Arkadianmäen salaseura

Julkaistu: 5.4.2024 | Kirjoittanut: Olli Tammilehto

Eduskunta joutuu lähikuukausina ottamaan kantaa DCA-sopimukseen, joka koskee Suomen ja Yhdysvaltain välistä sotilaallista yhteistyötä. Kun kansanedustajilta kyselee sopimuksesta, he viittaava saamaansa salaiseen tietoon. Siksi heidän on vaikea keskustella ja perustella DCA-kantaansa tavallisille kuolevaisille.

Eikö asian käsittely salaisen tiedon pohjalla ole monella tavoin demokratian vastaista? Salattu tietoa tuottava ja levittävä taho saa tavattomasti valtaa, koska hänen tai sen argumentit eivät kohtaa asiantuntevia vasta-argumentteja.

Salaseuran valtaa helposti ylimielisyys, joka johtaa irrationaalisiin päätöksiin. Sen jäsenet alkavat kuvitella olevansa suuriin salaisuuksiin vihitty joukko, joka yksin ymmärtää Suomen edun. Siksi he sulkevat silmänsä ja korvansa ulkopuolelta tulevilta asiallisilta ja hyvin perustelluiltakin näkemyksiltä.

Todennäköisesti kyseessä oleva salattu aineisto on tiedustelutietoa. Vastapuolen sotilaallista varustautumista ja suunnitelmia koskeva tiedustelupalvelujen tuottama tieto on kuitenkin tunnetusti epäluotettavaa. Esimerkiksi Yhdysvaltain hyökkäyssotaa vuonna 2003 perusteltiin Irakin joukkotuhoaseilla, joita todellisuudessa ei ollut olemassa.

Toisaalta vaikka kansanedustajien saama salainen tieto pitäisi sinänsä paikkansa, se voi olla monitulkintaista. Esimerkiksi Venäjän aseet ja sotilaat itärajallamme voivat näyttää uhkaavilta ja siksi oikeuttaa DCA-sopimuksen solmimisen. Toinen tulkinta saattaisi kuitenkin olla se, että osa tästä Venäjän varustautumisesta johtuu juuri DCA-sopimuksen valmistelusta ja että DCA:n solmiminen ja sen tuomat Yhdysvaltain sotilastukikohdat lisäisivät naapurin varustautumista.

Olli Tammilehto

PS. Tätäkään kirjoitusta Helsingin Sanomat ei suostunut julkaisemaan. Lehti ei kirjoita mitään DCA:sta, vaikka hallitus julkaisi 28.3. eduskunnalle annettavan DCA-esityksensä luonnoksen. Luonnoksesta voi jokainen kommentoida eli antaa oman lausuntonsa Lausuntopalvelussa.

Tallennettu kategorioihin Demokratia, Maailmanjärjestelmä, Pol. järjestelmä, Sodat, Sota | Jätä kommentti

USA ja Britannia keskeyttivät Ukrainan rauhanprosessin

Julkaistu: 12.3.2024 | Kirjoittanut: Olli Tammilehto

Helsingin Sanomat raportoi 2.3. Ukrainan ja Venäjän välisistä rauhanneuvotteluista, joita käytiin sodan alussa keväällä 2022. Lehti kirjoittaa, että ”yritykset rauhansopimuksen aikaansaamiseksi loppuivat tuloksettomina”. Tämä ei tarkkaan ottaen pidä paikkansa. Neuvotteluissa saavutettiin hyviä tuloksia ja Ukraina ja Venäjä olivat valmiit jatkoneuvotteluihin. Kuitenkin USA ja Britannia painostivat Ukrainan luopumaan rauhanprosessista ja jatkamaan sotaa. Tästä ovat kertoneet muun muassa Ukrainan hallitusta lähellä oleva lehti Ukrainska Pravda ja rauhanvälittäjinä toimineet poliitikot: Israelin silloinen pääministeri Naftali Bennett, Saksan entinen liittokansleri Gerhard Schröder ja Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavu?o?lu. Hylätyn rauhanmahdollisuuden toi viime syksynä esiin myös Ukrainan valtapuolueen Sluha narodun (Kansan palvelija) parlamenttiryhmän puheenjohtaja David Arahamija.

Sodan jatkamisen seurauksena Ukrainan menetykset rauhan viimein saapuessa tulevat olemaan ratkaisevasti suuramman kuin, mitä ne olisivat olleet, jos sota olisi loppunut keväällä 22. YK:n mukaan tuolloin oli kuollut 1200 siviiliä ja Yhdysvaltojen mukaan korkeintaan 4000 ukrainalaissotilasta. Nyt siviiliuhreja on ainakin 11 000. Ukrainan sotilaita on Helsingin Sanomien mukaan kuollut 31 000, mutta monet länsimaiset ja ukrainalaiset tahot kertovat satojen tuhansien sotilaiden kuolleen, kadonneen tai haavoittuneen. Keväällä 22 savutettujen neuvottelutulosten mukaan Ukraina olisi menettänyt vain Krimin ja osan Donetskin ja Luhanskin alueista. Nyt aluemenetykset ovat ratkaisevasti suuremmat, ja kun rauha vihdoin koittaa, ne voivat olla vieläkin suuremmat.

Sodan jatkaminen ei selvästikään ole ollut Ukrainan etujen mukaista. Yhdysvallat sen sijaan on ilmeisesti halunnut sodan jatkuvan, koska on uskonut voivansa tällä tavalla heikentää suurvaltakilpailijaansa Venäjää. Pienten maiden ja suurvaltojen edut eivät useinkaan osu yksiin.

Olli Tammilehto

PS. Tätä kirjoitusta Helsingin Sanomat ei suostunut julkaisemaan. Samaa aihetta käsitteleviä kirjoituksia olen runsaan vuoden kuluessa lähettänyt yli kymmeneen lehteen. Mikään niistä ei ole halunnut julkaista kirjoituksia Ukrainan rauhanprosessin keskeyttämisestä ja sen hirvittävästä hinnasta ukrainalaisille.

Tallennettu kategorioihin Demokratia, Maailmanjärjestelmä, Media, Pol. järjestelmä, Sodat, Sota | Jätä kommentti

Video USA:n sotilastukikohtia ja DCA-sopimusta käsitelleestä keskustelusta

Julkaistu: 21.1.2024 | Kirjoittanut: Olli Tammilehto

Turussa keskusteltiin 13.1.24 Suomeen kaavailluista USA:n sotilastukikohdista ja DCA-sopimuksesta. Kirjailija Veronica Pimenoff ja kansainvälisen politiikan emeritus professori Jyrki Käkönen alustivat. Yleisö osallistui aktiivisesti.

Käkönen selvitti sopimuksen taustalla olevaa USA:n pitkänlinjan politiikkaa. Sijoittamalla joukkojaan ja kalustoaan toisiin maihin Yhdysvallat ei huolehdi koskaan näiden isäntämaiden turvallisuudesta vaan omasta turvallisuudestaan. Se ei sitäpaitsi ole kyvykäs puolustamaan maita, joihin se lähettää sotilaitaan. Se on hävinnyt lähes kaikki sotansa toisen maailmansodan jälkeen. DCA-sopimus mahdollistaisi sen, että USA:n ja Venäjän välisessä suursodassa Yhdysvallat käyttäisi Suomea ensimmäisenä taistelulinjanaan ja kävisi sotaa viimeiseen suomalaiseen saakka. Samalla tavalla USA Käkösen intialaisen kolleegan mukaan nyt käy sijaissotaa Ukrainassa viimeiseen ukrainalaiseen saakka.

Pimenoff oli verrannut Suomen DCA-sopimuksen tekstiä Norjan, Ruotsin ja Tansakan DCA-teksteihin. Ne ovat kaikki lähes samanlaiset. Tämä osoittaa Pimenoffin mukaan sen, että USA on sanellut sopimustekstin eikä siitä ole varsinaisesti neuvoteltu. DCA ei lupaa Suomelle minkäänlaisia turvatakuita: Yhdysvallat pitää Suomessa sotilaita ja asevarastoja oman mielensä mukaan. Kun esimerkiksi ajankohtainen kriisi on jossain kaukana Suomesta, varastot voidaan yhtäkkiä tyhjentää. Pimenoffin mukaan vielä ihmeellisempää kuin se, että Suomen hallitus on allekirjoittanut DCA-sopimuksen, on se, että sopimus on niin käsittämättömän huono: kaikki annetaan mutta mitään ei saada.

Linkit keskustelun videotallenteeseen ovat sivustolla

http://eitukikohtia.fi

ja tässä:

https://rumble.com/v47yo0h-dca-keskustelu-turussa-13.1.2024.html

https://youtu.be/BlOlVu1acA8

https://archive.org/details/dca-keskustelutilaisuus-turku

https://youtu.be/BlOlVu1acA8
Tallennettu kategorioihin Demokratia, Maailmanjärjestelmä, Pol. järjestelmä, Sodat | Jätä kommentti

Kampanja USA:n sotilastukikohtia vastaan on alkanut

Julkaistu: 17.11.2023 | Kirjoittanut: Olli Tammilehto

Suomen ja Yhdysvaltain välinen sotilaallinen yhteistyösopimus eli DCA on hallituksen käsittelyssä ja menossa lähiaikoina eduskuntaan. Vaikka DCA:n väitetään olevan puolustusyhteistyösopimus, tästä ei ole kysymys. Yhdysvallat ei harrasta täällä maanpuolustusta vaan haluaa laajentaa yli 750 tukikohtaa käsittävää imperiumiaan Suomeen. Jopa hyvin USA-myönteinen Ulkopoliittinen instituutti myöntää tämän: sotilaallinen yhteistyö Suomen kanssa ”liittyy pyrkimykseen palauttaa maan (USA:n) arktista vaikutusvaltaa”1.

DCA:n mahdollistamat Yhdysvaltain sotilastukikohdat eivät lisäisi turvallisuutta. Päinvastoin ne heikentäisivät sitä: jännite kahden ydinasevallan välillä kasvaisi. Sopimus heikentäisi myös Suomen itsemääräämisoikeutta. Maamme viranomaiset eivät voisi tarkastaa tukikohtien toimintaa eikä Suomen laki koskisi niitä eikä niiden sotilasjoukkoja.

Suomen poliittinen eliitti ajaa DCA:ta, mutta sopimuksen hyväksyminen ei ehkä olekaan itsestään selvää: sitä vastaan on nousemassa kansanliike. Nimien keräys sopimuksen hylkäämistä vaativaan kansalaisadressiin on aloitettu. Sen ovat allekirjoittaneet useat nimekkäät suomalaiset kuten kirjailija Rosa Liksom, ohjaaja Aki Kaurismäki, professori Heikki Patomäki, professori Juhani Suomi ja toimittaja Outi Popp. Kuka tahansa voi allekirjoittaa sen osoitteessa:

https://www.adressit.com/ei_vieraan_vallan_sotilastukikohtia_suomeen

Kampanjaan vieraan vallan sotilastukikohtia vastaan ovat tähän mennessä liittynyt kymmenen rauhanjärjestöä ja -toimintaryhmää: Rauhanpuolustajat, Rauhanliitto, Sadankomitea, Aseistakieltäytyjäliitto, PAND – Taiteilijat rauhan puolesta, Naiset Rauhan Puolesta, Rauhanryhmä2022, WILPF Suomi, Helsingin Rauhantoimintaryhmä ja Rauhanväki,

Kampanja aikoo levittää mahdollisimman monelle suomalaiselle tietoa DCA-sopimukseen liittyvistä ongelmista. Se on julkaissut nelisivuisen Suvereniteetti Uhattuna ?ilmaisjakelulehden, joka ilmestyy myös Voima-lehden liitteenä. Kampanjalehden ovat kustantaneet Rauhanpuolustajat ja Rauhanliitto. Vieraan vallan sotilastukikohtien vaaroista tiedotetaan myös internetissä. Kampanja on tätä varten avannut sivuston

www.eitukikohtia.fi.

Kampanjan tiimoilla on luvassa myös monenlaisia tapahtumia. Helsingin Rauhantoimintaryhmä, Rauhanväki ja Aseistakieltäytyjäliitto ovat järjestämässä Yhdysvaltain sotilastukikohtia vastustavan mielenosoituksen 25.11. Se alkaa Helsingin Senaatintorilla kello 13.

Myös kansainvälinen rauhanliike on reagoinut. On aloitettu nimien keräys Suomen, Ruotsin ja Tanskan parlamenteille osoitettuun vetoomukseen DCA-sopimuksia vastaan. Allekirjoittajien mielestä lähelle Pietaria ja Kuolan sotilasalueita kaavaillut USA:an tukikohdat lisäisivät väistämättä jännitettä kahden ydinasevallan välillä ja nostaisivat näin ydinsodan riskiä. Vetoomus on osoitteessa: https://worldbeyondwar.org/scandimerica/

Jos haluat osallistua kampanjaan esimerkiksi jakamalla kampanjalehteä ja saada tietoja toiminnasta, kirjoita osoitteeseen info@eitukikohtia.fi.

Olli Tammilehto

1Henri Vanhanen, Charly Salonius-Pasternak, ja Ville Sinkkonen: ”Suomen ja Yhdysvaltojen syventynyt puolustusyhteistyö, Puolueettomuudesta puolustusliittoon ja liittolaisina lähempänä kuin koskaan”, Finnish Foreign Policy Paper, 6.6.2023, 18, https://www.fiia.fi/julkaisu/suomen-ja-yhdysvaltojen-syventynyt-puolustusyhteistyo.

Tallennettu kategorioihin Demokratia, Maailmanjärjestelmä, Pol. järjestelmä, Sodat, Sota | Jätä kommentti

Mielenosoituspolitiikkaa Bidenin vieraillessa: Miksi rauhanmielenosoitusta yritettiin hajottaa?

