{"id":292,"date":"2017-03-22T12:26:27","date_gmt":"2017-03-22T10:26:27","guid":{"rendered":"http:\/\/www.tammilehto.info\/blogi\/?p=292"},"modified":"2017-03-22T12:29:10","modified_gmt":"2017-03-22T10:29:10","slug":"valtio-vain-yksi-mahdollisista-poliittisista-organisaatioista","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/r921017x.beget.tech\/blogi\/2017\/03\/22\/valtio-vain-yksi-mahdollisista-poliittisista-organisaatioista\/","title":{"rendered":"Valtio vain yksi mahdollisista poliittisista organisaatioista"},"content":{"rendered":"

Lauri Punam\u00e4en ja Pontus Purokurun Voiman numerossa 1\/2017 julkaistu artikkeli ”Hankalia kysymyksi\u00e4 hyvinvointivaltiosta<\/a>” on saanut osakseen rankkaa kritiikki\u00e4. Artikkeli l\u00e4htee globaalin ja ylisukupolvisen solidaarisuuden arvosta, jonka varmaan kriitikot jakavat heid\u00e4n kanssaan. Punam\u00e4en ja Purokurun ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 vaikeuttaa kuitenkin valtio-sanan kaksi eri merkityst\u00e4: toisaalta sill\u00e4 viitataan poliittiseen organisaation yleisell\u00e4 tasolla, toisaalta aivan tietyn tyyppiseen, nykyisin vallitsevaan poliittiseen organisaatioon. Selvyyden vuoksi k\u00e4yt\u00e4n nyt edellisest\u00e4 asiasta termi\u00e4 ’polorgi’ kun taas valtio-sanalla viittaan t\u00e4ss\u00e4 vain j\u00e4lkimm\u00e4iseen asiaan.<\/p>\n

Marxilaisessa traditiossa on suhtauduttu kriittisesti valtioon ja uskottu sen h\u00e4vi\u00e4v\u00e4n silloin, kun taloudessa on siirrytty sosialismin kautta kommunismiin. Toisessa ty\u00f6v\u00e4enliikkeen p\u00e4\u00e4suuntauksessa anarkismissa on sen sijaan haluttu p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon valtiosta nopeammin. Kummankaan tradition edustajat eiv\u00e4t harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta ole ajatelleen, ett\u00e4 valtion lakattua ei olisi mit\u00e4\u00e4n polorgia: kyse on siit\u00e4, ett\u00e4 se muuttuu laadullisesti toiseksi niin, ett\u00e4 sit\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 voi kutsua valtioksi.<\/p>\n

Koska anarkisteille ja heit\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 oleville marxilaisille valtiottomuuteen siirtyminen ei ole ollut kaukainen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 vaan samanlainen tavoite kuin sosialistiseen talouteen siirtyminen muussa ty\u00f6v\u00e4enliikkeess\u00e4, ei-valtiollisista polorgeista on esitetty hahmotelmia. Niille yhteist\u00e4 on alhaalta yl\u00f6sp\u00e4in tapahtuva organisoituminen siten, ett\u00e4 ylimm\u00e4t tasot ovat v\u00e4hiten itsen\u00e4isi\u00e4 ja riippuvaisia alemmista tasoista. Kyse on organisaatiomallista, joka on ollut pitk\u00e4\u00e4n arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 joissakin yhteiskunnallisissa liikkeiss\u00e4 ja my\u00f6s monien, suurten sivilisaatioiden ulkopuolella el\u00e4neiden kansojen keskuudessa. T\u00e4t\u00e4 polorgityyppi\u00e4 edustaa my\u00f6s se useissa vallankumouksissa hetkeksi syntynyt neuvostoihin perustuva demokraattinen j\u00e4rjestelm\u00e4, jota Hannah Arendt kutsuu vallankumousliikkeidemme ”kadonneeksi aarteeksi”.<\/p>\n

