Sukulaistapaamisessa puhe k\u00e4\u00e4ntyy nuorten tytt\u00f6jen sairaaseen laihduttamiseen. Aihe on kaikille tuttu, sill\u00e4 yst\u00e4v\u00e4perheemme tyt\u00e4r on sairastanut vaikean anoreksian ja k\u00e4rsii viel\u00e4kin sen seurauksista. Syyt\u00e4n mainontaa tyt\u00f6n k\u00e4rsimyksist\u00e4 ja monien h\u00e4nen kohtalotovereidensa ennenaikaisesta kuolemasta. Kukaan ei kommentoi. Mainonta on normaalikansalaisten keskuudessa niin itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sen arvostelu kuulostaa toisen asuinplaneetan haikailulta.<\/p>\n
Pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin, kun olen m\u00f6kill\u00e4 internetin ulottumattomissa, kuuntelen pitk\u00e4st\u00e4 aikaa suomalaista radio-ohjelmaa. YLEn kulttuuriohjelmassa kirjailija valittaa nykyihmisten kulutusvimmaa ja vertaa aikaamme 1920-lukuun, jolloin ei t\u00e4ll\u00e4 tavalla kulutettu, vaikka ihmiset olivat varsin samanlaisia kuin nykyisin. Selityst\u00e4 h\u00e4n ei antanut. Eih\u00e4n toki kulttuuri-ihmisten sovi arvostella heid\u00e4n keskeist\u00e4 ty\u00f6nantajaansa \u2013 suomeksikin ilmestynyt mainoskriittinen ranskalaisen Fr?\u00c2\u00a9d?\u00c2\u00a9ric Beigbederin<\/em> romaani 24,99 ??\u00e2\u20ac\u0161\u00c2\u00ac j\u00e4\u00e4k\u00f6\u00f6n yksitt\u00e4istapaukseksi.<\/p>\n Min\u00e4 l\u00f6yd\u00e4n selityksen aikakausien eroon postilaatikosta. P\u00e4\u00e4asiassa tyhj\u00e4n kes\u00e4asunnon postilaatikkokin on muutamassa viikossa t\u00e4yttynyt mainoksista. En halua tutustua niihin, mutten voi v\u00e4ltty\u00e4 huomaamasta, ett\u00e4 Anttilan luettelon kannessa on kaunis nainen. Ehk\u00e4p\u00e4 sopivassa tilanteessa l\u00e4hitulevaisuudessa k\u00e4velen syyt\u00e4 tiedostamatta Anttilaan enk\u00e4 johonkin toiseen kauppaan.<\/p>\n Tiedostamattomaan vaikuttaminen on nimitt\u00e4in modernin mainonnan ydin. T\u00e4m\u00e4n manipulaatiotaiteen is\u00e4n\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 Sigmund Freudin<\/em> sisarenpoikaa Edward Bernays<\/em>’t\u00e4. Bernays arvosti suuresti enoaan ja alkoi ensimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4lkeen soveltaa t\u00e4m\u00e4n oppeja j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti kaupalliseen ja poliittiseen propagandaan, jolle h\u00e4n my\u00f6hemmin keksi kauniimman nimityksen public relations<\/em> (PR, suhdetoiminta). H\u00e4nen ensimm\u00e4isi\u00e4 asiakkaitaan oli American Tobacco Company. Sen laskuun Bernays organisoi ovelan kampanjan, joka sai naiset polttamaan tupakkaa. H\u00e4n houkutteli suffragetit, silloiset feministit, polttamaan tupakkaa mielenosoituksissaan. Niist\u00e4 otetut lehtikuvat onnistuivat piilotajunnan tasolla liitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tupakan ja naisten vapautumisen yhteen.<\/p>\n Politiikan alalla Bernays’n, tuon 1920-luvun New Yorkin rikkaiden seurapiirien keskeisen hahmon, tavoitteena oli ”demokratin tekeminen vaarattomaksi” (”Taking the Risk Out of Democracy”<\/em>, ks. Alex Careyn<\/em> t\u00e4m\u00e4n nimist\u00e4 kirjaa, johon mm. Noam Chomsky<\/em> usein viittaa). H\u00e4nen mukaansa mainontaa voitiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niin, etteiv\u00e4t vasta \u00e4\u00e4nioikeuden saaneet ”massat” vaarantaisi sopimattomalla \u00e4\u00e4nestysk\u00e4ytt\u00e4ytymisell\u00e4\u00e4n eliitin asemaa ja vallitsevia valtasuhteita.<\/p>\n T\u00e4t\u00e4 mainonnan historiaa ei tietenk\u00e4\u00e4n sovi kertoa historian oppikirjoissa. Muutenhan joku voisi erehty\u00e4 sekoittamaan ”kuluttajan suvereniteettiin” perustuvan vapaan markkinatalouden ja ”kansalle kuuluvaan valtiovaltaan” pohjautuvan l\u00e4nsimaisen demokratian aivopesua harjoittaviin totalitaarisiin j\u00e4rjestelmiin.<\/p>\n Valtamedian kulttuuritoimittaja ja sosiologian professori huokaavat nyt: turhaan haikailen menneit\u00e4 aikoja takaisin \u2013 mainontahan on toki rikastuttanut kulttuuriamme suuresti. N\u00e4iden kirjanoppineiden eettinen ajattelu tuntuu her\u00e4\u00e4v\u00e4n vain, kun muut joukkomurhaavat ihmisi\u00e4 jossain kaukaa. He eiv\u00e4t tule ajatelleeksi, kuinka verinen mainonnan arkip\u00e4iv\u00e4 on. Vaikka sivuuttaisimme autot ja muut tappavat koneet, jo jokap\u00e4iv\u00e4inen kosmetiikka mainos viettelee meit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n aineita, joiden kohtalokkaat vaikutukset selvi\u00e4v\u00e4t ani harvoille. Esimerkiksi niille, jotka lukevat niin laajalevikkist\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6lehte\u00e4 kuin The Ecologist<\/em>, jolla on varaa palkata asiantuntijat selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n deodorantin, hammastahnan tai aurinkovoiteen mystisilt\u00e4 tuntuvien ainesosien tunnetut vaikutukset. Lehden mainio ”Behind the label” -sarja on karua luettavaa: allergiaa, sy\u00f6p\u00e4\u00e4, keskushermoston vaurioita ja elini\u00e4n lyhenemist\u00e4.<\/p>\n Laajan tai systemaattisen murhaamisen ohella Kansainv\u00e4linen rikostuomioistuin pit\u00e4\u00e4 laajaa tai systemaattista orjuuttamista rikoksena ihmisyytt\u00e4 vastaan. Eik\u00f6 ilmiselv\u00e4\u00e4 orjuuttamista pahempaa ole orjuuttaminen, josta orjuutetut eiv\u00e4t ole tietoisia?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Sukulaistapaamisessa puhe k\u00e4\u00e4ntyy nuorten tytt\u00f6jen sairaaseen laihduttamiseen. Aihe on kaikille tuttu, sill\u00e4 yst\u00e4v\u00e4perheemme tyt\u00e4r on sairastanut vaikean anoreksian ja k\u00e4rsii viel\u00e4kin sen seurauksista. Syyt\u00e4n mainontaa tyt\u00f6n k\u00e4rsimyksist\u00e4 ja monien h\u00e4nen kohtalotovereidensa ennenaikaisesta kuolemasta. Kukaan ei kommentoi. Mainonta on normaalikansalaisten keskuudessa … Lue loppuun