Julkaistu: 17.7.2023 | Kirjoittanut: Olli Tammilehto

Presidentti Bidenin vierailun yhteydessä järjestettiin Helsingissä 13.7.23 rauhanmielenosoitus. Mielenosoitusta kutsuttiin koolle seuraavilla tunnuksilla: ”Biden tulee: tuleeko sota vai rauha? – Mielenosoitus rauhan puolesta! Ei Yhdysvaltojen armeijan yhteisalueille! Ei ydinaseita Suomeen! Ei ydinsotaharjoituksille!” Tarkoitus oli saada mahdollisimman monta nämä vaatimukset hyväksyvää ihmistä liikkeelle riippumatta heidän puoluekannastaan tai ideologiastaan. Aloite mielenosoituksen järjestämiseksi tuli vielä nimettömältä rauhanryhmältä, johon minä kuuluun. Tämän kanssa osittain päällekkäinen Helsingin rauhantoimintaryhmä lähti heti aktiivisesti mukaan. Useimmat järjestelyt hoidettiin näiden kahden ryhmän toimesta. Myöhemmin Työväen antimilitaristit -niminen ryhmä kysyi, voivatko he myös olla mukana järjestämässä tapahtumaa. Hyväksyimme tarjouksen. Ryhmä antoi ymmärtää, että se tuo mielenosoitukseen kaksi banderollia.

Kun saavuin lähtöpaikalle Helsingin Erottajanaukiolle rauhantoimintaryhmän aktiivien kanssa plakaatteja kantaen, näkymä oli hämmentävä. Aukion pohjoislaidalla oli ihmisiä, joilla oli näyttävä määrä punaisia lippuja ja punaisia banderolleja. Etelälaidalla taas seisoskeli ihmisiä, joilla oli vain vähän rekvisiittaa mukanaan ja jotka näyttivät ihmettelevän ”punaisten” habitusta. Yksi punaisista kävi huutamassa etelälaidan ihmisille, syytti heitä putinisteiksi ja sanoi, ettei äärioikeistolaisia haluta mielenosoitukseen. Menin väliin ja sanoin, etteivät he ole äärioikeistolaisia, sillä tunsin useita heistä ja tiesin heidän näkemyksiään. Sen sijaan huutaja ei aivan ilmeisesti tuntenut moniakaan heistä.

Mielenkiintoinen yksityiskohta oli se, että tämä punainen huutaja pelkäsi tulla kuvatuksi näiden ”äärioikeistolaisten” luona. Ilmeisesti hän uskoi, että normaalisti äärioikeistolaisen vieressä voi olla vain äärioikeistolaisia. Tämä uskomus ja havainto yhdestä äärioikeistolaiseksi aiemmin leimatusta ihmisestä sai hänet leimaamaan kaikki etelälaidan ihmiset äärioikeistolaisiksi.

Kuulin, kuinka punaiset neuvottelivat siitä, miten saisivat parhaiten etelälaidan joukon poistumaan. Päätettiin esittää heille vastenmielisiä periaatteita. Punainen, joka ei suvainnut ”äärioikeistolaisviruksen” tietämättään vieressä seisovalta ihmiseltä saaneita mielenosoittajia, kävi kuuluttamassa, että ”mielenosoitus sitoutuu antirasistisiin periaatteisiin ja suvaitsevaisuuteen”. Tämän jälkeen minä ja Helsingin rauhantoimintaryhmän edustaja selvensimme kuuluttamalla, että todellakin kaikki oikeistolaiset, keskustalaiset ja vasemmistolaiset ovat tervetulleita lukuun ottamatta niitä, jotka pitävät itseään äärioikeistolaisina.

Konflikti alkoi nyt lientyä. Lähes kaikki etelälaidan ihmiset lähtivät mukaan kulkueeseen, joka kulki Esplanadin puiston läpi. Mutta ennen lientymisvaihetta osa ihmisistä lähti loukkaantuneena tai tuohtuneena pois.

Alun hankaluudesta huolimatta mielenosoitus sujui monella tapaa hyvin. Useimmat ohikulkijat ja katselijat ottivat mielellään mielenosoituksen vaatimuksista kertovia lentolehtisiämme, joita minä ja jotkut muut jakoivat. Kirjailija-antropologi Veronica Pimenoff, filosofian professori Thomas Wallgren, rauhanveteraani Ulla Klötzer ja muutamat muut pitivät hyviä puheita. Mielenosoituskokouksen ja presidentin linnalle pääsyn estävän aidan välissä oli useita meihin hyvin aggressiivisesti suhtautuvia ihmisiä, mutta he eivät häirinneet tapahtumaa.1

Vaikka oli sovittu, ettei pidetä esillä minkään maan lippua, mielenosoituksessa liehui sirpillä ja vasaralla tai pelkällä sirpillä varustettuja punaisia lippuja, jotka muistuttivat erehdyttävästi Neuvostoliiton lippua. Näiden kantajat samoin kuin nainen, joka piti esillä kylttiä, jossa vaadittiin Trumpia presidentiksi, tiesivät varmasti, että tällaiset tunnukset heikentävät tukikohtia ja ydinaseita koskevien viestiemme perille menoa. He eivät selvästikään välittäneet yhteisistä tavoitteistamme, vaan käyttivät mielenosoitusta hyväkseen omien näkemystensä esiintuontiin. Mielenosoitukseemme negatiivisesti suhtautunut Ilta-Sanomat julkaisikin kuvan, jossa etualalla oli banderolli ”Sosialistinen vallankumous imperialismia vastaan” ja vieressä punainen sirppi ja vasara -lippu2.

Alun hässäkkä ja punaiset liput ja banderollit vaikuttivat siihen, että välillä minusta tuntui kuin olisi palattu ajassa 50 vuotta taaksepäin k-ryhmien kultakauden Eurooppaan. 1970-luvulla merkittävä osa aktiivisista nuorista kuului johonkin kommunistiseen ryhmään: leninistehin, stalinisteihin, maolaisiin, trotskilaisiin tai näiden jakautumisessa syntyneisiin sirpaleisiin. Suomessa stalinistit eli taistolaiset olivat ylivoimaisesti suurin k-ryhmä, mutta muitakin esiintyi.

Mielenosoituksessamme oli ainakin Suomen kommunistisen puolueen, Kommunistisen työväenpuolueen ja Proletaarien edustajia. Jälkimmäinen vaikuttaa ryhmittymältä, joka pyrkii perustamaan trotskilaisen puolueen Suomeen. Ainakin heidän riveissään näkyvästi esiintyvä ja mielenosoituksessa puhunut yhdysvaltalainen kuuluu Committee for a Workers’ International -järjestöön, joka on trotskilaisten puolueiden kansainvälinen yhteistyöelin.

Lev Trotski oli Leninin ohella keskeinen hahmo Neuvostoliiton synnyssä. Hän toimi mm. Puna-armeijan komentajana. Trotski hävisi valtataistelun Stalinin kanssa ja lähti maanpakoon Meksikoon. Siellä Stalinin agentti murhasi hänet vuonna 1940.

K-ryhmille on tyypillistä johtajavaltaisuus ja autoritäärinen henki. Siksi niiden jäsenistö tulee mielenosoituksiin kollektiivina ei yksiöinä. Niinpä k-ryhmäläisen on helppo uskoa, että muutkin tulevat mielenosoituksiin ideologisesti yhtenäisinä kollektiiveina – esimerkiksi äärioikeistolaisena ryhmittymänä. Näin yksi tunnistettu äärioikeistolainen kertoo, että kaikki hänen ympärillään ovat äärioikeistolaisia.

K-ryhmien tapa käyttää mielenosoitustamme hyväksi omien aatteidensa levittämisessä ei ole kuitenkaan vain poliittisen kentän vasempaan laitaan rajoittuva ilmiö. Oikeistolaiset ryhmittyvät syyllistyvät samaan. Esimerkiksi koronatoimenpiteitä kritisoivissa mielenosoituksissa kansallismieliset ovat halunneet tuoda esiin omaa ideologiaansa lippujen, tunnusten ja laulujen avulla, vaikka huomattava osa mielenosoittajista on ollut vasemmistolaisia, jotka eivät ole olleet innostuneita kansallisten tunnusten käytöstä niiden historiallisen painolastin takia.

Yhtenä mielenosoituksen järjestäjistä esitän anteeksipyynnön niille, jotka Erottajanaukiolla joutuivat asiattoman syyttelyn ja syrjinnän kohteeksi. Mielenosoituksen pelisäännöistä olisi pitänyt kaikkien järjestäjien kesken sopia paremmin etukäteen.

Olli Tammilehto

1Mielenosoitus ja siinä pidetyt puheet näillä videoilla: https://www.youtube.com/watch?v=PxHYtNvT01Q, https://www.youtube.com/watch?v=iwKEG37QVrg

Tallennettu kategorioihin Demokratia, Maailmanjärjestelmä, Media, Pol. järjestelmä, Sota | Jätä kommentti

Ukrainan sotaa koskevien erimielisyyksien taustalla näkemyserot USA:sta

Julkaistu: 3.4.2023 | Kirjoittanut: Olli Tammilehto

Vaikuttaa siltä, että Ukrainan sotaa koskevat suuret erimielisyydet eivät useinkaan juonnu Venäjään liittyvistä erimielisyyksistä. Sen sijaan ne liittyvät USA:ta koskeviin näkemyseroihin. Vaikka kapitalismille tyypilliset valtavat varallisuus- ja valtaerot ovat ilmeisiä sekä Venäjällä että Yhdysvalloissa, Venäjän kohdalla ne muistetaan mutta USA:n kohdalla unohdetaan. Suuria vastaväitteitä ei herätä väite, että Venäjää hallitsee ylellistä elämää viettävä mafiatyylinen eliitti. Sen sijaan vastaava väite trumpilaisten ulkopuolisesta USA:sta leimataan heti halveksuttavaksi salaliittoteoriaksi. Kuitenkin koti- ym. palvelijat, yksityislentokoneet, aristokraattinen kartanoelämä ynnä muut kuuluvat itsestään selvästi Yhdysvaltain hallitsevalle eliitille. Tämän yläluokan yhteyksistä järjestäytyneeseen rikollisuuteen on paljon vakuuttavaa todistusaineistoa. Esimerkiksi tutkiva toimittaja Whitney Webb on tehnyt tällä saralla perusteellista työtä ja on muun muassa kirjoittanut aiheesta kaksiosaisen kirjan One Nation Under Blackmail (Trine Day 2022)1.

Jollei ymmärretä USA:n luonnetta, on vaikea uskoa väitteitä maan osuudesta Ukrainan kriisiin. Näkemystä, jonka mukaan Yhdysvallat käyttää raa’asti hyväksi ukrainalaisia ja käy Ukrainassa sijaissotaa Venäjää vastaan ei voida hyväksyä, vaikka USA:n eliitin edustajat avoimesti kertovat, kuinka ukrainalaiset tappavat ja kuolevat heidän puolestaan2.

Sitä, että Yhdysvallat organisoi vuonna 2014 kansainvälisen oikeuden vastaisen vallankaappauksen Ukrainassa, ei uskota, vaikka vallankaappaukset kuuluvat USA:n normaaliin ulkopoliittiseen keinovalikoimaan: toisen maailmansodan jälkeen se on kaatanut toisten maiden hallituksia onnistuneesti noin 40 kertaa ja yrittänyt tätä lisäksi yli kymmenessä tapauksessa3. On paljon todistusaineistoa siitä, että Yhdysvallat järjesti Kiovan Maidan-protestien kääntymisen väkivaltaiseksi, mikä mahdollisti vallan kaappaamisen USA-mieliselle hallituksella4.

Siitä, että Ukrainan kimpussa on kaksi suurvaltaa eikä vain yksi, seuraa tietenkin aivan erilainen näkemys sodasta ja aseavusta. Samaten, jos USA:n mafialuonne ymmärretään, sen kanssa liittoutuminen ei vaikuta aivan järkevältä.

Olli Tammilehto

1Webbin lyhyempiä juttuja sivulla https://unlimitedhangout.com/

4Ks. esim. Ivan Katchanovski: ”The Far Right, the Euromaidan, and the Maidan Massacre in Ukraine”, Journal of Labor and Society 23, nro 1 (2020): 5–29, doi:10.1111/wusa.12457, ArticleFarRighttheEuroMaidanandtheMaidanMassacreinUkraine.pdf .

Tallennettu kategorioihin Demokratia, Maailmanjärjestelmä, Pol. järjestelmä, Sodat | Jätä kommentti

Ketkä ovat Ukrainan ystäviä?

Julkaistu: 14.2.2023 | Kirjoittanut: Olli Tammilehto

Ukrainassa on käynnissä kauhea tragedia. Joukoittain ihmisiä kuolee, rakennuksia ja maatalousmaata tuhoutuu ja yhteiskunnan perusinfrastruktuuri vaurioituu. Lisäksi ammuksista, räjähteistä ja palavista rakennuksista leviää ilmaan, maaperään ja vesiin tappavia myrkkyjä. Valtava joukko ukrainalaisia on paennut maasta itään ja länteen, ja maa on menettänyt laajoja alueita ihmisineen Venäjälle. Tässä tilanteessa lukemattomat ihmiset haluavat auttaa, ja Ukrainaan virtaa eri puolilta maailmaa humanitääristä apua.

Maahan virtaa myös aivan toisenlaista apua: lukuisat maat toimittavat Ukrainan aseita, ja monet ihmiset vaativat valtioitaan antamaan aina vain lisää sodankäyntivälineitä. Mutta eivätkö asetoimitukset johda siihen, että sota jatkuu ja lisää ukrainalaisia kuolee ja vammautuu ja uusia Ukrainan alueita tuhoutuu? Yleinen käsitys lännessä on kuitenkin, että ukrainalaiset ovat valmiit yhä uusiin uhrauksiin, koska Venäjän kanssa ei haluta tehdä mitään kompromisseja ja sota yritetään voittaa hinnalla millä hyvänsä.

