Ilmastouutiset saavat meid\u00e4t usein\nep\u00e4toivon partaalle: nyt jos koska olisi toimittava, mutta mit\u00e4\u00e4n\nei n\u00e4yt\u00e4 tapahtuvan. Globaalit kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t jatkavat\nkasvamistaan. Yksi ep\u00e4toivon l\u00e4hde on tietoisuus siit\u00e4, ett\u00e4\nilmastonmuutos on yh\u00e4 selvemmin yhteiskunnallinen ongelma: mitk\u00e4\u00e4n\np\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystekniikat eiv\u00e4t auta, kun yhteiskuntamme keskeinen\nrakenne on jatkuvaa kasvua vaativa kapitalismi, jota n\u00e4ytt\u00e4\u00e4\nvahvasti p\u00f6nkitt\u00e4v\u00e4n suuren ihmisjoukon itsekk\u00e4\u00e4t pyrkimykset.\nKuitenkin yleinen k\u00e4sitys on, ett\u00e4 yhteiskunta voi muuttua\nrakenteellisesti vain hyvin hitaasti, vaikka ilmastokatastrofin\ntorjumisella on kova kiire.<\/p>\n\n\n\n
\tMutta ent\u00e4p\u00e4 jos ep\u00e4toivomme\nyhten\u00e4 syyn\u00e4 ovat v\u00e4\u00e4r\u00e4t k\u00e4sitykset yhteiskuntamme luonteesta\nja meist\u00e4 itsest\u00e4mme?<\/p>\n\n\n\n
\tAjatukseen nopean yhteiskunnallisen\nmuutoksen mahdottomuudesta on vaikuttanut yli 2000 vuotta vanha oppi,\njonka mukaan luonto ei tee hypp\u00e4yksi\u00e4. Todellisuudessa luontokin\nhyppii, mit\u00e4 todistavat esimerkiksi olomuodon muutokset,\nkvanttifysiikka ja suurissa ekosysteemeiss\u00e4 havaittavat yht\u00e4kkiset\ntoimintamuodon muutokset. \n<\/p>\n\n\n\n
\tSamaten yhteiskunnassa\nperusrakenteessa voi tapahtua nopeita muutoksia. Katastrofisosiologia\nkertoo, ett\u00e4 maanj\u00e4ristyksiss\u00e4 ja muissa suurissa\nluonnononnettomuuksissa t\u00e4llainen muutos tapahtuu hetkess\u00e4\npaikallistasolla. Yhteiskunnan hierarkkisten rakenteiden sortuessa ei\nsuinkaan synny kaikkien sotaa kaikkia vastaan. Katastrofitilanteissa\nvaltaosa jotenkuten vammoitta selviytyneist\u00e4 alkaa auttaa ja tukea\ntoisia ihmisi\u00e4. Monet\njopa ryhtyv\u00e4t omatoimisesti vaarallisiin pelastusyrityksiin.\nIhmisten\nyhteistoimintaverkosto k\u00e4ynnistyy nopeasti. Vanhat\nvalta-asemat\nja lokerot j\u00e4tet\u00e4\u00e4n sivuun, ja syntyy toisenlainen yhteiskunta,\njoka ei perustu hierarkioihin eik\u00e4 rahatalouteen vaan\ntasa-arvoisuuteen ja ihmisten keskin\u00e4iseen apuun. N\u00e4m\u00e4 ihmisten\nuudet suhteet ovat monista osallistujista tuntuneet niin hyvilt\u00e4 ja\nvahvoilta, ett\u00e4 he ovat kokeneet pienten paratiisien syntyneet\nkeskelle helvetti\u00e41<\/sup><\/a>.<\/p>\n\n\n\n \tToisenlainen\nnopea muutos tapahtuu, kun yhteiskunnallinen liike onnistuu oman\nvoimansa tai valtion ja taloudellisen vallan heikentymisen ansiosta\nhorjuttamaan perusteellisesti jonkin maan valtarakenteita.