| Tämä Olli Tammilehdon kirjoitus on julkaistu lyhennettynä Kanavan numerossa 2/2017. Uudelleen julkaiseminen toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla. |
Valeuutisia valeuutisista
Yhdysvaltain presidentin vaalien jälkeen on lännen valtamediassa alkanut voimakas rummutus internetissä leviävistä valeuutisista. Monien tarkkailijoiden mukaan elämme nyt ”totuuden jälkeistä aikaa”. Varmastikin on totta, että monet nettisivut levittävät täysin paikkansa pitämättömiä uutisia klikkausten määrää lisätäkseen tai muusta syystä. Kuitenkin kulovalkean tavoin leviävässä valeuutismeemissä on jotain epäilyttävää. Rivien välissä valeuutisuutiset tuntuvat sanovan, että kyseessä on uusi ilmiö, joka rajoittuu vain valtavirran ulkopuolella oleviin nettipaikkoihin. Kuitenkin on valtavasti tutkimus- ynnä muuta aineistoa, joka osoittaa, että kunnollisen journalismin lisäksi valtamedia levittää köykäisesti perusteltuja uutisia lukijoiden tai mainostulojen kalastamiseksi tai päätoimittajien korkeilla paikoilla istuvien kaverien miellyttämiseksi. Tätä se on tehnyt jo kymmeniä vuosia ennen internetiä.
Tuore esimerkiksi on Syyrian sota. Lukuisia journalistipalkintoja voittanut The Independent -lehden Lähi-idän kirjeenvaihtaja Patrick Cockburn kirjoitti hiljattain, kuinka kaikki, mitä lehdet kirjoittavat Syyriasta voi olla virheellistä. Syynä on yksinkertaisesti se, että aseellista oppositiota hallitsevat Isis ja al-Nustra suhtautuvat vihamielisesti toimittajiin, joten paikanpäälle meneminen on hengenvaarallista. Siksi sodasta ei voi saada puolueetonta tietoa. Media haluaa kuitenkin kaupallisista ja muista syistä juttuja Syyriasta, joten ne on kirjoitettava kaukana tapahtumapaikoilta turvautuen tietoihin, joita sotivia ryhmiä lähellä olevat ja heistä riippuvaiset ihmiset välittävät.
Mediassa taajaan toistetun näkemyksen mukaan internetin valeuutiset johtivat Trumpin kaltaisen demagogin vaalivoittoon. Tällöin kuitenkin unohdetaan, että suuret TV-kanavat itse auttoivat Trumpia pitämällä häntä jatkuvasti esillä. Yhtenä syynä oli se, että tämä nosti reippaasti katsojamääriä ja sitä kautta mainostuloja. Toisaalta osa USA:n valtamediasta oli avoimesti Trumpin puolella, millä on ollut äänestäjiin varmasti paljon suurempi vaikutus kuin nettipaikoilla, joita suhteellisen harvat lukevat. Miljoonia yhdysvaltalaisia tavoittava Fox News tuki Trumpia. Myös arvovaltainen Wall Street Journal levitti Clintonille hyvin kielteistä aineistoa – muun muassa siitä, kuinka Clinton lahjoi häneen kohdistuvia rikosepäilyjä tutkivan FBI:n johtajan. Molemmat tiedotusvälineet ovat osa Rupert Murdochin mediaimperiumia. Tämä miljardööri on tukenut voimakkaasti Trumpia, eikä hän ole ainoa USA:ssa vaikuttavien raharikkaiden keskuudessa.
Musta lista
Näiden asioiden sivuuttaminen valeuutiskirjoittelussa viittaa siihen, että tähtäimessä on valheen lisäksi jotain aivan muuta. Tästä antoi vihjeen Washington Postissa 24.11.2016 julkaistu juttu, jossa kerrottiin, että suuri joukko yhdysvaltalaisia nettilehtiä ja -sivustoja levittää Venäjän propagandasta lähtöisin olevia valeuutisia. Yhtenä lähteenä jutulle on hiljattain perustettu PropOrNot-nettisivusto, jonka kirjoittajien väitetään olevan puolueettomia tutkijoita. Washington Postin uutinen levisi ympäri maailmaa, ja esimerkiksi Helsingin Sanomat julkaisi jutun asiasta 2.12.