Rauhantahtoa Ukrainassa

Ukrainan lähihistoria kertoo kuitenkin siitä, että kompromissiin Venäjän tai venäläismielisten kanssa on ollut valmiutta. Volodymyr Zelensky (alun perin venäläisittäin Vladimir Zelenskij) voitti Ukrainan presidentin vaalit vuonna 2019 ja sai 73 % annetuista äänistä. Zelenskyn menestys johtui paljolti siitä, että hän lupasi neuvotella rauhan Donbasiin1, jossa sota on jatkunut vuodesta 2014. Zelensky alkoikin kohta presidentiksi päästyään toteuttaa lupaustaan ja neuvotteli sodan lopettamisesta muun muassa Putinin kanssa. Hän sai aikaan alustavan sopimuksen Ukrainan keskushallitusta vastustavien, venäjänkielisten oikeuksia ajavien aluehallitusten kanssa. Monet poliittiset tahot – muun muassa armeijassa ja turvallisuuskoneistossa vaikutusvaltainen äärioikeistolainen vähemmistö – vastustivat kuitenkin sopimusta eikä länsi tukenut sen tekemistä, mikä johti rauhanprosessin katkeamiseen.2

Kun helmikuussa 2022 sota eskaloitui ja Venäjä hyökkäsi monelta taholta Ukrainaan, maan selviytymismahdollisuudet pelkästään sotilaallisin keinoin näyttivät heikoilta. Niinpä jo maaliskuussa Ukraina neuvotteli Valko-Venäjällä ja Turkissa Venäjän kanssa aselevosta ja rauhasta useaan otteeseen. Kuun lopulla neuvotteluissa tapahtui läpimurto. Ukraina oli valmis julistautumaan puolueettomaksi maaksi ja luopumaan Nato-jäsenyydestä, kunhan saisi muilta mailta turvatakuut. Venäjä vetäytyisi helmi- ja maaliskuussa valtaamiltaan alueilta. Venäjälle sopi Putinin ja Zelenskyn tapaaminen, jossa neuvoteltaisiin tarkemmin sodan lopettamisesta.3

Rauhanprosessi katkesi kuitenkin, kun Britannian pääministeri Boris Johnson saapui 9.4. yllätysvierailulle Kiovaan. Hän ilmoitti Zelenskylle, että Putin on sotarikollinen, jota piti painostaa. Hänen kanssaan ei pidä neuvotella. Johnson kertoi myös, ettei länsi ole valmis neuvottelemaan Venäjän kanssa turvatakuista.4

Lännen sijaissota

Nämä tapahtumasarjat osoittavat, ettei ukrainalaisten enemmistö eikä myöskään suurin osa hallituspiireistä ole ainakaan kaikissa tilanteissa halunneet jatkaa sotaa mihin hintaan tahansa. Sen sijaan lännen haukoille eli uuskonservatiiveille Ukrainan ja ukrainalaisten uhraaminen sotaa jatkamalla on sopinut, koska näin on ajateltu voitavan heikentää Venäjää. USA:n poliittisen eliitin monet lausunnot kertovat siitä, että he näkevät Ukrainan vain välineenä kamppailussa Venäjää vastaan. Hillary Clinton vihjasi jo maaliskuun alussa Ukrainan sodasta muodostuvan USA:n avulla Venäjälle samanlainen valtavasti voimia kuluttava ja maan heikkenemiseen johtava operaatio kuin Afganistan oli Neuvostoliitolle sen joutuessa taistelemaan USA:n kouluttamia ja rahoittamia islamisteja vastaan5. Huhtikuussa puolustusministeri Lloyd Austin kertoi, että Yhdysvallat haluaa Venäjän sotilaallisen voiman heikkenevän Ukrainan sodassa6. Kongressiedustaja Mike Gallagher totesi tammikuussa, että aseistamalla Ukrainaa USA heikentää suurimpia geopoliittisia kilpailijoitaan ilman, että sen omat sotilaat olisivat paikalla ja vaarantaisivat henkensä7. Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock totesi Euroopan neuvoston kokouksessa 24.1.2023, että ”me olemme sodassa Venäjää vastaan”8, ja tarkoitti ilmeisesti, että länsi käy sijaissotaa Ukrainassa.

Myös monet USA:n ulkopolitiikkaan myönteisesti suhtautuvat asiantuntijat puhuvat sijaissodasta. Johns Hopkinsin yliopiston maailmanpolitiikan professori Hal Brands kirjoitti toukokuussa, että Ukrainassa on kyse USA:n ja Naton sijaissodasta. Sotaa kannattavat Brandsin mukaan tällaisessa operaatiossa on olennaista löytää sitoutunut paikallinen kumppani, jonka joukot tappavat ja kuolevat suurvallan puolesta.9 Tuffsin yliopiston kansainvälisen politiikan professori Monica Duffy Toft on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa Ukrainan konflikti on klassinen esimerkki sijaissodasta10.

Ukrainalaiset taistelevat siis Yhdysvaltojen ja sen johtaman Naton intressien puolesta. Nämä intressit voivat olla kaukana ukrainalaisten enemmistön eduista. Pieni fanaattinen tai Yhdysvaltojen etuihin samaistuva vähemmistö on varmastikin valmis jatkamaan taistelua uhrauksista välittämättä. Ukrainalaisten enemmistölle sen sijaan sodan jatkamiseen vaadittavat uhraukset muodostuvat jossain vaiheessa liian suuriksi.

Ukrainan tuhokierre

Kun rauhanneuvotteluissa tapahtui läpimurto, Venäjän ”erityisoperaatio” oli YK:n mukaan tappanut noin 1200 ukrainalaista siviiliä. USA:n viranomaiset arvioivat 2000-4000 ukrainalaissotilaan kuolleen taisteluissa11. Maa oli siihen mennessä vaurioitunut suhteellisen lievästi. Venäjän sotajoukkoja oli tosin laajalla alueella Ukrainassa, mutta näytti, että verrattain pienillä myönnytyksillä ne vetäytyisivät takaisin kotimaahansa. Nyt kun sotaa on jatkettu kymmenen kuukautta, Ukrainan menetykset ovat valtavat:

Yhdysvaltojen puolustushaarakomentajien neuvoston (Joint Chiefs of Staff) puheenjohtajan kenraali Mark Milleyn mukaan marraskuuhun mennessä 100 000 ukrainalaissotilasta oli kuollut tai vammautunut12. Sen jälkeen on Soledarin ja Bahmutin kiivaissa taisteluissa kaatunut paljon lisää ukrainalaisia. Ukrainalaisia siviilejä on Norjan armeijan komentajan mukaan kuollut noin 30 00013.

Ukrainan noin 45 miljoonasta asukkaasta noin 8 miljoonaa on paennut muihin Euroopan maihin14 ja noin 250 000 Pohjois-Amerikkaan15. Jos sotimaan kykenevät miehet pääsisivät myös poistumaan maasta, pakolaisia olisi vielä enemmän. Lisäksi Ukraina on menettänyt miljoonia ihmisiä Venäjän valtaamien alueiden mukana.

Ukrainaan jääneiden ihmisten tilanne on huono. YK:n hätäaputoimiston mukaan noin 5,6 miljoonaa on joutunut sodan takia muuttamaan Ukrainan sisällä jollekin muulle paikkakunnalle. 9,3 miljoonaa ihmistä tarvitsee ruoka-apua elääkseen.16 Maailmanpankin ennusteen mukaan tämän vuoden lopulla 55 % ukrainalaisista elää köyhyysrajan alapuolella, kun ennen sotaa köyhiksi laskettiin vain 2 % väestöstä17.

Tietenkin myös suuri joukko venäläisiä sotilaita on kuollut, ja Venäjä on kärsinyt sodasta aineellisesti. Ehkä pienelle venäläisiä vihaavalle joukolle ja lännen globaaleja valtasuhteita järjestelevälle eliitille Ukrainan valtavat uhraukset ja menetykset ovat sopiva hinta Venäjän heikentämisestä. Tuskinpa kuitenkaan ukrainalaisten enemmistölle.

Haave voitosta

Toinen asia on, että sodalla uskotaan saavutettavan jotain merkittävämpää. Kiovan kansainvälisen sosiologian instituutin tekemän kyselyn mukaan joulukuussa 95 % ukrainalaisista uskoi, että Ukraina voittaa sodan18. Vaikka Venäjän eteneminen tämän vuoden alussa Donetskin ja Zapori? 3/4 ? 3/4 jan alueilla on saattanut heikentää luottamusta voittoon, siihen uskotaan ilmeisesti edelleen laajalti. Gallup-yhtiön mielipidetiedustelun mukaan syyskuun alussa tähän uskovista 91 %:lle voitto merkitsi kaikkien Venäjälle menetettyjen alueiden – Krim mukaan luettuna – takaisin saamista19. Tätä – toisin kuin pelkkää Venäjän heikentämistä – pidetään niin arvokkaana, että sota ja sen vaatimat uhraukset hyväksytään. Niinpä 70 % ukrainalaisista kannatti taistelujen jatkamista voittoon saakka – sikäli kun Gallupin kännykkäsoittoihin perustuvaa kyselyä on uskomista.

Ukrainan voitto ja kaikkien menetettyjen alueiden palauttaminen näyttää kuitenkin erittäin epätodennäköiseltä. Monet merkittävät länsimaiset upseerit ovat tulleet tähän tulokseen. Näitä sodankäynnin asiantuntijoita ovat muun muassa edellä mainittu, Yhdysvaltain asevoimia johtava kenraali Mark Milley20, Saksan armeijan komentaja (Generalinspekteur) Eberhard Zorn21, Angela Merkelin entinen neuvonantaja, prikaatikenraali (evp) Erich Vad22, entinen Naton sotilaskomitean puheenjohtaja kenraali (evp) Harald Kujat23, YK:n asetarkastajana vaikuttanut entinen USA:n merijalkaväen tiedustelu-upseeri Scott Ritter24 ja Persian lahden sodassa kunnostautunut, armeijan johtavana ajattelijana pidetty eversti (evp) Douglas Macgregor25. Tähän johtopäätökseen he ovat päätyneet muun muassa seuraavista syistä:

Venäjän väestölliset ja muut resurssit käydä sotaa ovat paljon suuremmat kuin Ukrainan. Venäjä tuhosi heti sodan alussa suurimman osan Ukrainan ilmavoimista, mikä on vaikeuttanut maan hyökkäyksiä ja puolustustaistelua niin, että jatkuvasti kuolee suuri joukko sotilaita ja paljon kalustoa menetetään. Lännen aseapu on riittämätöntä ja aseteknisesti soveltumatonta Ukrainan olosuhteisiin, tarpeisiin ja sotilaiden koulutukseen. Lännen mahdollisuudet käydä teollista, valtavasti kalustoa ja ammuksia vaativaa sotaa ovat heikentyneet, kun USA ja monet muut maat ovat siirtäneet tuotantokapasiteettiaan Kiinan ja muihin alhaisen palkkatason maihin. Sodan jatkuessa voidaan panoksia korottaa jatkuvasti ja lopulta päätyä ydinaseiden käyttöön, jolloin Ukraina eikä mikään muukaan maa voita sotaa, vaan kaikki tuhoutuvat.

Paitsi epärealistinen usko voittoon ukrainalaisten asenteisiin vaikuttanevat väärät käsitykset siitä, millaisia uhrauksia sodan jatkaminen vaatii. Tähän viittaa Wall Street Journalin kesäkuussa teettämä mielipidetiedustelu, jonka mukaan enemmistö ukrainalaisista oli valmis uhraamaan omasta taloudestaan vain vähän tai ei olleenkaan sotaponnistelujen hyväksi26.

Todellisuudelle vieraiden näkemysten takana on sota-ajalle tyypillinen propaganda, jossa vastustajaa vähätellään ja omia saavutuksia liioitellaan. Ukrainan kaikki radio- ja televisiokanavat ovat valtion hallinnassa, ja ne lähettävät samaa valtiollista PR:ää toistavaa ajankohtaisohjelmaa. Lehdistö toimii tiukan sensuurin alaisena ja monia oppositiolehtiä on lakkautettu.27

Keskeinen ihminen Ukrainan ”strategisessa tiedotuksessa” on ollut Oleksi Arestovyt??, joka vaikutti Zelenskyn neuvonantajana. Erottuaan toimestaan 17.1.23 hän kertoi yksityisenä ihmisenä, että pitää Ukrainan voittoa hyvin epätodennäköisenä28.

Uudet rauhan pyrkimykset

Jos ukrainalaisilla olisi realistinen kuva tilanteesta, he tuskin hyväksyisivät tuhansien ja taas tuhansien nuorten ja myös vähän vanhempien miesten uhraamista sodan alttarille. Vaihtoehtona ei kuitenkaan ole antautuminen Venäjälle, vaan huhtikuun alussa katkenneiden rauhanneuvottelujen jatkaminen.

Suomi teki aseleposopimuksen Neuvostoliiton kanssa vuonna 1944, vaikka saksalaiset ”aseveljet” olisivat halunneet suomalaisten jatkavan sotimista. Taistelujen jatkaminen olisi merkinnyt suurta lisäystä tuohon mennessä uhrattujen 64 000 suomalaisen joukkoon ja todennäköisesti toteutuneita paljon raskaampia rauhanehtoja.

Ukrainan ja ukrainalaisten todellisia ystäviä ovat ne, jotka pyrkivät rauhanomaisin keinoin aikaansaamaan rauhan Ukrainaan. Syyskuussa 66 maan edustajat vaativat YK:n yleiskokouksessa diplomatiaa kahden slaavilaisen kansakunnan välisen sodan lopettamiseksi. Nämä maat, joista useimmat sijaitsevat Euroopan ulkopuolella mutta joissa asuu enemmistö ihmiskunnasta, tähdensivät rauhanneuvottelujen tärkeyttä ja sitä, että Ukrainan sota voi eskaloitua ydinsodaksi.29

Joulukuussa tehdyn kyselyn mukaan Euroopassakin rauhantahto on suurta poliitikkojen puheista huolimatta. EU-kansalaisista 82 % haluaa, että Venäjä ja Ukraina pakotetaan rauhanneuvotteluihin. Suomalaisistakin tällä kannalla on 73?‚ %.30 Aseita kasaamalla ja sotaa jatkamallakin saavutetaan lopulta rauha, mutta vaarana on, että ihmisten enemmistölle se merkitsee haudan rauhaa.

