Helsingin Sanomat antoi harhaan johtavan kuvan Naton luonteesta pääkirjoituksessaan ”Natolla sivurooli Ukrainan kriisissä” (3.4.14). Vaikka monien pienten valtioiden näkökulmasta Nato torjuu idänuhkaa, USA:n ja keskeisten EU-maiden kannalta sen yksi tarkoitus on ollut niiden vaikutusvallan kasvattaminen. Varsinkin USA:ssa vahvat uuskonservatiiviset ja sotilasteollista kompleksia lähellä oleva voimat haluavat käyttää Natoa aggressiivisen ulkopolitiikkansa välineenä. Huolimatta Gorbatsoville annetusta lupauksesta olla laajentamatta Natoa itään päin sotilasliitto on laajentunut ja samalla Yhdysvaltain asevoimat ovat eri muodoissa päässeet idemmäksi.
Vuonna 2008 Nato ilmoitti, että Georgiasta ja Ukrainasta tulee Naton jäseniä. Vaikka kannasta on myöhemmin virallisesti peräännytty, tällaisten pyrkimysten olemassaoloa edelleen ei voi pitää kovin epätodennäköisenä. Kiistellyn EU:n ja Ukrainan välisen yhdentymissopimuksen ensimmäinen varsinainen luku käsittelee sotilaallista yhdentymistä – siis 22 Nato-maan kanssa.
Kukkotappelua ei synny ilman kahta aggressiivista kukkoa.
Olli Tammilehto
PS. Lisäys 7.4.: Tätä vastaväitettä Helsingin Sanomat ei julkaissut siellä, missä vastaväitteet yleensä julkaistaan eli pääkirjoitussivulla. Lehti julkaisi sen kuitenkin myöhemmin eli 7.4.14 mielipidesivulla.