Helsingin Sanomat raportoi 29.11. ansiokkaasti Nature-tiedelehdess\u00e4 julkaistusta ilmastotutkijoiden varoituksesta (1). Seitsem\u00e4n tutkijaa, joista monet ovat alan johtavia nimi\u00e4, tuovat esiin h\u00e4lytt\u00e4vi\u00e4 tietoja, joiden mukaan maapallon biogeofysikaalisen j\u00e4rjestelm\u00e4n useiden osatekij\u00f6iden keikahduspisteet ovat hyvin l\u00e4hell\u00e4, tai ne on jo saavutettu. Keikahduspisteen j\u00e4lkeen j\u00e4rjestelm\u00e4 siirtyy hallitsemattomasti toiseen tilaan \u2013 esimerkiksi sademets\u00e4 muuttuu savanniksi. Tutkijoiden mukaan yhden osaj\u00e4rjestelm\u00e4n keikahdus voi edist\u00e4\u00e4 joidenkin toisten j\u00e4rjestelmin keikahduspisteen saavuttamista, jolloin syntyy dominoilmi\u00f6. Se voi siirt\u00e4\u00e4 koko maapallon nopeasti toiseen, ihmisten ja useimpien nykyisin el\u00e4vien lajien selviytymisen kannalta liian kuumaan ja muutenkin huonoon tilaan. T\u00e4llainen globaali keikahdus ”uhkaa koko sivilisaatiomme olemassaoloa”.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n
Yksi t\u00e4rke\u00e4 asia tiedesivun toimittajalta oli kuitenkin unohtunut: tutkijoiden mukaan fossiilisten energianl\u00e4hteiden k\u00e4yt\u00f6n jatkaminen on nyt muuttunut t\u00e4ysin mielett\u00f6m\u00e4ksi. Yleinen n\u00e4kemys on ollut, ett\u00e4 haluttaessa pit\u00e4\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tilana nousu enint\u00e4\u00e4n 1,5 asteessa edes 50 % todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4, p\u00e4\u00e4st\u00f6mahdollisuudet ovat vain 500 gigatonnia. Nykyisill\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6ill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kiinti\u00f6 hupenee 12 vuodessa. Koska kuitenkin monet suuret mets\u00e4ekosysteemit ovat keikahtaneet tai keikahtamassa hiilen sitojista hiilen p\u00e4\u00e4st\u00e4jiksi ja koska laajat ikirouta-alueet ovat vastaavasti muuttumassa kovaa vauhtia hiilivarastoista p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteiksi, 500 gigatonnin p\u00e4\u00e4st\u00f6kiinti\u00f6 t\u00e4yttyy l\u00e4hes kokonaan n\u00e4ist\u00e4 teollisen j\u00e4rjestelm\u00e4n laukaisemista luonnon p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. N\u00e4in ollen kaikki viel\u00e4 jatkuva fossiilisten polttoaineiden k\u00e4ytt\u00f6 merkitsee j\u00e4rjet\u00f6nt\u00e4 uhkapeli\u00e4, jossa selviytymisen todenn\u00e4k\u00f6isyys on reippaasti alle 50?\u201a\u00c2\u00a0%.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n
Meid\u00e4n on siis v\u00e4hennett\u00e4v\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 eritt\u00e4in nopeasti. Taloudellisen kasvun jatkuessa on teknisin keinoin mahdollista alentaa p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 korkeintaan 4 % vuodessa eli noin 33 % kymmeness\u00e4 vuodessa. T\u00e4m\u00e4 on aivan liian hidasta, joten taloudellisesta kasvusta on pakko luopua ja pienent\u00e4\u00e4 virallista taloutta.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n
Nyt tietenkin v\u00e4itet\u00e4\u00e4n, ettei t\u00e4m\u00e4 mitenk\u00e4\u00e4n ole mahdollista. Kuitenkin kun on ollut kysymys ulkomaisten pankkien pelastamisesta, talouslasku on voitu toteuttaa Kreikassa ja monissa muissa maissa. Kun t\u00e4m\u00e4 teht\u00e4isiin ilmaston pelastamiseksi, voitaisiin talouslaskun aiheuttamat menetykset ja rajoitukset jakaa reilusti niin, ett\u00e4 ne kohdistuisivat kovimpina rikkaimpiin ihmisiin.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n
Talouslasku on siis t\u00e4ysin mahdollista. Suomessakin on sen toteuttamisesta kokemuksia, koska euroryhm\u00e4n j\u00e4senen\u00e4 virallinen Suomi on ollut hallinnoimassa Kreikan talouslaskua. Eih\u00e4n ”eurooppalaisten arvojen” j\u00e4rjestys voi olla sellainen, ett\u00e4 se, mik\u00e4 on mahdollista pankkien vararikon torjumiseksi, ei ole mahdollista sivilisaation pelastamiseksi.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n
______________________________________________________<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n
(1) Lenton, Timothy M., Johan Rockstr\u00f6m, Owen Gaffney, Stefan Rahmstorf, Katherine Richardson, Will Steffen, and Hans Joachim Schellnhuber. ??\u00e2\u201a\u00ac~Climate Tipping Points \u2013 Too Risky to Bet Against??\u00e2\u201a\u00ac\u00e2\u201e?. Nature<\/em> 575, no. 7784 (November 2019): 592\u201395. https:\/\/doi.org\/10.1038\/d41586-019-03595-0<\/a>.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n Olli Tammilehto<\/em><\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n PS. Sananvapauden monopoli Helsingin Sanomat ei suostunut julkaisemaan t\u00e4t\u00e4k\u00e4\u00e4n kirjoitusta edes lyhennettyn\u00e4.<\/p>\r\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Helsingin Sanomat raportoi 29.11. ansiokkaasti Nature-tiedelehdess\u00e4 julkaistusta ilmastotutkijoiden varoituksesta (1). Seitsem\u00e4n tutkijaa, joista monet ovat alan johtavia nimi\u00e4, tuovat esiin h\u00e4lytt\u00e4vi\u00e4 tietoja, joiden mukaan maapallon biogeofysikaalisen j\u00e4rjestelm\u00e4n useiden osatekij\u00f6iden keikahduspisteet ovat hyvin l\u00e4hell\u00e4, tai ne on jo saavutettu. Keikahduspisteen j\u00e4lkeen … Lue loppuun