Mutta mitä nämä venäläismielistä myyräntyötä tekevät sivustot oikein ovat. Washington Post ja Helsingin Sanomat eivät sitä kerro mutta viittaavat PropOrNotin julkaisemaan listaan. Se löytyy helposti internetistä. Lista käsittää 200 sivustoa. Niiden joukossa on ainakin muutama venäläinen sivusto, yksi brittiläinen, yksi intialainen, yksi iranilainen, yksi israelilainen ja yksi Hong Kongista käsin julkaistava ranskalainen paikka. Muutamat sivustoista ovat kansainvälisiä yhteistyöprojekteja kuten Wikileaks. Muut näyttävän muodostavat kattavan otoksen yhdysvaltalaisesta ja kanadalaisesta vaihtoehtomediasta.
On vaikea suoralta kädeltä keksiä, mikä näitä tiedotusvälineitä yhdistää. Joukossa on oikeistolaisia ja vasemmistolaisia, liberaaleja ja konservatiivisia, rasistisia ja antirasistisia nettisivustoja. Osa näistä julkaisee korkeatasoista journalismia kuten Truthdig ja Consortiumnews, osa taas sisältää eri alojen tutkijoiden ja muiden johonkin asiaan perehtyneiden ihmisten näkemyksellisiä kirjoituksia kuten Globalresearch. Monien sivustojen luonne vastaa paljolti sanomalehtien mielipidesivujen kirjoittelua.
Vaikka muutamat sivustot ovat selvästi myötämielisiä Venäjän valtiota kohtaan, Venäjän propagandan levittäminen ei yhdistä näitä sivuja. PropOrNot perustelee propagandasyytettään muun muassa sillä, että monissa sivustoissa julkaistaan uudelleen venäläiseltä RT-televisiokanavalta poimittuja videoklippejä. Kyse on kuitenkin useimmiten sellaisten länsimaisten asiantuntijoiden haastatteluista, jotka kritisoivat jossain suhteessa maansa virallista politiikkaa ja jotka ovat esittäneet samantyyppisiä näkemyksiä jo kauan ennen haastattelua. Muuttuuko ihmisen näkemys venäläiseksi propagandaksi heti, kun RT:n toimittaja huomaa sen?
Joka tapauksessa monet listassa olevat saitit kuten Consortium News eivät julkaise RT:n tai muun venäläisen media aineistoa. Miten ihmeessä ne on pystytty luokittelemaan idän propagandaksi?
Truthdigin toimittaja ihmetteli, miten hänen mediansa oli joutunut mustalle listalle ja otti sähköpostitse yhteyttä PropOrNotiin. Sivuston anonyymi ylläpitäjä kertoi, että yksi luokitukseen johtanut artikkeli oli rauhanaktivisti David Swansonin juttu, jossa hän kyseenalaisti syytökset, joiden mukaan Venäjä oli hakkeroinut presidentin vaalit. Hänen perusteli väitettään USA:n vaali- ja ääntenlaskujärjestelmän läpinäkymättömyydellä, jonka takia kukaan ei tiedä, vastasiko viime vuoden tai aikaisempien vaalien tulos äänestäjien tahtoa. Tällainen kritiikki on yleistä ja sitä esittävät muuna muassa lukuisat tietojenkäsittelyn tuntijat. Ovatko nämä kaikki Venäjän agentteja?
Toinen Truthdigin artikkeli sai propagandaleiman pelkästään siksi, että virallisen USA:n maailmanpoliittisia näkemyksiä ja Venäjä-politiikkaa voimakkaasti kritisoiva New Cold War oli linkittänyt jutun. New Cold War julkaisee uudelleen kuitenkin myös esimerkiksi arvostetun brittilehden Guardianin juttuja. Onko siis Guardiankin osa Putinin propagandaverkkoa?
