| Tämä Olli Tammilehdon kirjoitus on julkaistu lyhennettynä Kotimaa-lehdessä 16.5.2013. Uudelleen julkaiseminen toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla. |
”Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni”
Staughton Lynd & Andrej Grubačić: Zapatistit ja tuplajuulaiset, Keskusteluja anarkismista, marxilaisuudesta ja radikaalista historiasta. Into, Helsinki 2012, 261 s.
Matteuksen evankeliumin 25. luvussa Jeesus kertoo, miten ihmisten pitäisi elää: ”Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa. Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. Minä olin koditon, ja te otitte minut luoksenne. Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut. Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni... Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.”
Huolimatta kristinuskon yli tuhat vuotta kestäneestä vaikutuksesta kulttuuriimme, tämä ideaali on hyvin etäinen lähes kaikille ihmisille, myös hartaimmille kristityille. Silti Jeesuksen opetus vetoaa, ja vain jotkut markkinafundamentalistit argumentoivat avoimesti sitä vastaan. Siksi onkin kiinnostavaa lukea ihmisestä, jolle Matteuksen ”hyvä sanoma” on ollut elämän todellinen keskipiste.
Zapatistit ja tuplajuulaiset -kirjan päähenkilö Staughton Lynd syttyi, kun hän nuorena opiskelijana luki keskiaikaista, Matteukseen pohjautuvaa mysteerinäytelmää. Lyndistä ei kuitenkaan tullut hyväntekeväisyysjärjestön työntekijää vaan yhteiskunnallinen aktivisti. Nyt jo yli 80-vuotias Lynd on yhdysvaltalaisen liikehdinnän grand old man, joka oli keskeisiä toimijoita sekä mustien kansalaisoikeusliikkeessä että Vietnamin sodan vastaisessa liikkeessä. Lynd on myös vapaa tutkija ja liikeintellektuelli, jonka laaja tuotanto käsittelee muun muassa yhteiskunnallisten liikkeiden historiaa.
Kirja on lyhyiden kysymysten ja pitkien vastausten muodossa etenevä yhteenveto poikkeuksellisen rikkaan elämän kokemuksista ja sen varrella syntyneistä ajatuksista. Yhdysvaltalais-balkanilaisen tutkijan ja aktivistin Andrej Grubačićin kysymykset saavat historialliset tapahtumat muuttumaan tämän päivän haasteiksi.
Vaikka Lynd on ammentanut paljon marxilaisuudesta, hän ei suostu asettumaan perinteisiin kategorioihin: hän on yhtä paljon marxilainen kuin anarkisti ja kveekariaktivisti. Häntä on viime vuosikymmeninä inspiroinut Etelä-Meksikon köyhien talonpoikien Zapatista-liike. Historian tutkijana hän on taas ollut kiinnostunut 1900-luvun alkupuolella voimakkaana vaikuttaneesta anarkistishenkisestä Industrial Workers of the World -ammattiliitosta eli IWW:stä. Se linkittääkin kirjan suomalaisiin, sillä järjestön jäsenistä ja aktiiveista huomattava osa oli amerikansuomalaisia. Niinpä liiton jäsenistöllä oli suomenkielinen nimikin: tuplajuulaiset.
Anarkismi liitetään usein väkivaltaisen muutoksen puoltamiseen. Kuitenkin Lynd kuten lukuisat muut anarkismista ammentaneet ajattelijat on väkivallattomuuden kannattaja. Hän osoittaa lukuisin esimerkein, kuinka väkivaltaiset muutospyrkimykset toimivat itseään vastaan. Hän argumentoi voimakkaasti marxilaisuudessa ja joissain anarkismin suuntauksissa esiintyvää arvorelativismia ja kyynisyyttä vastaan: kamppailu paremman yhteiskunnan puolesta ei oikeuta ihmisten sortamista ja tappamista.
Lyndin ajattelussa ja toiminnassa yksi keskeinen käsite on komppaus, jonka hän on lainannut Latinalaisen Amerikan vapautuksen teologiasta. Sitä vastaava englanninkielen sana accompaniment käännetään yleensä säestykseksi. Taustalla on kysymys ulkopuolisten, useimmiten paljon koulutusta saaneiden roolista köyhien ja alistettujen kamppailuissa. Usein heistä on tullut liikkeiden johtajia sanan perinteisessä merkityksessä, jolloin köyhät ovat joutuneet uuden hierarkkisen organisaation alimmille portaille. Komppauksessa sen sijaan ollaan solidaarisia valtajärjestelmän alistamille ihmisille työskentelemällä heidän kanssaan tasa-arvoisena. Lyndin kohdalla tämä merkitsi sitä, että hän luopui akateemisen urastaan historian tutkijana, opiskeli juristiksi ja ryhtyi lakimiehenä auttamaan kotikaupunkinsa työläisiä ja vankeja heidän kamppailuissaan.
Kirjan nimi johtaa helposti kuvittelemaan, että se sopii vain nuorille radikaaleille aktivisteille. Todellisuudessa, mikäli kirjalliset ennakkoluulot pystyy ylittämään, Lyndin elämänkokemus ja hänen pohdintansa rikastuttavat kaikkien, niin oppineiden kuin käytännön ihmisten, ajatusmaailmaa. Kirjan suomentaminen ja julkaiseminen on kulttuuriteko.
Voit kommentoida tätä kirjoitusta julkisesti toisella sivustollani: tammilehto.info
|
Palautetta kirjoittajalle (myös tämän sivuston teknsisistä yksityiskohdista) voi
lähettää osoitteeseen
Kirjoituksen uudelleen julkaiseminen on toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla. |
Takaisin tekijän (Olli Tammilehto) kotisivun alkuun (http://www.tammilehto.info)
22.05.13