{"id":845,"date":"2024-12-10T13:04:28","date_gmt":"2024-12-10T11:04:28","guid":{"rendered":"http:\/\/r921017x.beget.tech\/blogi\/?p=845"},"modified":"2024-12-10T13:04:28","modified_gmt":"2024-12-10T11:04:28","slug":"onko-ihmiskunta-ydinsodan-partaalla","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/r921017x.beget.tech\/blogi\/2024\/12\/10\/onko-ihmiskunta-ydinsodan-partaalla\/","title":{"rendered":"Onko ihmiskunta ydinsodan partaalla?"},"content":{"rendered":"\r\n\r\nNato-Euroopan valtapuolueiden piiriss\u00e4 on iloittu, kun Yhdysvallat vihdoin antoi luvan ampua pitk\u00e4nkantaman ohjuksia Ven\u00e4j\u00e4n vanhojen rajojen sis\u00e4puolelle. Mutta miksei USA aiemmin sallinut ohjusten k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 t\u00e4h\u00e4n tarkoitukseen? Yhdysvaltain puolustusministeri\u00f6 ja asevoimat ovat vastustaneet ohjusten ampumista, koska t\u00e4st\u00e4 ei Ukrainalle olisi sotilaallista hy\u00f6ty\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4 voisi johtaa ydinsotaan p\u00e4\u00e4tyv\u00e4\u00e4n eskalaatioon.\r\n\r\n \r\n\r\nOnko nyt sitten tilanne muuttunut niin, ettei ydinsotauhkaa ole? Todellisuudessa ydinsodan riski on p\u00e4invastoin kasvanut: Ven\u00e4j\u00e4 on uusinut ydinsotaoppinsa ja t\u00e4ysin moraalittomasti alentanut ydinsodan kynnyst\u00e4. Se on my\u00f6s ilmoittanut entist\u00e4 selvemmin, ett\u00e4 ohjusten ampuminen Ven\u00e4j\u00e4lle on punainen viiva, jonka ylitt\u00e4minen johtaa vakaviin seurauksiin. Vaikka Ven\u00e4j\u00e4n reaktio ei olisi ydinohjusten ampuminen, se voi silti johtaa ydinsotaan, koska USA:n voimassa oleva ydinsotaoppi sallii ydinaseiden ensik\u00e4yt\u00f6n hyvin monenlaisissa tilanteissa.\r\n\r\n \r\n\r\nOhjusten ampuminen on siis selv\u00e4sti nostanut kaiken tuhoavan ydinsodan todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4. Ihmiskunta saattaa olla nyt kuilun partaalla, kuten vuoden 1962 Kuuban ohjuskriisin aikana. Silloin kriisi k\u00e4rjistyi, kun Neuvostoliitto toi ydinohjuksiaan Kuubaan, mutta taustalla oli USA:n ohjusten sijoittaminen Turkkiin. Nyt osat ovat vaihtuneet: Ven\u00e4j\u00e4n toimet ovat taustalla, mutta kriisin on k\u00e4rjist\u00e4nyt Yhdysvaltain ja Britannian ohjusten ampuminen Ukrainan toimesta mutta Yhdysvaltain ja Britannian asiantuntijoiden avustamana.\r\n\r\n \r\n\r\nMik\u00e4 on niin t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 USA ja Britannia ovat olleet valmiit riskeeraamaan miljardien ihmisten hengen? Onko kyse siit\u00e4, ett\u00e4 halutaan sodan jatkuvan Trumpin virkaanastujaisten j\u00e4lkeenkin? Onko tarkoitus provosoida Ven\u00e4j\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n jotain sellaista, joka torpedoi kaavaillut rauhanneuvottelut? Sodan jatkaminen voi olla Nato-Euroopan ja Ukrainan valtaapit\u00e4vien pyrkimys, muttei se ainakaan en\u00e4\u00e4 ole ukrainalaisten enemmist\u00f6n: Gallup-yhti\u00f6n tekem\u00e4n mielipidetiedustelun mukaan 52 % ukrainalaisista haluaa neuvotteluja, joilla sota saadaan loppumaan mahdollisimman pian.\r\n\r\n \r\n\r\nKannattavatko my\u00f6s Suomen hallitus ja oppositiopuolueet t\u00e4t\u00e4 uhkapeli\u00e4, joka voi johtaa ihmiskunnan tuhoon? Ainakaan ne eiv\u00e4t ole sanoneet poikkipuolista sanaa.\r\n\r\n \r\n<p class=\"has-text-align-center\"><em>Olli Tammilehto<\/em><\/p>\r\n \r\n\r\n<em>PS.<\/em> <em>L\u00e4hetin t\u00e4m\u00e4n Helsingin Sanomien mielipidesiivulle. Ei julkaistu, vaikka p\u00e4\u00e4toimittaja ilmoittaa, kuinka vaikeistakin asoista on voitava keskustella ja vaikka lehden lukijat eiv\u00e4t todenn\u00e4k\u00f6isesti tied\u00e4 ydinsotauhan kasvaneen. Kuuban ohjuskriisin aikana 1962 kaikki tiesiv\u00e4t tilanteen vaarallisuuden.<\/em>\r\n\r\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Nato-Euroopan valtapuolueiden piiriss\u00e4 on iloittu, kun Yhdysvallat vihdoin antoi luvan ampua pitk\u00e4nkantaman ohjuksia Ven\u00e4j\u00e4n vanhojen rajojen sis\u00e4puolelle. Mutta miksei USA aiemmin sallinut ohjusten k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 t\u00e4h\u00e4n tarkoitukseen? Yhdysvaltain puolustusministeri\u00f6 ja asevoimat ovat vastustaneet ohjusten ampumista, koska t\u00e4st\u00e4 ei Ukrainalle olisi sotilaallista &hellip; <a href=\"http:\/\/r921017x.beget.tech\/blogi\/2024\/12\/10\/onko-ihmiskunta-ydinsodan-partaalla\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[5,4,26],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/r921017x.beget.tech\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/845"}],"collection":[{"href":"http:\/\/r921017x.beget.tech\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/r921017x.beget.tech\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/r921017x.beget.tech\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/r921017x.beget.tech\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=845"}],"version-history":[{"count":1,"href":"http:\/\/r921017x.beget.tech\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/845\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":846,"href":"http:\/\/r921017x.beget.tech\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/845\/revisions\/846"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/r921017x.beget.tech\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=845"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/r921017x.beget.tech\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=845"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/r921017x.beget.tech\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=845"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}