PropOrNotin raportissa ”On Russian Propaganda Network Mapping” (Venäläisen propagandaverkoston kartoituksesta) luetellaan suuri joukko kriteereitä, joiden perusteella jokin sivusto on luokiteltu venäläiseksi propagandaksi. Venäjän hallituksen näkemysten myötäilyn ja venäläisen aineiston käytön lisäksi niitä on muun muassa se, että vastustaa USA:n sotaharjoituksia, USA:n sotilaallisia interventioita, Ukrainan hallituksen sotatoimia tai sotaa Syyrian hallitusta vastaan. Venäläisen teknologian kehuminenkin on valeuutisointia, vaikka tähän syyllistyvät tavan takaa lisää asemäärärahoja kinuavat yhdysvaltalaiset sotilaspiirit. Propagandaa on myös ydinsodan uhasta varoittelu, koska se heikentää Venäjän vastustamista. Jopa eurooppalaisten enemmistön omaksuma kriittinen asenne geenimanipulaation on raportin mukaan epäilyttävää.
Toisinajattelu on propagandaa?
Näyttääkin siltä, että huolimatta tieteellisiltä näyttävistä mutkikkaista tietoverkkoanalyyseistään PropOrNotin lähtökohta on hyvin yksinkertainen: USA:n edellisen hallinnon politiikan vastustaminen on venäläistä propagandaa. Sitä ilmeisesti on myös Trumpin miljonääritiimin politiikan vastustaminen sikäli, kun se ei poikkea merkittävästi aikaisemmasta. Tätä hämmästyttävää johtopäätöstä tukee se, ettei raportissa välitetä listalle joutuneiden sivustojen kirjoittajien motiiveista. Jos siis totuudellisuuteen pyrkivät tutkiva journalisti päätyy pelkästään länsimaisia lähteitä käyttäen näkemykseen, joka sattuu olemaan toinen kuin USA:n hallituksen tai lähellä Venäjän virallista näkemystä tai sellainen, jota Venäjä saattaa hyödyntää, kyse on Venäjän propagandasta.
PropOrNot myöntää kuitenkin, että propagandassa olennaista on yksipuolisuus ja siinä esitetyt väitteet voivat olla totta. Näin ollen väitteiden konteksti on olennaista: eri yhteyksissä samat väitteet voivat olla tai olla olematta propagandistisia. Tähän havaintoon itse asiassa koko propagandasivustojen ajojahti kaatuu. Vaikka venäläisen median esittämänä jokin USA:ta koskeva fakta voi olla propagandaa, se voi olla normaalia yhteiskuntakritiikkiä yhdysvaltalaiselle sivustolle siirrettynä.
Mistä siis PropOrNotissa ja ylipäänsä valeuutispuheessa on kysymys? Onko kyseessä joidenkin ajattelemattomien ihmisten tuottamasta harhasta, vai onko tarkoitus todellakin vaientaa yhteiskuntakritiikkiä? Jälkimmäiseen vaihtoehtoon viittaa esimerkiksi PropOrNotin käyttämä orgaaninen metafora: ”Toivomme, että vahvistamme kulttuurista immuunijärjestelmäämme vihamielistä vaikuttamista vastaan ja parannamme yleistä julkista keskustelua.” Muun muassa fasistien suosimassa orgaanisessa yhteiskuntanäkemyksessä on tavallista pitää yhteiskunnan rakennetta, toimintatapaa ja kehityssuuntaa ennalta annettuina ja niitä kyseenalaistavia ihmisiä ja tahoja viruksina, bakteereina tai loisina, jotka täytyy tuhota.