Kahden sek\u00e4 marxilaisuudesta ett\u00e4 anarkismista ammentavan ajattelijan, Murray Bookchinin ja Abdullah ?\u00e2\u20ac\u201ccalan<\/span><\/span><\/span>in vaikutuksesta t\u00e4llainen polorgi on syntynyt hiljattain Pohjois-Syyriaan. ”<\/span><\/span><\/span>D<\/span><\/span><\/span>emokraattinen konfederalismi” rajoittui aluksi vain kurdien asuttamaan Rojavaan. <\/span><\/span><\/span>Nyt t\u00e4h\u00e4n <\/span><\/span><\/span>suoraa demokratiaa harjoittavien <\/span><\/span><\/span>paikallisten kommuunien liittokuntaa kuuluu my\u00f6s p\u00e4\u00e4asiassa arabien asuttamia alueita, ja kokonaisuutta on alettu kutsua Rojavan sijasta Pohjois-Syyrian federaatioksi. <\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Demokraattisen k<\/span><\/span><\/span>onfederalismin tyyppiset polorgit <\/span><\/span><\/span>saattavat olla avain Pun<\/span><\/span><\/span>a<\/span><\/span><\/span>m\u00e4en ja Purokurun <\/span><\/span><\/span>esiin nostamaan dilemmaan. <\/span><\/span><\/span>Pohjois-Syyrian kehitys ja my\u00f6s jotkut muut esimerkit vallankumousten historiasta viittaavat siihen, ett\u00e4 demokraattisen konfederalismin tyyppiset polorgit o<\/span><\/span><\/span>vat mahdollisesti<\/span><\/span><\/span> kykenevi\u00e4 ylitt\u00e4m\u00e4\u00e4n <\/span><\/span><\/span>rakenteen, joka tekee <\/span><\/span><\/span>parhaimma<\/span><\/span><\/span>sta<\/span><\/span><\/span>kin moderni<\/span><\/span><\/span>sta valtiosta tietyss\u00e4 tilanteessa hirvi\u00f6n: tiukat maantieteelliset rajat ja tiukasti m\u00e4\u00e4ritellyn valtioj\u00e4senyyden. Voidaan kuvitella maailmaa, jossa paikalliset kommuunit liitto<\/span><\/span><\/span>utuvat toisaalta niit\u00e4 maantieteellisesti, toisaalta niit\u00e4 aatteellisesti tai ongelmien<\/span><\/span><\/span>sa<\/span><\/span><\/span> luonteen kannalta l\u00e4himpin\u00e4 olevien kommuunien kanssa. Alueellinen identiteetti olisi yksi monista, ja alueellisuus vaihtuisi liukuvasti toiseksi.<\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Sit\u00e4, jonka on vaikea kuvitella t\u00e4llaista maailmaa, kehotan kulkemaan esimerkiksi Sysm\u00e4s<\/span><\/span><\/span>t<\/span><\/span><\/span>\u00e4 it\u00e4\u00e4n p\u00e4in, niin huomaa kuinka <\/span><\/span><\/span>h\u00e4m\u00e4l\u00e4isyys<\/span><\/span><\/span> muuttuu v\u00e4hitellen <\/span><\/span><\/span>savolaisuudeksi<\/span><\/span><\/span>. <\/span><\/span><\/span>Tilanne lienee ollut samantapainen 1800-luvulla my\u00f6s Suomen suurruhtinaskunnan ja Arkangelin kuvernementin rajoilla, joilla <\/span><\/span><\/span>suomalaisuus<\/span><\/span><\/span> muuttui liukuvasti <\/span><\/span><\/span>karjalaisuuden<\/span><\/span><\/span> kautta <\/span><\/span><\/span>ven\u00e4l\u00e4isyydeksi<\/span><\/span><\/span>.<\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Olli Tammilehto<\/i><\/span><\/span><\/span><\/p>\n

PS. <\/i><\/span><\/span><\/span>Viel\u00e4 mainos: uudessa kirjassani ”Tuhokehitys poikki \u2013 Yhteiskunnan olomuodon muutos<\/a>” kirjoitan laajasti Rojavasta ja muista sen tyyppisist\u00e4 yhteiskuntamuodostumista.<\/span><\/span><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lauri Punam\u00e4en ja Pontus Purokurun Voiman numerossa 1\/2017 julkaistu artikkeli ”Hankalia kysymyksi\u00e4 hyvinvointivaltiosta” on saanut osakseen rankkaa kritiikki\u00e4. Artikkeli l\u00e4htee globaalin ja ylisukupolvisen solidaarisuuden arvosta, jonka varmaan kriitikot jakavat heid\u00e4n kanssaan. Punam\u00e4en ja Purokurun ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 vaikeuttaa kuitenkin valtio-sanan kaksi eri … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[19,21],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/r921017x.beget.tech\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/292"}],"collection":[{"href":"http:\/\/r921017x.beget.tech\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/r921017x.beget.tech\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/r921017x.beget.tech\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/r921017x.beget.tech\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=292"}],"version-history":[{"count":3,"href":"http:\/\/r921017x.beget.tech\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/292\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":295,"href":"http:\/\/r921017x.beget.tech\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/292\/revisions\/295"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/r921017x.beget.tech\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=292"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/r921017x.beget.tech\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=292"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/r921017x.beget.tech\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=292"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}