| Tämä Olli Tammilehdon kirjoitus on julkaistu Kulttuurivihkojen numerossa 1/2013 (kirjoitettu 2012). Uudelleen julkaiseminen toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla. |
Velan vainoamat
David Graeber: Debt, The First 5000 Years. Melville House, Brooklyn 2011, 534 s.
Kun David Graeberin tiiliskiven ottaa käteensä, huomaa pian, ettei kyse ole tavanomaisesta tietokirjasta. Ennen kirjan ilmestymistä Graeber oli antanut käsikirjoituksen ystävälleen, joka luettuaan sen totesi: ”En usko, että kukaan on kirjoittanut tällaista kirjaa sataan vuoteen”. Graeber kommentoi reaktiota blogikirjoituksessaan: ”Aionkin kirjoittaa kirjan, jollaisia ihmiset eivät enää kirjoita: suuren kirjan, joka kysyy suuria kysymyksiä, joka on tarkoitettu suurelle yleisölle ja joka herättää julkista keskustelua mutta joka ei tingi tieteellisestä tarkkuudesta ja kurinalaisuudesta.”
Kirjan Debt, The First 5000 Years (Velka, Ensimmäiset 5000 vuotta) ei siis alkuunkaan pitäisi sopia nykyaikaan eikä varsinkaan aikakaudelle, jona ”suuret kertomukset ovat kuolleet”. Kirjan vastaanotosta voisi kuitenkin päätellä, että historia ei ottanutkaan loppuakseen ja olemme siirtymässä toiselle aikakaudelle. Graeberin teos on ollut myynti- ja arvostelumenestys. Se komeilee Amazon.comin talousteoriakirjojen listassa yhdeksäntenä heti uusliberalismin apostolien Friendrich Hayekin ja Milton Friedmanin kirjojan jäljessä. Kirja julkaistiin viime keväänä saksaksi ja se nousi heti bestselleriksi: 30 000 kappaletta ensimmäisinä kahtena viikkona. Debt ilmestyi toukokuussa italiaksi ja lokakuussa espanjaksi. Kirja julkaistaan lähiaikoina myös ruotsiksi.
Debt on saanut myös akateemista arvostusta, ja monet antropologit ja laajakatseiset taloustieteilijät käyttävä sitä opetuksessaan. USA:n Kulttuuriantropologian seura antoi vuoden 2012 Bateson-palkinnon Graeberille tästä kirjasta.
Tällaiseen kirjalliseen saavutukseen pystyvä ihminen ei tietenkään voi olla kuka tahansa: Graeber on ollut vuosia tunnettu ja tunnustettu antropologi, joka toimi ensin Yalen yliopiston professorina ja sittemmin Goldmiths Collegen apulaisprofessorina Lontoossa. Mutta Graeber on paljon muutakin, ja tämä muu ei ole ollut omiaan edistämään hänen uraansa tai tuomaan positiivista julkisuutta valtamediassa. Hän on nimittäin anarkisti ja globalisaatiokriittisen liikkeen aktivisti, joka oli yksi keskeisistä ihmisistä käynnistettäessä Occupy Wall Street -liikettä syksyllä 2011. Aktivisminsa takia hän menetti professuurinsa Yalen yliopistossa vuonna 2007. Graeber kuuluu tunnettujen 1800-luvun maantieteilijöiden Élisée Reclus'n ja Pjotr Kropotkinin kanssa sarjaan oppineita, jotka ovat anarkismistaan ja aktivismistaan huolimatta niittäneet kirjallista mainetta.
Debt on tavallaan monta merkittävää kirjaa yhdessä: huikaiseva vaihtoehtoinen maailmanhistoria; antropologinen syväluotaus rahatalouden synnyttäviin voimiin; historiallinen ja käsitteellinen analyysi, joka avaa uusia näkökulmia valtion, kapitalismin ja markkinoiden keskinäissuhteisiin; sekä vallitsevan taloustieteen kritiikki.
Kirja yhdistää meille Euroopan historiasta, filosofiasta ja Vanhasta testamentista tuttuja tietoja ja ajatuksia yllättäviin tosiasioihin ja kehityskulkuihin, joita Graeber on kaivanut esiin useimmille meille täysin tuntemattomasta Afrikan, Lähi-idän, Intian ja Kiinan historiasta. Näkökulma on usein enemmin Aasia- kuin Eurooppa-keskeinen. Niinpä maanosamme on keskiaikaa käsiteltäessä ”Kaukolänttä”.
Graeberin mukaan velan avulla rikastuminen ja köyhtyminen, velkaan perustuva vallankäyttö ja velkakapinat ovat keskeinen osa sivilisaatioiden historiaa. Velkautumisen synnyttämät kulttuuriset mullistukset ja inhimillinen hätä liittyvät läheisesti myös suurten maailmanuskontojen syntyyn.
Nykyinen erilaisten maksukorttien avulla toimiva virtuaalinen rahatalous ei olekaan mitään uutta: varhaisin raha Kaksoisvirtojen maissa oli nimenomaan luottoa. Vasta myöhemmin otettiin käyttöön kolikot. Koska velka ja raha liittyvät elimellisesti toisiinsa, Debt on myös rahan historia. Greaber osoittaa hämmästyttäviä yhteyksiä militarismin, vallan keskittämisen ja kolikkorahan laajan käytön välillä.
Ortodoksisten taloustieteilijöiden keskuudesta on kuulunut ääniä, joiden mukaan Graeberin rahahistoria on epäolennaista: tärkeää on vain, miten raha käyttäytyy nykyisessä taloudessa. Relevanssi on kuitenkin kiinni näkökulmasta: jos haluaa löytää tien ulos kriisien täyttämästä nykymaailmasta, on tärkeää tietää, mitä kautta sinne on tultu.
Voit kommentoida tätä kirjoitusta julkisesti toisella sivustollani: tammilehto.info/Graeber-arvio26.php
|
Palautetta kirjoittajalle (myös tämän sivuston teknsisistä yksityiskohdista) voi
lähettää osoitteeseen
Kirjoituksen uudelleen julkaiseminen on toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla. |
Takaisin tekijän (Olli Tammilehto) kotisivun alkuun (http://www.tammilehto.info)
05.03.13