\nVallankumoukset luovat useimmiten ensi alkuun tilan, jossa\nruohonjuuritason demokraattiset keskin\u00e4isen avun rakenteet\nkukoistavat samalla tavoin kuin luonnonkatastrofien j\u00e4lkeen. Vaikka\ntilanne kest\u00e4\u00e4 kauemmin kuin luonnon onnettomuuksien kohdalla,\nuseimmissa tapauksissa pian ilmaantuu ryhm\u00e4, joka haluaa palauttaa\nvanhat tai rakentaa uudet\nhierarkkiset, ihmisi\u00e4 alistavat rakenteet. T\u00e4m\u00e4\n”vastavallankumous” \u2013 joka usein v\u00e4\u00e4rin samaistetaan\nalkuper\u00e4iseen liikkeeseen \u2013 aikaansaa suurimman osan\nvallankumouksiin liitett\u00e4v\u00e4st\u00e4 v\u00e4kivallasta.<\/p>\n\n\n\n \tT\u00e4llainen\nruohonjuuridemokraattinen tilanne vallitsi esimerkiksi Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4\nvuonna 1917-18 ennen kuin Lenin ja kumppanit onnistuivat anastamaan\nkaiken vallan itselleen ja luomaan uudet hierarkkiset rakenteet. Se\nvallitsi my\u00f6s keskell\u00e4 vuonna 1789 alkanutta Ranskan suurta\nvallankumousta, jolloin suoraa demokratiaa harjoittavat kaupunginosat\neli sektiot ja niiden liittokunta hallitsivat muutaman vuoden ajan\nPariisia. Ruohonjuuridemokratiaan siirryttiin hetkess\u00e4 my\u00f6s\nArgentiinassa vuoden 2001 talouskriisin tuloksena. Pohjois-Syyrian\nkurdit ovat\nsodan keskell\u00e4 pystyneet luomaan t\u00e4m\u00e4n\nhetken loistavimman yhteiskunnan,\njoka\nperustuu\nsuoraan\ndemokratiaan, miesten ja naisten tasa-arvoisuuteen sek\u00e4\nkommuunien\nja neuvostojen verkostoon.\nEhk\u00e4 juuri siksi Turkki hy\u00f6kk\u00e4\u00e4 t\u00e4lle Rojavaksi kutsutulle\nalueelle uskonnollista fasismia edustavien voimien avulla.<\/p>\n\n\n\n \tKuinka t\u00e4llaiset nopeat\nrakenteelliset muutokset ovat oikein mahdollisia? Olennaista on\nhuomata, ett\u00e4 yhteiskunta ei ole koskaan t\u00e4ysin yhdentynyt tai\nintegroitunut kokonaisuus. Aina on olemassa konflikteja, halkeamia ja\nakanvirtoja. Itse asiassa toisenlainen maailma ei ole vain\nmahdollinen vaan se on jo olemassa. Kyse on vain siit\u00e4, ett\u00e4\ntoisenlainen maailma viett\u00e4\u00e4 normaalioloissa varjoel\u00e4m\u00e4\u00e4, koska\nvaltajulkisuuden ja yhteiskunnallisen keskustelun valokiila harvoin\nosuu siihen. Selkein osa varjoyhteiskuntaa on varjotalous eli se osa\ntavara- ja palvelutuotantoa ja -jakelua, jonka virallinen talous\nsivuuttaa. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4asiassa kodeissa ja kaveriporukoissa teht\u00e4v\u00e4\ntoiminta on niin mittavaa, ett\u00e4 sen laajuus on Suomenkin tapaisissa\nmaissa ty\u00f6tunneissa laskettuna v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 suuri kuin\nvirallinen talous. Varjoyhteiskuntaa edustaa my\u00f6s kansalaistoiminta,\nsellainen kuin juuri t\u00e4m\u00e4 mielenosoitus.<\/p>\n\n\n\n \tVarjoyhteiskunnan olemassaolo voi\nselitt\u00e4\u00e4 sen, miksi nopeat yhteiskunnan rakenteelliset muutokset\novat mahdollisia: Luonnonkatastrofeissa, vallankumouksissa ja muissa\nkriisitilanteissa vallitseva yhteiskunta heikkenee ja siirtyy\ntaka-alalle. Varjoyhteiskunta sen sijaan voimistuu ja siirtyy\netualalle.