Olli Tammilehto

 

Tallennettu kategorioihin Maailmanjärjestelmä, Media, Sota | 3 kommenttia

Ukraina-puheen kielensäätely ruokkii ydinkatastrofia

Julkaistu: 26.10.2022 | Kirjoittanut: Olli Tammilehto

Ukrainassa on käynnissä hyvän ja pahan välinen taistelu. Valo kamppailee pimeyttä vastaan aivan kuin manikealaisuuden muinaisissa teksteissä. Tai ainakin tällaisen kuvan saa mediaa seuraamalla.

Vaikka Venäjän hyökkäys on tuomittavaa ja Venäjä on monessa suhteessa paha, olisiko Ukraina kuitenkaan pelkästään hyvä? Kaikki sodat ovat perusluonteeltaan julmia, ja niissä sivuutetaan normaalin elämän keskeiset moraalisäännöt. Kummatkin osapuolet syyllistyvät tuomittaviin tekoihin, joista osa on varsinaisia sotarikoksia, osa taas aivan ”normaalia” sodankäyntiä. Tuskinpa Ukrainan sota on poikkeus. Varsinkaan, kun Ukrainan kanssa ovat monella tavoin sotimassa sellaiset Nato-maat, joiden tilillä on valtava määrä sotarikoksia. Yksin USA on sekaantunut aseellisesti toisten maiden asioihin toista sataa kertaa toisen maailmansodan jälkeen1. Yhdysvaltojen käymissä sodissa on 1940-luvun jälkeen kuollut suoraan tai välillisesti miljoonia siviilejä – joidenkin arvioiden mukaan yli kymmenen miljoonaa2.

Varmaan monet manikealaista sotapuhetta harrastavat toimittajat, poliitikot ja muut julkisuuden kellokkaat tajuavat asian todellisen laidan, mutta he tietävät, että rehellisestä puheesta seuraa sanktioita: olet äkkiä vanhakantainen suomettaja, putinisti, Venäjän agentti tai salaliittoteoreetikko. Ukraina-puheelle on syntynyt omat sääntönsä, joiden mukaan vähäinenkin Ukraina-kritiikki on kielletty. Kuitenkin se, mistä ei voi puhua, muuttuu helposti siksi, mitä ei voi ajatella. Näin yhä useammat ”asiantuntijat” tyhmistyvät ja menettävät todellisuudentajunsa3.

Moni voi nyt ajatella, ettei totuudella ole niin väliä: Ukrainan voitto on pääasia, ja maa saa sitä enemmän tukea mitä puhtoisempi on sen julkisuuskuva. Pyrkimys erottaa totuus valheesta on kuitenkin keskeinen osa kaikkea inhimillistä toimintaa. Kun siitä luovutaan, laiminlyödään helposti olennaisia asioita ja tehdään virheellisiä päätöksiä, joiden seuraukset voivat olla kohtalokkaan kaikille asianosaisille.

Hyvä esimerkki ongelmasta on uutisointi, joka koskee Venäjän valtaamalla alueella sijaitsevaa Zapori? 3/4 ? 3/4 jan ydinvoimalaa. Media on silloin tällöin väittänyt suoraan, että Venäjä on iskenyt tähän Euroopan suurimpaan ydinvoimalaan4. Useimmiten asia ilmaistaan kuitenkin niin, että kumpikin osapuoli väittää toisen osapuolen kranaattien tai ohjusten osuneen ydinvoimalan tai sen lähiympäristöön5. Toinen yleinen tapa esittää asia on käyttää passiivia: ”ydinvoimalaan iskettiin”6. Koska median mukaan ainoastaan Venäjä voi syyllistyä pahoihin tekoihin, kaikki nämä ilmaisut johtavat siihen, että asiaan perehtymätön tai kiireinen lukija ajattelee tiedotusvälineiden sanovan Venäjän tulittaneen ydinvoimalaa.

Kaikki asiantuntijat eivät ole kuitenkaan sisäistäneet Ukrainaa koskevan kielipelin sääntöjä. Helsingin Sanomien haastattelussa 8.10. säteilyturvakeskuksen ylitarkastaja Antero Kuusi arvioi neljää skenaariota, joissa Venäjän toimesta suuri määrä radioaktiivisia aineita leviäisi ympäristöön: strateginen ydinkoe arktisella alueella, ydinkoe Mustallamerellä, taktinen isku Ukrainaan ja isku Zapori? 3/4 ? 3/4 jan ydinvoimalaan. ”Isku ydinvoimalaan on Kuusen mukaan neljästä skenaariosta vähiten mahdollinen. Zapori? 3/4 ? 3/4 jan ydinvoimala on nyt venäläisten hallussa. Voimalan päästöjen vaikutukset siis kohdistuisivat enimmäkseen venäläisiin.” Kuusi lisää: ”On hankala nähdä, mitä sotilaallista tai edes poliittista hyötyä tällaisella iskulla saisi aikaan.”7

Todellakin on kovin vaikea keksiä syytä, miksi Venäjä vaarantaisi suurella vaivalla valtaamansa ja omien sotilaidensa miehittämän ydinvoimalan turvallisuuden. Zapori? 3/4 ? 3/4 jan alueella varsin tavalliset pohjoisen tai lännen puoleiset tuulet8 veisivät onnettomuuspäästöt Krimille tai Venäjän ydinalueille. Ydinvoimalaa tulitettiin jopa juuri ennen Kansainvälisen atomienergiajärjestön asiantuntijoiden käyntiä9. Näitä iskuja ei oikein voi selittää Venäjän tekemiksi, koska vierailu järjestettiin Venäjän toivomuksesta Ukrainan vastustaessa sitä.

Ukraina on esittänyt, että Venäjä pommittaa ydinvoimaa, koska uskoo voivansa lavastaa hyökkäyksen Ukrainan tekemäksi ja saada näin Ukrainan saaman tuen vähenemään10. Koska kaikki paha nykyisin vieritetään Venäjän niskoille, tällainen false flag -operaatio ei kuitenkaan onnistu, ja Venäjä tietää sen.

Miksi sitten Ukraina tulittaisi Zapori? 3/4 ? 3/4 jan ydinvoimalaa? Tällä hetkellä voimalan tuottama sähkö hyödyttäisi vain Venäjää. Siksi sähköntuotannon estäminen on Ukrainan intresseissä, ja todellakin voimalaan kohdistuvat iskut ovat johtaneet siihen, että sähköä ei synny. Ukrainan tavoitteena saattaa olla vain tämä, vaikka voimalan tulitus voisi aiheuttaa ydinkatastrofin. Sodassa helposti otetaan valtavan suuria riskejä.

Zapori? 3/4 ? 3/4 jan voimalan takaisin valtaaminen on yksi Ukrainan armeijan tärkeistä tavoitteista11. Näin ollen tulitus voi liittyä myös valtauksen valmisteluun.

Toisaalta on pieni mahdollisuus, että Ukraina tieten tahtoen haluaa aiheuttaa suuren ydinonnettomuuden ja pelaa sillä epätodennäköisellä mahdollisuudella, että tuulet kuljettaisivat radioaktiiviset aineet pääasiassa venäläisten hallitsemille alueille. Tämän epätodennäköisen vaihtoehdon todennäköisyyttä lisää hiukan se, että konservatiiveihin lukeutuvan brittiparlamentaarikon Tobias Ellwoodin mukaan ydinkatastrofi Zapori? 3/4 ? 3/4 jassa tulkittaisiin hyökkäykseksi yhteen tai useampaan Nato maahan. Tällöin se olisi Naton peruskirjan 5. artiklan mukaan hyökkäys kaikkia Nato-maita kohtaan. Saman tulkinnan on esittänyt myös USA:n edustajainhuoneen jäsen Adam Kinzinger.12 Näin mahdollisesti saataisiin kaikki Nato-maat mukaan sotaan.

Iskut Zapori? 3/4 ? 3/4 jan ydinvoimalaan lakkaisivat heti, jos edes yksi Ukrainaa tukevista maista ilmoittaisi tuen ehdoksi iskujen lopettamisen. Onko siis niin, että Suomi ja muut ”kollektiiviseen länteen” kuuluvat maat pitävät mieluummin kiinni täysin tahrattomasta Ukraina-kuvasta kuin estävät ydinkatastrofin?

Olli Tammilehto

3Tästä byrokratiassa yleisestä ilmiöstä ks. esim. Dietrich Bonhoeffer: Kirjeitä vankilasta 1943-44 (Porvoo: Kirjaneliö, 1991).

Tallennettu kategorioihin Maailmanjärjestelmä, Media, Sota, Ympäristö | 10 kommenttia

Kiistämätön ylikuolleisuus ja sen vaarallinen selitys

Julkaistu: 6.10.2022 | Kirjoittanut: Olli Tammilehto

Meitä ihmisiä kuolee nyt selvästi enemmän kuin tavallisesti. Vuosien 2021 ja 2022 viralliset tilastot lukuisista maista osoittavat tämän kiistämättömästi. Ylikuolleisuus on jatkunut kuukaudesta toiseen aikana, jolloin kuolemia ei ainakaan voi sysätä koronarokotusten vähyyden tilille. Esimerkiksi EU:n alueella kuoli heinäkuussa 2022 tilastojen mukaan 16 % eli 53 000 ihmistä enemmän kuin keskimäärin vuosina 2016-2019.1

Myös Suomessa on kuolleisuus ollut poikkeuksellisen suurta vuoden 2021 kesäkuusta lähtien. Kasper Rönningin ja Tore Gulbrandsenin tekemän tutkimuksen mukaan toukokuun -21 ja helmikuun -22 välillä kuoli noin 3000 suomalaista enemmän, kuin mitä pitkäaikaisen trendin perusteella oli ennustettavissa2. Ylikuolleisuus on jatkunut helmikuun jälkeen ja oli esimerkiksi huhtikuussa 21 % korkeampi kuin keskimäärin3.

Kuolemien poikkeuksellisen suuri määrä ei koske vain vanhuksia vaan myös työikäisiä4. Tämä näkyy henkivakuutuskorvausten kasvussa. Tiedonvapauslain perusteella julkisuuteen saatujen tilastojen mukaan Yhdysvaltojen kuuden suurimman henkivakuutusyhtiön 18-64-vuotiaiden kuolemista maksamat korvaukset olivat vuonna 2021 aikaisempaan verrattuna 20-160 % suuremmat5.

Hyväkuntoisten nuorten miesten äkilliset kuolemat ovat lisääntyneet merkittävästi ympäri maailmaa. Pelkästään urheilijoita on tammikuun -21 syyskuun -22 välillä kuollut äkillisesti ainakin noin 974. Kuolemista 217 on tapahtunut Yhdysvalloissa. Aikaisemmin tällaisia tapauksia on USA:ssa ollut keskimäärin vain 66 vuodessa. Maailmalla raportoiduista 974 tapauksesta 416:ssä mainitaan syyksi sydämenpysähdys. Kansainvälisen olympiakomitean teettämän tutkimuksen vuosina 1966-2004 äkillisiä sydänkuolemia tapahtui alle 35-vuotiaiden urheilijoiden keskuudessa keskimäärin 29 vuotta kohden.6

Mistä tässä kaikessa on kysymys? Mikä tappaa joukoittain ihmisiä Suomessa, Euroopassa ja muualla maailmassa?

Monet haluavat selittää ylikuolleisuuden koronaviruksella. Suurin osa kuolemantapauksista ei kuitenkaan ole liittynyt koronaan. Voisi tietenkin kuvitella, että kuolleilla todellisuudessa oli virus, mutta sitä ei havaittu. Kuukaudesta toiseen jatkuvaa ylikuolleisuutta ei kuitenkaan ollut, kun koronavirusta oli paljon, ja ylikuolleisuus alkoi silloin, kun koronavirusta oli liikkeellä vähän.8

Yksi tarjottu selitys on hoitovelka: korona-aikana jäi paljon sairauksia hoitamatta, koska ihmiset eivät voineet tai halunneet käyttää terveyspalveluja. Hoitovelka johtaa kyllä ennenaikaisiin kuolemiin. Kuitenkin jos se olisi ylikuolleisuuden takana, kuolemien määrän olisi pitänyt nousta tasaisesti korona-ajan alusta lähtien eikä hyppäyksenomaisesti, kuten nyt on tapahtunut9.

Väestön ikääntyminenkään ei selitä nyt havaittavaa ylikuolleisuutta. Ikääntyminen toki lisää kuolleiden määrää, mutta kyse on hitaasta ja tasaisesta noususta, jossa ei ole hyppäyksiä.

On kuitenkin yksi uusi ilmiö, joka alkoi samana vuonna kuin ylikuolleisuus: koronarokotuskampanja. Voisiko tällä olla jokin rooli asiassa? Tätä kysymystä eivät useimmat ”asiantuntijat” uskalla pohtia ainakaan ääneen: olisihan rokotteiden vaarallisuuden myöntäminen suuri kolaus virallisille rokotemyönteisille opinkappaleille.

Onneksi on kuitenkin monia tutkijoita, jotka haluavat selvittää ylikuolleisuuden syitä uraseurauksista piittaamatta. Näihin rohkeisiin tieteilijöihin kuuluvat Christof Kuhbandner ja Matthias Reitzner. Heidän tutkimuksensa mukaan Saksan ylikuolleisuus vuosina 2021-22 on vaihdellut samassa tahdissa rokotusmäärien kanssa. Rokotuskampanjan huippu osuu lähes tarkalleen samaan ajankohtaan kuin viikoittaisten kuolemantapauksien huippu. Jopa niin, että kun alle 30-vuotiaat rokotettiin pari kuukautta myöhemmin kuin muut, ikäryhmän ylikuolleisuuden huippu tuli myös pari kuukautta myöhässä.10

Hollannissa tehdyssä tutkimuksessa vertailtiin 340 kunnan kuolleisuutta niiden rokotuskattavuuteen. Kun muut vaikuttavat tekijät vakioitiin, havaittiin, että mitä suurempi osa väestöstä oli koronarokotettu, sitä suurempi oli kuolleisuus suhteessa väkilukuun.11 Yhdysvaltoja koskevan laajan tutkimuksen mukaan haavoittuviin ja köyhiin ihmisiin kohdistunut rokotuskampanja aiheutti kesän 2021 ylikuolleisuuspiikin12.