PropOrNot ei paljasta juuri mitään taustastaan eikä kerro kenenkään siinä toimivan ihmisen nimeä. Sen verran kuitenkin kerrotaan, että joukkoon kuuluu joitain Amerikan ukrainalaisia. PropOrNotin twitter-tililtä löytyykin ukrainankielinen twiitti ”Herojam Slava” (Kunnia sankareille), jolla tervehditään Kremliä vastaan taistelevia hakkereita. Herojam Slava oli natsien kanssa yhteistyössä toimineiden Ukrainan fasistien virallinen tervehdys toisen maailmansodan aikana.
Sensuuri pystyyn?
Mitä sitten näille Venäjän propagandan levittäjille pitäisi tehdä? PropOrNot epäilee, että jotkut sivustojen kirjoittajista ovat rikkoneen USA:n vakoilulakia ja ulkomaisten agenttien rekisteröintilakia. FBI:n ja oikeusministeriön pitäisi tutkia asiaa.
Joihinkin toimenpiteisiin on jo ryhdytty. Google on alkanut rajoittaa mainosten sijoittamista valeuutissivuiksi leimattuihin internetpaikkoihin, mikä vaarantaa joidenkin sivustojen rahoituksen. Facebook ja Twitter langettavat valeuutisten levittäjiksi leimatuille käyttäjille ”haamukieltoja” (ghost banning), jolloin heidän tilinsä näyttävät edelleen toimivan, vaikka heidän seuraajansa eivät näe enää päivityksiä.
Google on luvannut karsia leimattuja sivuja hakutuloksistaan. Facebook on aloittanut ainakin Saksassa ja Ranskassa valeuutissuodatuksen. Correctiv-nimisen sensuurielimen luokituksen mukaan jotkut kirjoitukset ja sivustot saavat ”kiistanalainen”-merkinnän, mikä johtaa siihen, että ne eivät juuri näy linkkilistauksissa. Mikäli joku kaikesta huolimatta yrittää avata tällaisen sivun, hän saa varoituksen. Facebooksensuuriin kouriin on joutunut esimerkiksi Bonniersin omistama, normaalia journalismia harjoittava ”Deutsche Wirtschafts Nachrichten” -talouslehti. Sen uutisissa esiintyy valtavirrasta poikkeavia painotuksia, ja se kertoo usein asioista, joista muut lehdet vaikenevat.
Valesivustokeskustelussa on ehdotettu myös valtiollisen sensuurin pystyttämistä. Viime vuoden lopulla USA:ssa säädettiin ”laki ulkomaisen propagandan ja disinformaation vastustamisesta” (Countering Foreign Propaganda and Disinformation Act). Se velvoittaa perustamaan puolen vuoden sisällä ”globaalin taistelukeskuksen” ”Global Engagement Center) ”havaitsemaan, ymmärtämään, paljastamaan ja vastustamaan ulkomaista valtiollista ja ei-valtiollista propagandatoimintaa, jonka tarkoituksena on vaarantaa USA:n turvallisuusintressit”.
Ehkä tarkoitus on noudattaa Ukrainan esimerkkiä. Kaksi vuotta sitten maahan perustettiin ”totuusministeriö”. Tämä tiedotuspolitiikkaministeriö suojelee ihmisiä Venäjän propagandalta. Apuna on Ukrainan suojelupoliisi, joka on yhdessä hakkereiden kanssa perustanut nettiin 4500 toimittajaa käsittävän mustan listan. Listalla on toimittajien puhelinnumerot, sähköpostiosoitteet ja muita henkilökohtaisia tietoja. Monet listalla olijoista ovat saaneet tappouhkauksia.
06.03.17
Voit kommentoida tätä kirjoitusta julkisesti toisella sivustollani: tammilehto.info
|
Palautetta kirjoittajalle (myös tämän sivuston teknsisistä yksityiskohdista) voi
lähettää osoitteeseen
Kirjoituksen uudelleen julkaiseminen on toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla. |
Takaisin tekijän (Olli Tammilehto) kotisivun alkuun (http://www.tammilehto.info)