<\/p>\n\n\n\n \tJos t\u00e4m\u00e4 on ainakin osittain oikea\ntapa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 yhteiskuntaa, toivo alkaa pilkahtaa toivottamalta\nn\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 tilanteessamme: Ilmastokatastrofin torjumiseksi\ntarvittava yhteiskunnallinen muutos voi sittenkin tapahtua kyllin\nnopeasti. T\u00e4st\u00e4 ei tietenk\u00e4\u00e4n pid\u00e4 vet\u00e4\u00e4 sellaista\njohtop\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, ett\u00e4 meid\u00e4n ei tarvitse tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. Vahvat\nvastavirrat ja aktiivinen varjoyhteiskunta, joihin nopea muutos\nperustuu, ovat olemassa vain meid\u00e4n toiminnan seurauksena. \n<\/p>\n\n\n\n \tValitettavasti varjoel\u00e4m\u00e4\u00e4\nviett\u00e4v\u00e4 toisenlainen maailma on toistaiseksi pysynyt kirkkaassa\np\u00e4iv\u00e4nvalossa vain hetken. Monet tekij\u00e4t ovat johtaneet vanhan\nmaailman paluuseen. Yksi syy on se, ett\u00e4 kun toisenlainen maailma\nsiirtyy auringonpaisteeseen, sen loisto voi h\u00e4kellytt\u00e4\u00e4: sit\u00e4\npidet\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin ep\u00e4normaalina yhteiskunnan poikkeustilana.\nKuitenkin kun pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4 vallitsevan yhteiskunnan aikaansaaman\nkauhean h\u00e4vityksen ja sen lupaaman synk\u00e4n tai olemattoman\ntulevaisuuden, voi alkaa ihmetell\u00e4, el\u00e4mmek\u00f6 jonkinlaisessa\nlumouksessa tai hypnoosissa, joka saa meid\u00e4t pit\u00e4m\u00e4\u00e4n vallitsevaa\nj\u00e4rjestyst\u00e4 normaalina. Ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4 johtuu v\u00e4\u00e4rist\u00e4v\u00e4st\u00e4\npeilist\u00e4, jota vallitseva yhteiskunta ja sen kaupallinen\nkulttuurikoneisto pit\u00e4\u00e4 edess\u00e4mme. Varjoyhteiskunta ja sen\nkukoistus kriisitilanteissa voi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tuhokapitalismia paremman\nkuvan siit\u00e4, keit\u00e4 me olemme ja mit\u00e4 tulevaisuuden yhteiskunta voi\nolla. \n<\/p>\n\n\n\n \n\t1<\/a>\n\tRebecca Solnit: A Paradise Built in Hell: The Extraordinary\n\tCommunities That Arise in Disaster<\/em>. Viking, New York 2009.<\/span><\/p>\n\n\n\n (T\u00e4m\u00e4 teksti perustuu Olli\nTammilehdon puheeseen ilmastolakkomielenosoituksessa Turussa\n29.11.2019. Tarkemmin olen k\u00e4sitellyt puheen aihetta kirjassani\nTuhokehitys poikki \u2013 Yhteiskunnan olomuodon muutos.<\/em>\nInto 2017.)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Ilmastouutiset saavat meid\u00e4t usein ep\u00e4toivon partaalle: nyt jos koska olisi toimittava, mutta mit\u00e4\u00e4n ei n\u00e4yt\u00e4 tapahtuvan. Globaalit kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t jatkavat kasvamistaan. Yksi ep\u00e4toivon l\u00e4hde on tietoisuus siit\u00e4, ett\u00e4 ilmastonmuutos on yh\u00e4 selvemmin yhteiskunnallinen ongelma: mitk\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystekniikat eiv\u00e4t auta, kun yhteiskuntamme keskeinen … Lue loppuun