Rokotusten ja ylikuolleisuuden yhteyden kanssa sopusoinnussa ovat eri maiden haittavaikutusten seurantajärjestelmiin kertyneet tiedot. Muihin rokotteisiin verrattuna koronainjektioista on kertynyt kymmeniä kertoja enemmän kuolemia koskevia ilmoituksia13. Kuolemia voi olla kuitenkin tätäkin ratkaisevasti enemmän: tutkimusten perusteella tiedetään, että seurantajärjestelmiin ilmoitetaan vain pieni osa rokotteiden haittavaikutuksista14.

Myös tieteelliset tutkimukset kertovat rokotteiden vaaroista. Sellaisia tutkimuksia, joissa on havaittu koronainjektioiden aiheuttavan erilaisia vakavia sairauksia, on kertynyt jo satoja15. Suuri joukko tutkijoita ja lääkäreitä on vuodesta 2020 lähtien varoittanut koronarokotteiden riskeistä, mutta heidät on sivuutettu ja heidän varoituksensa on sensuroitu valtamediasta16.

Kaikesta huolimatta koronarokotuksia edelleen annetaan. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivulla kerrotaan: ”Suosittelemme kolmatta rokoteannosta kaikille 18 vuotta täyttäneille ja riskiryhmiin kuuluville 12 vuotta täyttäneille.” Vähän aikaisemmasta poikkeavaa mutta samaan geeniteknologiaan perustuvaa tehosterokotetta ”suositellaan kaikille 65 vuotta täyttäneille”.17 Rokotedogmeista ei haluta luopua, vaikka päivä päivältä kasautuu todisteita niitä vastaan. ”Asiantuntijat” eivät katso ”Galilein kaukoputkeen”, sillä se vaarantaisi heidän asemansa sekä suuren oikeauskoisen ja katolisen lääketieteellis-teollisen kompleksin vallan ja miljardivoitot. On vain jatkettava samalla linjalla piittaamatta miljoonien ihmisten kärsimyksistä ja kuolemista.

Olli Tammilehto

2Kasper Rönning ja Tore Aarhus Gulbrandsen: ”Pitkäkestoinen ylikuolleisuusanomalia 2021” (Helsinki: Järjen ?„äni ry, 20.4.2022), https://jarjenaani.fi/wp-content/uploads/2022/04/Ylikuolleisuusanomalia2021-1.pdf.

6https://goodsciencing.com/covid/athletes-suffer-cardiac-arrest-die-after-covid-shot/, Karin Bille ym.: ”Sudden cardiac death in athletes: the Lausanne Recommendations”, European journal of cardiovascular prevention and rehabilitation 13, nro 6 (1.12.2006): 859–75, doi:10.1097/01.hjr.0000238397.50341.4a.

8Rönning ja Gulbrandsen, ”Pitkäkestoinen ylikuolleisuusanomalia 2021”.

9Mainittu artikkeli

10Christof Kuhbandner ja Matthias Reitzner: ”Excess mortality in Germany 2020-2022”, ResearchGate, 18.8.2022, doi:10.13140/RG.2.2.27319.19365.

11Andr?© Redert: ”Covid-19 vaccinations and all-cause mortality – a long-term differential analysis among municipalities”, ResearchGate, 7.7.2022, doi:10.13140/RG.2.2.33994.85447.

12Denis G. Rancourt, Marine Baudin, ja J?©r?©mie Mercier: ”COVID-Period Mass Vaccination Campaign and Public Health Disaster in the USA”, ResearchGate, 2.8.2022, doi:10.13140/RG.2.2.12688.28164.

14Ross Lazarus: ”Electronic Support for Public Health – Vaccine Adverse Event Reporting System (ESP:VAERS)” (Boston: Harvard Pilgrim Health Care, Inc., 2010), https://digital.ahrq.gov/ahrq-funded-projects/electronic-support-public-health-vaccine-adverse-event-reporting-system.

16Ks. esim. ”Dr. Wodarg and Dr. Yeadon Request a Stop of All Corona Vaccination Studies and Call for Co-Signing the Petition”, 2020 NEWS, 1.12.2020, https://2020news.de/en/dr-wodarg-and-dr-yeadon-request-a-stop-of-all-corona-vaccination-studies-and-call-for-co-signing-the-petition/.

Tallennettu kategorioihin Korona | 21 kommenttia

Uuden rautaesiripun takana

Julkaistu: 21.9.2022 | Kirjoittanut: Olli Tammilehto

Saavun yöbussilla kotikaupunkiini ja jatkan matkaa taksilla. Kerron kuljettajalle, että olen juuri palannut Venäjältä. Hän alkaa kysellä: ”Oliko siellä kauppojen edessä pitkiä jonoja kuten neuvostoaikana? Pysäyttivätkö poliisit sinut kadulla, koska olit epäilyttävä ulkomaalainen?” No, ihan noin se ei mennyt.

***

Onnistun täpärästi varaamaan paikan Pietariin menevään virolaiseen bussiin. Se näyttää täydeltä jo Helsingin linja-autoasemalla, mutta lentokentältä tulee lisää matkustajia. Ainoa ei-venäläinen minun lisäkseni on guatemalalainen opiskelija. Olen lähtenyt liikkeelle huolimatta liian kuumasta säästä, koska nyt siihen on mahdollisuus, joka ei kestä kauan: kesäkuun puolivälin jälkeen Venäjälle on voinut matkustaa vapaasti, mutta Suomen venäläisille kaavailemat rajoitukset, johtanevat siihen, että itärajan ylittäminen vaikeutuu uudelleen myös suomalaisille.

Bussikuski kuuluttaa, että Venäjän puolella rajaa ulkomaalaisten on esitettävä todistus negatiivisesta koronatestituloksesta. Vähän jännittää: en ole käynyt testissä, koska monelta taholta olen saanut tietää, ettei todistuksia todellisuudessa kysellä. Tieto osoittautuu oikeaksi, ja rajalla ei kukaan ole kiinnostunut koronastatuksestani. Passit sen sijaan tarkastetaan kuuteen kertaa.

Vierustoverini on eläkkeellä oleva arkkitehti. Hän on juuri tulossa Madridista, missä on tavannut tyttärensä ja lapsenlapsensa. Sanktiot eivät ole häneen mitenkään vaikuttaneet. Hän vaihtaa ystävällisesti pienen summan euroja rupliksi. Tämä on tarpeen, koska ruplia en tällä hetkellä saa Suomesta enkä myöskään venäläisistä pankkiautomaateista. Länsimaissa myönnetyt luottokortit eivät enää toimi rajan takana.

Pietari

Bussi ylittää Pietarin Vasilin saaren pitkin uutta ylhäälle rakennettua moottoritietä. Joka puolella rakennetaan, jopa entiselle merenpohjalle. Arkkitehti selostaa innokkaasti kaikkia hienoja uusia rakennushankkeita.

Jään pois Baltian asemalla. Ison rautatieterminaalin ainoa äkkipäätä löytyvä ravintola on venäläinen McDonald’s-jäljitelmä. Alan päästä jyvälle täkäläisen nuorison elämäntavasta, johon kuuluu niinkin outoja asioita kuin hampurilaiset, älypuhelimet, jatkuva somettaminen ja sähkötupakka. Huomaan yllättäen, että minua ulkomaalaisena tarkkaillaan vähemmän kuin keskivertovenäläistä: suurin osa maksaa korteilla, mistä syntyy erinomainen tietokanta turvallisuuselimille; minä sen sijaan joudun maksamaan pelkästään käteisellä.

Matkustan metrolla ydinkeskustaan, jonka tuntumasta olen varannut hostellivuoteen. Kaupallisten mainosten lomassa siellä täällä näkyy juliste, jossa on tyylitelty iso Z-kirjain ja hashtagin muodossa teksti: ”omia emme hylkää.”

Kaupungin pääkatu Nevski Prospekt on täynnä elämää. Muutamia kerjäläisiä näkyy, mutta useammat yrittävät saada rahaa tarjoamalla jotain vastikkeeksi. Nuorisoryhmät haluavat viedä ihmisiä kattokävelyille. Katoilta on kuulemma hienot näköalat, eikä kävely siellä ole lainkaan vaarallista. Katusoittajat ja -laulajat viihdyttävät ohikulkijoita. Yhden kitaristin ympärille on kerääntynyt noin 50 ihmisen joukko. Hän esittää kaihoisia ja suosittuja lauluja. Monen laulun jälkeen kitaristi kysyy toivomuksia. Yksi mies huutaa: ”Isänmaa – se olet sinä”. Kyse on laulusta, joka on tullut tutuksi turkkilaisesta osmannien valtakunnan loppuaikoja käsittelevästä televisiosarjasta. Kitaristi vastaa: ”Oliko tuo sarkasmi?”

Menen ostamaan ruokaa aamiaista varten. Marketin hyllyt ovat täynnä mitä erilaisimpia tuotteita, ja asiakkaita riittää. On esimerkiksi monenlaisia myslejä, joista yhdessä on Suomen lippu takeena korkeasta laadusta. Kauramaitokin on löytänyt tiensä tänne nimellä ”Ei-maito”.

Hostellihuoneen jakaa kanssani kaksi intialaista nuorta. He kertovat lukevansa lääketiedettä Volgogradista. Monet intialaiset tulevat opiskelemaan Venäjälle, koska yliopistokoulutus on täällä selvästi halvempaa kuin heidän kotimaassaan.

Keittiössä käydään vilkasta keskustelua. Kun viisissä kymmenissä oleva nainen kuulee, että olen Suomesta, hän alkaa pilailla kustannuksellani: ”Kuinka uskalsit tulla tänne? Mehän kuristamme sinut, kun te olette nyt liittyneet Natoon.” Pöydän ääressä istuvat venäläiset uskovat, että Natoon liittymisestä on päätetty kansanäänestyksellä. He ovat ihmeissään, kun kerron, ettei kansanäänestystä järjestetty.

Ilmenee, että kuristamisesta puhunut nainen asuu Sevastopolissa Krimillä. Nyt elämä Krimillä on monta kertaa parempaa kuin Ukrainan vallan aikana. Hän kannattaa kovasti ”sotilaallisen erityisoperaatota”. Yksi syy siihen on kuulemma se, että Ukraina oli Tshernobylissä alkanut valmistaa likaisia atomipommeja käytettäväksi Venäjää vastaan. Länsi aikoo Ukrainan avulla aiheuttaa kriisin, joka johtaisi Venäjän jakamiseen ainakin kolmeen osaan. Hänen upseerimiehensä oli nähnyt tällaisia karttoja.

Juttelen kaupungilla nuoren yliopistotyöntekijän kanssa. Hän vastustaa kovasti sotaa. Media on täynnä sotapropagandaa. Hänestä tilanne muistuttaa Orwellin kirjaa ”Vuonna 1984”. Vanhemmat ihmiset, jotka saavat tietonsa televisiosta, yleensä hyväksyvät ”erityisoperaation”. Sen sijaan nuoret, jotka seuraavat internetiä, vastustavat sotaa. Kaikesta huolimatta lännen asettamat sanktiot eivät ole hänenkään elämäänsä vaikuttaneet.

Käyn tunnetun runoilijan Nikolaj Nekrasovin mukaan nimetyllä kadulla sijaitsevassa riippumattomassa ”Vse svobodny” (Kaikki ovat vapaat) –kirjakaupassa. Kaunokirjallisuuden ja kulttuuritukimusta käsittelevän aineiston lomassa on paljon radikaalia vasemmalle tai anarkismiin kallistuvaa yhteiskunnallista kirjallisuutta venäjäksi kirjoitettuna tai käännettynä. Kysyn myyjältä, onko heillä kirjoja sodasta. Hän esittelee joukon toista maailmansotaa käsitteleviä teoksia. Kerron, että olen kiinnostunut nimenomaan Ukrainan sodasta. Hän sanoo, ettei siitä saa kirjoittaa. Näyttää kuitenkin muutamia aikakauslehtiä, joissa erityisoperaatiota koskettavia kriittisiä juttuja.

Vologda

Lähden yöjunalla kohti Vologdaa, joka sijaitsee Pietarista 500 kilometriä itään. Vaunu on hyvin siisti. Lipun hintaan sisältyy lämmin illallinen ja pakkaus, jossa on hammasharja, hammastahna, kosteuspyyhe, kenkälusikka, kenkien kiillotuspyyhe ja tohvelit. Pienestä lisämaksusta voi käydä suihkussa.

Hyttitovereinani on kaksi naista, joista toinen on matkalla kotiinsa, toinen käymässä vanhempiensa haudalla. He eivät halua sanoa mitään Ukrainan sodasta: ”Emme me pysty arvioimaan, onko erityisoperaatio välttämätön – ainoastaan hallitus pystyy. On vain hyväksyttävä sen päätökset.”

Tapaan tuttavaperheeni asemalla ja he vievät minut kierrokselle kaupungin keskustaan. Tunnelma Vologdassa on aivan erilainen kuin Pietarissa. Matalat vanhat rakennukset, puistot ja aukiot tekevät keskustasta väljän. Joka puolella nousee kirkkojen sipulitorneja. Osa yli 400 vuotta vanhoista temppeleistä on häkellyttävän kauniita. Vaikka asukkaita on selvästi enemmän kuin Turussa tai Tampereella, tämä aluekeskus tuntuu pienemmältä.

Olen puhunut Suomessa matkastani Vologdaan, eikä kukaan ole osannut sijoittaa sitä kartalle. Pietarissa koulutuksensa saanut Mannerheim sen sijaan tunsi Vologdan ja sen hallinnoiman samannimisen läänin (oblast) hyvin. Hän piti jatkosodassa sen valtaamista Suomelle ja Saksalle hyvin tärkeänä1. Syvärin ylitettyään suomalaiset sotajoukot miehittivätkin alueen luoteisnurkan vuonna 1941.

Tuttavaperheeni tulotaso on keskimääräistä korkeampi. Vadimilla ja Alisalla on yhteensä enemmän kuin kaksi yliopistotutkintoa. Hekään eivät itse ole kärsineet sanktioista, mutta Vadimin puutavara-alalla työskentelevät liiketuttava on valitellut Kiinaan viennistä koituvia korkeita rahtikustannuksia. He eivät katso paljon televisiota, koska sieltä tulee niin paljon propagandaa, jota heidän mukaansa myös lännen media on pullollaan. Panevat ”kaukovarjostimen” kuitenkin päälle, jotta näen, mitä Venäjän kansalle tarjotaan.

Ykköskanavan sotaa käsittelevä ohjelma on taitavasti tehty. Tohtoritason asiantuntijoita kommentoimassa juontajan kanssa sotatapahtumia ja lännen poliitikkojen lausuntoja. Ihmettelevät, kuinka länsimedia toistaa Ukrainan väitteitä, joiden mukaan Venäjä pommittaa Zapori? 3/4 ? 3/4 jan ydinvoimalaitosta, vaikka laitos on ollut Venäjän hallussa maaliskuusta lähtien.

Alisa ja Vadim muodostavat käsityksensä internetin videoiden ja tekstien perusteella. Ristiriitaisia tietoja punnitsemalla he ovat päätyneet siihen, että sotilaallinen erityisoperaatio on oikeutettu. Donbasin siviileihin vuodesta 2014 kohdistuneet pommitukset ja venäjänkielisten syrjintä ja heidän oikeuksiensa polkeminen painavat vaa’assa paljon.

Alisasta tuntuu, että lännen johtajat ovat sivistymättömiä venäläisiin verrattuna. Hän ihmettelee lännessä leviävää rasismia lähentelevää venäläisvastaisuutta. Alisa on alkanut tuntea ylpeyttä siitä, että on venäläinen. Hän on tehnyt useita ulkomaanmatkoja, mutta nyt rajojen ylittäminen ei enää kiinnosta: venäläiset lomakohteet riittävät vallan hyvin.

Ajamme autolla perheen datshalle. Siellä on pienen pieni mökki mutta laaja puutarhamaa kasvihuoneineen. Alisa tuottaa siellä huomattavan osan perheen ruoasta: perunoita, porkkanoita, kurpitsaa, kurkkuja, tomaatteja, mansikoita, viinimarjoja ynnä muuta. Vadimin palkkatasolla monipuolisen ruoan ostaminen ei ole mikään ongelma. Mutta omat perunat ja kasvikset maistuvat paremmilta, ja ”kaikkihan näin tekevät”.

Petroskoi

On aika lähteä kiehtovasta Vologdasta. Suuntaan pikkubussilla luoteeseen kohti Petroskoita. Muutamia tunteja matkustettuamme alkaa vähän päästä näkyä kauniita pikkukyliä, jotka eivät ole joutuneet kehityksen kynsiin. Ohitamme järviä, jokia ja yllättäen myös ison laivan keskellä sisämaata. Kyse on Volgan-Itämeren vesitiestä, joka yhdistää Itämeren Kaspianmereen lukuisten järvien, jokien ja kanavien kautta.

Kun 540 kilometrin matkasta on ajettu 400, saavumme suurelle virralle. Lautta on juuri lähtenyt ja meidän on odotettava sen paluuta. Olemme Laatokan ja ?„änisen yhdistävän Syvärin rannalla. Jokea en ole aiemmin nähnyt, mutta se on tuttu vanhempieni sotatarinoista. Näissä maisemissa isäni on vetänyt ”tapsia”, jotta sotilasjohdon hyökkäyskäskyt on saatu nopeasti perille, samalla kun sairaanhoitajaäitini on lohduttanut nukutuksesta herääviä nuoria miehiä, jotka kauhukseen huomaavat, että käskyjen toteuttaminen on vienyt heidän jalkansa.

Petroskoi tuntuu Vologdan vastakohdalta: missään ei näy kirkkoja mutta kaikkialla on neuvostokauden rakennuksia ja patsaita. Suuri joukko moskovalaisia nuoria tai muuten urheiluhenkisiä on tullut tänne päämääränään luontomatkailu Karjalan järvillä, joilla ja metsissä.

Tyylikkäässä vanhan talon kellariin tehdyssä kahvilassa arkkitehtuurin opiskelija vastustaa sotaa, mutta ei halua puhua siitä tarkemmin, koska asia herättää niin paljon ristiriitoja. Toisessa kahvilassa vastavalmistunut maisteri sanoo Venäjän menneen vain auttamaan Donbasin ihmisiä, jotka ovat kahdeksan vuotta ollut Ukrainan sodankäynnin kohteena. Hän seuraa ajankohtaisia tapahtumia televisiosta. Sanktiot hän on huomannut siinä, että elokuvateattereissa esitetään nyt vain venäläisiä filmejä. Instagramin toiminnan lakkaaminen oli yllättävää, mutta hän on alkanut nyt käyttää vastaavia venäläisiä palveluja.

Hostellissa viereisen pedin on vallannut moskovalainen fyysikko. Maksim on menossa harrastamaan ”ekstreem”urheilua leirille, jossa lasketaan koskia katamaraanilla. Hän ei ole koskaan käynyt ulkomailla, mutta hänelle riittää haastavia luontomatkailukohteita eri puolilla Venäjää. Maksim toteaa heti, että Ukrainan sota on rikos. Kaikki hänen lähipiirissään vastustavat sotaa. Mitään ei voi kuitenkaan tehdä, koska Venäjällä ei ole kansalaisyhteiskuntaa.

Maksim seuraa useita eri näkemyksiä edustavia lehtiä. Hän tietää, ettei Ukrainan sota ole ainoa. Hänen mukaansa USA:n kädet ovat vielä enemmän veressä kuin Venäjän.

Viipuri

Lähden yöjunalla takaisin Pietariin. Neljän hengen ”kupeessa” on myös petroskoilainen yritysjohtaja. Hänellä on vaikeuksia, koska Länsi-Euroopasta ei voi enää tuoda merkkivaatteita. Hän ostaa nyt aikaisempaa enemmän tekstiilejä Turkista ja Kiinasta.

Vaihdan Pietarissa uuteen, Saksassa kehitettyyn Lastotshka (pääsky) -pakallisjunaan, jolla matka Viipuriin taittuu yhdessä tunnissa. Vastapäätä istuva nuori nainen on matkalla ohjaamaan lasten kesäleiriä. Irina hiljentää ääntään, kun alamme puhua sodasta. Hän vastustaa erityisoperaatiota, mutta hänen Etelä-Venäjällä asuvat vanhempansa hyväksyvät sen. Irina ja hänen poikaystävänsä ovat kuitenkin päättäneet lopettaa riitelyn asiasta vanhempiensa kanssa. He haluavat vain elää omaa normaalia elämäänsä sodasta huolimatta.

Viipurissa ei näy suomalaisia. Vanhakaupunki on sen sijaan täynnä venäläisiä turisteja. Länsieurooppalainen keskiaika kiinnostaa. Ehkä tämä on myös sellainen Euroopan matkojen korvike, jollainen Hanko oli ajoittain tsaarinaikana. Iso ulkomainos markkinoi uutta lähiötä, jonka nimi on Malaja Finlandija – Pieni Suomi.

Aktivistituttuni on viettämässä kesää Viipurin seudulla sijaitsevalla datshalla. Veran mukaan sota on masentanut hänen pietarilaisen aktivistiryhmänsä ja vienyt sen itseluottamuksen. Enää ei ole toimintaa – ei edes kokouksia. Tähän on vaikuttanut myös se, että suuri osa miesaktivisteista pakeni sodan alussa Georgiaan, koska he pelkäsivät liikekannallepanoa. Vaikka näkyvä toiminta sotaa vastaan on käytännössä mahdotonta, ympäristö- ja asumiskysymyksissä voi Veran mukaan edelleen toimia ja paikoin järjestää jopa mielenosoituksia ilman välittömiä tukahduttamistoimia ja ankaria rangaistuksia.

Veran vieraana on myös hänen pietarilainen ystävättärensä Sonja, joka opettaa kieliä sekä Venäjällä että Norjassa. Puhumme siitä, kuinka Venäjä alkaa muistuttaa USA:ta kaikkine sotineen. Sonjan elämää sanktiot ovat vaikuttaneet paljon, koska matkustaminen ja rahansiirto Norjasta on vaikeutunut. Hän ihmettelee, miksei yhdysvaltalaisille aseteta sanktioita ja heidän matkustamistaan vaikeuteta Jemenin sodan ja muiden aseellisten operaatioiden takia.

Olli Tammilehto

Tallennettu kategorioihin Demokratia, Maailmanjärjestelmä, Media, Pol. järjestelmä, Sodat, Sota | 4 kommenttia

Nato-kannatuksen premissit virheellisiä

Julkaistu: 19.4.2022 | Kirjoittanut: Olli Tammilehto

Moni suomalainen on Ukrainan sodan aikana kääntynyt Naton vastustajasta sen kannattajaksi. Mielenmuutos lienee useimmissa tapauksissa tapahtunut seuraavan päätelmän perusteella: Putin vaarantaa Suomen turvallisuuden. Nato tarjoaa turvaa. Siis Suomen on liityttävä Natoon. Päätelmän takana on kuitenkin tietyt tulkinnat Ukrainan sodan syistä ja Naton luonteesta, jotka eivät välttämättä pidä paikkaansa.

Median toitottaman kuvan mukaan syy hyökkäykseen on Putinin irrationaalisuus ja valloitushalu. Hän haluaa palauttaa Venäjälle Neuvostoliittoon kuuluneet alueet. Kuitenkin sodan taustalla on erityisesti Ukrainaan liittyviä syitä, joita monet merkittävät tutkijat ovat tuoneet esiin – mm. Chicagon yliopiston politologian professori John J. Mearsheimer1 ja Kentin yliopiston Venäjän ja Euroopan politiikan professori Richard Sakwa2.

Vaikka Venäjä piti Naton laajenemista moniin entisen Neuvostoliiton ja itäblokin maihin turvallisuusuhkana, Ukraina oli erityistapaus: Venäjä oli vuoden 2008 Bukarestin Nato-kokouksesta asti ilmoittanut, ettei se missään tapauksessa tule hyväksymään Ukrainan Nato-jäsenyyttä. Kysymys oli paljolti pelosta, että lähellä Venäjän keskeisiä alueita sijaitsevista USA-johtoisista Nato-tukikohdista voitaisiin käynnistää lamauttava hyökkäys, johon Venäjä ei ehtisi ajoissa reagoida. USA:n ja Venäjän välinen kauhuntasapaino järkkyisi, ja vahingossa tai eskalaation tuloksena puhkeavan ydinsodan todennäköisyys kasvaisi.

Kuitenkin Ukraina pyrki kaikin keinoin sotilasliiton jäseneksi. Nato-maat vetivät Ukrainaa yhä lähemmäksi sotilasliittoa aseistamalla ja kouluttamalla Ukrainan armeijaa ja järjestämällä yhteisiä sotaharjoituksia. Kun kaiken lisäksi Ukraina ilmoitti viime ja tänä vuonna haluavansa ydinaseita, Venäjä alkoi olla samassa tilanteessa kuin USA vuonna 1962, jolloin Neuvostoliitto ryhtyi rakentamaan Kuubaan ydinasetukikohtaa.

Venäjän hyökkäyksen syiden ymmärtäminen ei tietenkään tarkoita sen hyväksymistä. Ymmärtämistä tarvitaan kuitenkin sodan lopettamiseen ja tulevien konfliktien ehkäisemiseen. Jos hyökkäyksen syynä ei ole Putinin yleinen aggressiivisuus ja irrationaalisuus, vaan Venäjän kokema turvallisuusuhka, naapurimaamme ei välttämättä lainkaan vaaranna Suomen turvallisuutta, jos Suomi pysyy liittoutumattomana.

Entä sitten Nato? Tarjoaako se Suomelle turvallisuutta? Nato on vahvasti USA-johtoinen liittoutuma. Yhdysvallat harjoittaa globaalia valtapolitiikkaa suojeluksessaan olevien ylikansallisten yhtiöiden intressien ja omien etujensa turvaamiseksi. Tämä on usein vaatinut aseiden käyttöä. USA on sekaantunut aseellisesti toisten maiden asioihin toista sataa kertaa toisen maailmansodan jälkeen3. Se on usein vetänyt tai painostanut muita Nato-maita näihin operaatioihin. Tällä hetkellä USA on monin tavoin mukana Saudi-Arabian johdolla Jemeniä vastaan käytävässä sodassa, jossa on kuollut yli 150 000 ihmistä4.

Jo ennen Ukrainan sotaa Yhdysvaltojen sotilasstrategia on pitänyt Venäjää vihollisena, jonka kanssa se kilpailee5. Sotilaallisessa kilpailussa USA voi käyttää keinoja, jotka lisäävät vaarallisesti jännitystä Naton ja Venäjän rajoilla – kuten mahdollisessa Nato-Suomessa. Yhdysvaltojen intressit eivät ole samat kuin Suomen. Supervalta voi helposti uhrata maamme turvallisuuden omien etujensa ajamiseksi.

USA:n sotilasstrategiaan kuuluu uhkailu kaiken kokoisilla ydinaseilla. Arsenaalissa on myös sellaisia ”miniydinaseita”, jotka sopivat F-35-hävittäjiin – siis hävittäjätyyppiin, jota Suomeen on tilattu6. Näidenkin joukkotuhoaseiden voima ylittää Yhdysvaltain Hiroshimaa pudottaman pommin, joka tappoi yli 300 000 ihmistä. Saksa on hankkimassa F-35-hävittäjiä nimenomaan siksi, että ne voidaan varustaa USA:n ydinpommeilla7.

Natoa markkinoidaan demokraattisten maiden liittona. On kuitenkin paljon viitteitä siitä, että Nato voi puuttua demokraattiseen prosessiin, jos vaarana on sille epämieluisan puolueen valtaan tulo. Italiassa Nato oli 1970-luvulla mukana organisoimassa terroritekoja, jotka pantiin äärivasemmiston kontolle ja näin heikennettiin vasemmistoa ja estettiin kommunistien pääsy hallitukseen. Tämä vaikuttaa täysin uskomattomalta, mutta oikeudenkäynneissä saadut tunnustukset ja muu todistusaineisto ovat niin vakuuttavia8, että Euroopan parlamenttikin otti ne vakavasti9.

Kommunistien vaalimenestyksen uhkaa ei enää ole, mutta tulevaisuudessa voi ilmaantua poliittisia voimia, jotka rauhanomaista rinnakkaiseloa korostavan tai ylikansallisten yhtiöiden valtaa rajoittavan politiikan takia ovat Natolle vastenmielisiä. Suomen demokratia ja turvallisuus ovat heikoilla, jos tällaisia voimia ajetaan väkisin alas.

Olli Tammilehto

?‚ 

5Ks. esim. ”Renewed Great Power Competition: Implications for Defense–Issues for Congress” 10.3.2022 https://sgp.fas.org/crs/natsec/R43838.pdf

8Daniel Ganser: Naton salaiset armeijat, Operaatio Gladio ja terrorismi Länsi-Euroopassa (Helsinki: Suomen Rauhanpuolustajat ja Like, 2009).

Tallennettu kategorioihin Demokratia, Maailmanjärjestelmä, Sodat | 9 kommenttia

Ydintuhologiikan vangit

Julkaistu: 26.3.2022 | Kirjoittanut: Olli Tammilehto

Sodat ovat aina hirvittäviä rikoksia. Näiden joukkomurhien laajenemismahdollisuuksilla ei ole mitään rajaa. Väärät reaktiot sotiin voivat pahentaa niitä ratkaisevasti ja moninkertaistaa uhrien lukumäärän. Siksi on olennaista ymmärtää Ukrainan sodan taustaa.

Sekä Venäjä että Yhdysvallat pitävät hallussaan ”tuomiopäiväkonetta”: Jos ilmatilaa ja lähiavaruutta tarkkaileva järjestelmä toteaa lentävän objektin, jonka uskotaan olevan ydinohjus, vastaydinhyökkäys käynnistetään, ennen kuin objekti ehtii maaliinsa. Tällainen järjestelmä on luotu, koska suuri osa ydinohjuksista on tähdätty vastapuolen ydinasetukikohtiin tarkoituksena tehdä vastahyökkäys mahdottomaksi. Aikaa havainnosta laukaisuun ei ole kuin joitakin minuutteja. Siksi ohjusten lähettäminen on osittain automatisoitu. Ihmiskunnan tuhoamisoikeuksia on lisäksi annettu presidenttien lisäksi useille ydinasejoukkoja johtaville upseereille, sillä ylin johto voi olla ratkaisevalla hetkellä estynyt tai peräti kuollut. Koska lentävää objektia koskeva havainto ja sen tulkinta voivat olla vääriä, vahingossa syttyvä ydinsota on täysin mahdollinen. Sitä todistavat myös useat tietoon tulleet tilanteet, joissa väärä hälytys oli vähällä käynnistää tuomiopäiväkoneet.1

Tällaiset hirvittävät, kaikkien kansojen murhaamiseen kykenevät koneet pitäisi ilman muuta purkaa. Itse asiassa jo puolen vuosisadan ajan vuonna 1970 voimaan astunut ydinsulkusopimus on velvoittanut ydinasevaltoja ydinaseriisuntaan. Kansainvälisen oikeuden mukaan ydinaseet ovat tällä hetkellä laittomia, sillä tammikuussa 2021 tuli voimaan YK:n ydinaseet kieltävä sopimus.

Valitettavasti suurvallat ovat niin mielipuolisia yhteiskuntajärjestelmiä, etteivät ole ryhtyneet tuhoamaan tuomiopäiväkoneitaan vaan päinvastoin kehittävät niitä yhä täydellisimmiksi. Siksi ihmiskunnan eloonjäämisen kannalta on erittäin tärkeää pitää Venäjän ja Yhdysvaltain ydinaseet mahdollisimman kaukana toisistaan, jotta reagointiaika on mahdollisimman pitkä ja vahingossa syttyvän ydinsodan todennäköisyys mahdollisimman pieni.

Tästä syystä oli äärimmäisen vastuutonta, että Neuvostoliitto alkoi vuonna 1962 rakentaa ydinohjustukikohtaa Kuubaan ja että Kuuba hyväksyi tällaisen tuhohankkeen. Kuubasta Floridaan on matkaa vain 150 kilometriä. Ydinsodan syttyminen oli hyvin lähellä, mutta onneksi Kennedyn ja Hru??t??ovin neuvottelut johtivat siihen, että Neuvostoliitto vei ydinohjukset pois Kuubasta ja USA vastavuoroisesti Turkista.

Samasta syystä on Ukrainan ollut erittäin vastuutonta pyrkiä USA:n johtamaan ydinaseliittoon ja Nato-maiden kieltäytyä torjumasta tätä mahdollisuutta. Vastuutonta on myös ollut se, että Ukraina on viime vuonna ja myös tämän vuoden alussa ilmoittanut haluavansa omia ydinaseita2. Näiden suunnitelmien toteutuessa, Venäjä virittäisi tuomiopäiväkoneensa entistä herkemmäksi ja meidät kaikki tappavan ydinsodan todennäköisyys kasvaisi.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan kahden tuomiopäiväkoneblokin välit ovat kiristyneet äärimmilleen, ja ydinsotaan johtava kierre on mahdollinen. Koska välien kiristyminen oli etukäteen tiedossa, Venäjän invaasio on vielä pahempi kuin hyökkäyssota sinänsä.

Mutta tuomittavaa on myös kaikki sodan ympärillä tapahtuva toiminta joka edistää ydintuhokierrettä. Media on lukemattomien kirjoittajien ja haastateltavien avustuksella luomassa sodasta naivin mustavalkoista kuvaa. Todellisuudessa kaikissa sodissa molemmat osapuolet syyllistyvät ihmisoikeusrikkomuksiin. Putinista ollaan tekemässä itse paholaista, vaikka samaan hyökkäyssotarikokseen syyllistyneitä länsimaiden johtajia on pilvin pimein. Tosin Irakissa, Afganistanissa, Libyassa, Jemenissä ja muissa hyökkäyskohteissa ihmisten ihonväri on ollut hivenen tummempi kuin Ukrainassa eivätkä he ole olleet eurooppalaisia, mutta näiden seikkojen ei pitäisi tehdä rikoksista yhtään vähäisempiä.

Sodassa kaikki välineellistetään vihollisen heikentämiseen – niin myös tiedotus. Jo muinaiset kreikkalaiset tiesivät, että ”sodassa ensimmäinen uhri on totuus”. Ei ole järkevää niellä yhden osapuolen sotapropagandaa karvoineen päivineen. Infopommien luomassa sumussa totuuden lähestyminen edellyttää monen eri tahon tiedotuksen seuraamista. Tätä yritetään kuitenkin vaikeuttaa sekä Venäjällä että ”lännessä”. Vastapuolen medioiden toimintaa kielletään ja Venäjä- tai Ukraina-mielisiksi leimattuja kannanottoja paheksutaan. T??ekissä valtion pääsyyttäjä on mennyt niin pitkälle, että uhkaa vankeusrangaistuksella niitä ihmisiä, joiden näkemys on tulkittavissa hyökkäyksen hyväksymiseksi tai Venäjän johtajien kehumiseksi. Samanlaista toisinajattelun rankaisemista on esitetty myös Slovakiassa ja Latviassa.3 Venäjällä toimittajat, jotka levittävät ”väärää” tietoa sodasta, voivat saada pitkiä vankeustuomioita.

Mustavalkoisen harhakuvan ja polarisaation ruokkiminen on omiaan vaikeuttamaan niiden kahden keinon käyttöä, joilla ydinsotaan johtava kierre voitaisiin katkaista: neuvotteluja ja rauhanliikkeen voimistumista. Paholaisen kanssa on vaikea neuvotella, ja sitä yrittävä leimataan helposti pimeyden ruhtinaan myötäilijäksi. Toisaalta median täyttävä sotapropaganda tekee tilanteen ja rauhan mahdollisuuksien realistisen arvioinnin vaikeaksi.

Hyökkäävän maan rauhanliike voi pysäyttää sodan, kuten nähtiin Vietnamin sodan kohdalla 1970-luvulla. Länsimaiden politiikka kuitenkin yhdentää Venäjää ja siksi heikentää opposition mahdollisuuksia. Sanktioiden aikaansaamat talousvaikeudet hankaloittavat ennen kaikkea väestön köyhän enemmistön elämää. Tämä tapahtuu ennen kuin sodan suoraan aiheuttamat talousrasitukset ja ruumisvirrat ovat alkaneet vaikuttaa kovimmillaan. Niinpä monen Ilja Ivanovit??in ja Alisa Aleksejevnan on helppo uskoa että hekin ovat lännen vihollisia.

Voimakkaan sodanvastaisen liikkeen syntymistä vaikeuttaa myös se, että Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa ihmiset ja organisaatiot osoittavat hyveellisyyttään katkaisemalla kaiken yhteistyön venäläisten kanssa: esimerkiksi ystävyyskaupunkitoiminta lakkautetaan, venäläiset vammaisetkaan eivät saa osallistua kansainvälisiin otteluihin, ja ulkomaisiin kilpailuihin ei hyväksytä edes venäläisiä kissoja. Jotkut t??ekkiravintolat ja –kaupat ovat panneet ovelleen kyltin, jossa kerrotaan, etteivät ne palvele venäläisiä ja valkovenäläisiä4. Yhteistyö halutaan katkaista jopa kuolleiden venäläisten kanssa: Milanon yliopisto peruutti Dostojevskia käsittelevän kurssinsa, joka tosin palautettiin monien protestien jälkeen5. Myös tulevaa yhteistyötä halutaan vaikeuttaa: ainakin kaksi brittikoulua on lopettanut venäjänkielen opetuksen6.

Ukrainan sota on saanut monet suomalaiset uskomaan, että Venäjä hyökkää seuraavaksi Suomeen. Se ei ole kuitenkaan todennäköistä varsinkaan, jos jatketaan perinteistä rauhanomaiset rinnakkaiselon politiikkaa, jolla pärjättiin Venäjää pahemman suurvallan Neuvostoliiton kyljessä. Itse asiassa lukuisat asiantuntijat ovat jo vuosia esittäneet Suomen liittoutumattomuuspolitiikkaa hyvänä mallina Ukrainalle7.

Hyökkäyspelko on kuitenkin johtanut siihen, että lukuisat ihmiset ovat pyörtäneet Nato-kantansa ja alkaneet kannattaa ydinaseblokkiin liittymistä. Toisin sanoen he haluavat luoda Suomeen sellaisen tilanteen, jonka luominen Ukrainassa oli yksi keskeinen syy Venäjän hyökkäykseen. Sotatiedotuksen luomassa sumussa ja pelossa voi käydä niin, että järki ei kulje.

Joku saattaa ehkä ajatella, että Natoon liittyminen voisi tapahtua salamavauhtia niin, että Venäjä ei ehdi reagoida. Pikaliittyminen tuskin on mahdollista, mutta olisiko Suomi turvassa Naton sylissä?

Kukaan ulkopuolinen ei voi olla varma siitä, missä USA:n Nato-maihin sijoitetut ydinaseet kulloinkin ovat. Monissa asejärjestelmissä voidaan käyttää sekä tavallisia että ydinkärkiä tai ne voidaan nopeasti muuntaa ydintuhokelpoisiksi. Niinpä Suomen asekeskittymistä tulisi Venäjän ydinohjusten maaleja. Venäjän tuomiopäiväkoneen tutkat tarkkailisivat herkeämättä itärajamme jokaista 1340 kilometriä. Kaikki rajalle tai rajan läheisyydessä lentävät esineet olisivat vaaranmerkkejä, jotka voisivat laukaista Suomen natoistumisen takia entistä herkemmäksi viritetyn tuomiopäiväkoneen. Vahingossa syttyvän ydinsodan todennäköisyys kasvaisi merkittävästi. Tällaistako turvallisuutta suomalaiset haluavat?

Olli Tammilehto


PS. Tätökin kirjoitusta lähettelin moneen sanoma- ja aikakauslehteen. Eivät suostuneet julkaisemaan. Vaikka tuomitsen sodan, näkemykseni ovat ilmeisesti liian kaukana virallisesta narratiivista.



1Daniel Ellsberg: The Doomsday Machine: Confessions of a Nuclear War Planner (London: Bloomsbury, 2018); Olli Tammilehto: ”Kaikkien kansojen murhaajat kulkevat liipaisin herkässä”, Voima, 27.2.2019, https://voima.fi/artikkeli/2019/kaikkien-kansojen-murhaajat-kulkevat-liipaisin-herkassa/; Eric Schlosser: Command and Control, Nuclear Weapons, the Damascus Accident, and the Illusion of Safety (New York: Penguin, 2013).

7Ks. esim. Richard Sakwa: Frontline Ukraine, Crisis in the Borderlands (I. B. Tauris, London, 2015).

Tallennettu kategorioihin Maailmanjärjestelmä, Media, Sodat | 19 kommenttia

Anarkismi, koronakritiikki ja ylikansallinen valtio

Julkaistu: 12.2.2022 | Kirjoittanut: Olli Tammilehto

Anarkistien keskeinen arvo on vapaus. He suhtautuvat karsaasti valtioon ja sen harjoittamaan ylivaltaan. Niinpä heidän jos kenenkään luulisi vastustavan nykyistä koronapolitiikkaa, joka on kasvattanut valtiollista valtaa ennennäkemättömällä tavalla. Todellisuudessa moni vasemmalle kallellaan oleva anarkisti hyväksyy virallisen koronanarratiivin ja suhtautuu koronaskeptikkoihin kielteisesti. Esimerkiksi uusimman Kapinatyöläisen (1/21) pääkirjoitus ei lainkaan ymmärrä koronakriitikoita. Nämä ovat ”hörhöjä”, ”hopeavesihörhöjä” tai oikeistolaisia libertaareja. Koronakriittinen liike ansaitsisi kuitenkin hiukan analyyttisempaa käsittelyä anarkistisissa ja työväestöä puolustavissa piireissä. Liikkeessä aktiivisesti toimivien tai sitä sympatisoivien joukossa nimittäin on myös monia anarkisteja, jotka kyseenalaistavat virallisen koronakertomuksen vapaudenhenkisestä ja valtiokriittisestä viitekehyksestä käsin.

Varsinkin anarkismiin aatteena eikä sosiaalisena identiteettinä suhtautuvia ”pienen a:n anarkisteja” on paljon. Toisaalta työväestön, etenkin satama-, rakennus- ja kuljetustyöläisten panos liikkeessä on ollut ratkaiseva varsinkin Italiassa ja Australiassa. Suomessakin koronarokotekielteisyys on Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan työväestön keskuudessa yli kaksi kertaa yleisempää kuin ylemmässä keskiluokassa1. Enemmistö Lontoon suuriin satoja tuhansia ihmisiä vetäneisiin koronamielenosoituksiin osallistuneista on kuulunut työväenluokkaan.

Mikä on saanut suuret ihmisjoukot liikkeelle ympäri maailmaa? Kuten kaikissa yhteiskunnallisissa liikkeissä osallistumismotivaatio rakentuu kolmen seikan vaihtelevasti painottuvasta yhdistelmästä: argumentit, epäluottamus ja henkilökohtaisesti koetut tai odotetut vahingot.

Vaikka valtamedia antaa ymmärtää, että varteenotettavat asiantuntijat ovat olleet suurin piirtein yksimielisiä koronaepidemian luonteesta ja sen torjunnassa käytetyistä keinoista, todellisuudessa laaja joukko lääketieteen huippuasiantuntijoita on keväästä 2020 alkaen ollut eri linjoilla mediakellokkaiden kanssa2. He ovat katsoneet virallisen narratiivin liioittelevan koronan vaarallisuutta ja koronatoimien olevan tarpeettomia ja vahingollisia. Anarkistillekaan ei tietenkään ole itsestään selvää, että vaihtoehtoinen näkemys on oikeampi kuin virallinen, mutta toisaalta nimenomaan heille ei virallisten asiantuntijoiden auktoriteettiaseman luulisi riittävän totuuden kriteeriksi. Olennaista on, millaisia argumentteja esitetään kunkin käsityksen tueksi.

Kritiikin perustelut

Yksi keskeisistä argumenteista koronan erityisluonnetta vastaan menee näin: Valtava ja päivittäinen mediahuomio on saanut hyvin monet uskomaan koronan poikkeukselliseen vaarallisuuteen ja pelkäämään sitä. Kuitenkin virallistenkin tietojen mukaan korona on alle 65-vuotta nuoremmille ikäryhmille yhtä vaarallinen tai vaarattomampi kuin influenssa. Koronakuolleita ikäihmisiä on tilastoissa paljon, ja tällä valtavirta-asiantuntijat perustelevat taudin poikkeuksellisuutta. Asia muuttuu, kun otetaan huomioon, että kuolintilastointia muutettiin keväällä 2020 ympäri maailmaa hyvin ”liberaaliksi”: Luvuissa ovat mukana myös ne ihmiset, jotka ovat kuolleet muista syistä mutta ovat saaneet ennen kuolemaansa positiivisen tuloksen testistä, joka on tehty jopa useita viikkoja aikaisemmin. Kuolleisuusluvuissa on myös ihmisiä, joilla on epäilty olleen korona, vaikka testitulosta ei ole.3 Kun tilastointi palautetaan normaaliksi, korona osoittautuu myös vanhoille ihmisille samanlaiseksi tai vähäisemmäksi riskiksi kuin tavallinen influenssa.

Argumentoinnin koronatoimenpiteitä vastaan voi aloittaa siitä, että vielä loppuvuodesta 2019 WHO:ssa ja muualla lääketieteen kentällä oltiin yleisesti sitä mieltä, että lockdowneista, maskeista ym. ei ole hyötyä hengitystieinfektioepidemioiden hillitsemisessä. Päinvastoin niitä pidettiin jopa vahingollisina.4 Koronvuosien kuluessa tehdyt tutkimukset vahvistivat asian: lockdowneista5 ja maskeista6 ei ollut hyötyä ja koronatapaukset ja -kuolleisuus on lisääntynyt ympäri maailmaa rokotusten myötä7. Toisaalta varsinkin lockdownien tappavasta vaikutuksesta on kertynyt paljon tutkimustietoa8.

Lääketieteen korruptio

Suhtautumiseen viralliseen koronkertomukseen ja sitä kyseenalaistaviin argumentteihin, vaikuttaa paljon se, miten arvioi koululääketiedettä tai yleisemmin virallisia ”totuuksia”. Lääketeollisuuden harjoittamasta lääketieteen korruptoinnista on paljon lääketieteen edustajien itsensä kirjoittamaa kirjallisuutta9. Monilla ihmisillä on myös omakohtaisia kokemuksia valkotakkien välinpitämättömästä suhtautumisesta suurten lääkeyhtiöiden tuotteiden vaarallisiin sivuvaikutuksiin.

Koska lääkärit kuuluvat jo palkkansa perusteella ylimpiin yhteiskuntaluokkiin, on alimpien kerrostumien ihmisillä helpompi epäillä heidän näkemyksiään kuten ylipäänsäkin virallista kantaa edustavien lausuntoautomaattien puheita. Alimpien luokkien kyseenalaistavaa suhtautumista viralliseen tieteeseen selitetään usein koulutuksen puutteella. Kyse voi kuitenkin olla myös siitä, että pitkällinen koulutus indoktrinoi ihmisiä ja opettaa heidät hyviksi byrokraateiksi, joiden on oman etunsa takia parempi pidättäytyä itsenäisestä ajattelusta10. Myös kapitalismi- ja valtiokriittiselle anarkistille luulisi olevan luontevaa epäillä suurten yhtiöiden ja valtioiden hierarkioiden huipulta tulevaa terveyssanomaa ja muistaa, että tässä järjestelmässä terveys on aina alisteista voiton ja vallan tavoittelulle.

Koronapolitiikan aiheuttamat vahingot eivät ole kohdistuneet tasaisesti kaikkiin ihmisryhmiin. Ihmisten enemmistö on köyhtynyt. Miljoonista köyhistä on Globaalissa Etelässä tullut nälkää näkevää kurjalistoa. Rikkaissa maissa lockdownit ovat eniten vaikeuttaneet ennestään heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elämää11. Nämä koetut vääryydet ovat yksi kipinä, joka on saanut ihmisiä liikkeelle ympäri maailmaa.

Koronatoimet ovat kuitenkin vaikeuttaneet kaikkien yhteiskunnallisten liikkeiden toimintaa. Jokaisesta ihmisestä on tehty vaarallinen taudin levittäjiä, jota pitää karttaa. Normaali ilmeillä tapahtuva ja yhteisöllisyyttä lisäävä kommunikaatio on estetty maskeilla. Tapaamisiin ei ole uskallettu tai saanut lähteä. Niitä on korvattu zoom- ynnä muilla nettikokouksilla, jotka ovat tarjonneet mainion mahdollisuuden yhtiö-valtiolliseen tarkkailuun ja rankaisuun. Yleisötilaisuudet, yleiset kokoukset ja mielenosoitukset ovat olleet kiellettyjä moneen otteeseen. Varsinkin koronamielenosoituksissa ihmisten on täytynyt uhmata kieltoja ja poliisin väkivaltaista esiintymistä. Tästä on kylläkin anarkismin kannalta ollut hyötyäkin, sillä liikeaktivisteista on tullut entistä tottelemattomampia ja vapaudenhenkisempiä.

Mutta jos koronatoimiin ei ole ollut lääketieteellisiä syitä, miksi sitten niihin mentiin? Ainakin on selvää, että suuret teknologia- ja rokoteyhtiöiden ovat takoneet miljardivoittoja, valtion, yhtiövallan ja globaalien valtionkaltaisten organisaatioiden rakenteet ovat vahvistuneet, jo alun perin vähäinen demokratia on heikentynyt entisestään ja on siirrytty entistä syvemmälle kyberneettiseen tarkkailukapitalismiin. Myös finanssipiireille koronaspektaakkelista on ollut tavattomasti hyötyä: jo aiemmin alkanut talousalamäki, joka oli syyskuun lopulla 2019 vähällä johtaa täydelliseen talousromahdukseen, voitiin panna koronan tilille, eivätkä syyttävät sormet kohdistuneet talouseliittiin12.

Voivatko nämä valtaapitävien kannalta edulliset vaikutukset olla syynä ihmisten terveyden kannalta tarpeettomiin ja vahingollisiin toimiin ryhtymiseen? Hetkinen! Eikö nyt ajauduta arveluttaviin salaliittoteorioihin?

Salaliitot ja rakenteet

Erittäin negatiivinen salaliittoteorialeima annetaan nykyisin kaikelle puheelle ja kirjoittelulle, jossa länsimaiden valtaeliitin väitetään edistävän omia etujaan muitten ihmisten kustannukselle, vaikka eliitti sanoo toimivansa yleisen edun hyväksi tai teknologian ja talouden kehityksen pakottamana. Mutta eikö juuri tällainen antisalaliittoteoria ole hyvin kummallista? Venäjän ja muun ”ei-lännen” johtajistahan ilman muuta oletetaan, että he juonittelevat kaikilla tavoilla ja edistävät omia valta- ja talouspyyteitään, vaikka julkisesti väittävät muuta.

Yksi johtavista ”antisalaliittoteoreetikoista”, Noam Chomsky väittää, että salaliittopuhe johtaa harhaan, koska todellisuudessa yhteiskunnalliset rakenteet selittävät sen, mitä tapahtuu. Rakenne- ja juonitteluselityksiä ei ole kuitenkaan syytä pitää toistensa vastakohtina: salaliitotyyppinen toiminta tapahtuu aina yhteiskunnallisten rakenteiden asettamien ehtojen puitteissa, kuten toinen USA:n johtavista vanhoista vasemmistointellektuelleista Michael Parenti toteaa13. Nämä valtarakenteet eivät kuitenkaan ennalta määrää kaikkia tärkeitä tapahtumia. Oikeistolaisen salaliittopuheen ongelma ei ole se, että juonittelu tuodaan esille, vaan se, että tätä salakähmäilyä ei käsitellä kapitalistis-valtiollisten rakenteiden asettamien ehtojen ja tendenssien puitteissa.

Parhaimmat tekstit laajasta kriittisestä koronakirjallisuudesta ymmärtävät kuluneiden kahden vuoden kummalliset tapahtumat juuri kapitalististen ja globaali- valtiollisten rakenteiden muutostrendien ja tiettyjen eliittiryhmien juonittelun yhteisvaikutuksena, joka on vain osittain suunniteltu ja vain osittain rakenteiden määräämä14.

Mitä nämä rakenteet tarkemmin ovat? Maailman talous on yhdentynyt suurten yhtiöiden ehdoilla, mutta yhtiöglobalisaatio on tapahtunut myös politiikan tasolla. Ylikansalliset yhtiöiden intressit ovat alusta lähtien dominoineet maailman taloutta ohjaavia YK-järjestöjä eli Maailmanpankia, Kansainvälistä valuuttarahastoa (IMF) ja Maailman kauppajärjestöä (WTO). Mutta vähitellen yhtiövalta on alkanut hallita muitakin YK-organisaatiota kuten Maailman terveysjärjestöä (WHO), Elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO), Kauppa- ja kehityskonferenssia (UNCTAD), YK:n kehitysohjelmaa (UNDP) ja YK:n lastenohjelmaa (UNICEF). Ylikansallisten yhtiöiden valvontaan perustettu elin YK:n ylikansallisten yhtiöiden keskus (UN Centre for TNC’s) lakkautettiin vuonna 1992.15 Globaalikapitalistinen kehitys voimistui 1990-luvun lopulla, kun YK-järjestöjen piirissä alettiin yleisesti solmia globaaleja public-private partnershipejä (GPPP) eli julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia16.

Korporatismi, transhumanismi ja globaali autoritaarinen valtio

Tunnetun yhdysvaltalaisen sosiologin William Robinsonin mukaan on syntynyt ylikansallinen kapitalistinen luokka ja ylikansallinen valtio17. Näiden koordinaatioelimiä ovat edellä mainittujen lisäksi Maailman talousfoorum, G7 ja G20, Trilateraalinen komissio ja Bilderberg-ryhmä. On sivuseikka, onko Robinsonin nimitys ’ylikansallinen valtio’ sopiva vai ei. Joka tapauksessa tällainen globaali poliittinen järjestelmä on olemassa, sillä on tavattomasti valtaa ja se ei ole tippaakaan demokraattinen.

Tätä poliittista järjestelmää johtavan eliitin keskuudessa suosittuja ovat transhumanistiset uskomukset, joiden mukaan geenimanipulaatiolla ja tietokoneisiin sulautumalla ihmisestä voidaan tehdä yli-ihminen tai ihmistä paljon älykkäämpi ja pitkäikäisempi kyborgi18. Transhumanismi toimii myös eliitin tekoja oikeuttavana ideologiana: ylikansallisen kapitalistisen luokan etuja palvelevat teknologiset muutokset voidaan esittää loistavan tulevaisuuden ja uuden ihmisen luomisena. Transhumanismi on läheistä sukua eugeniikalle eli rodunjalostusopille19.

Siis meillä on autoritaarinen globaali valtio tai valtiota muistuttava organisaatio, joka perustuu valtion ja suurten yhtiöiden läheiseen yhteistyöhön eli korporatismiin, jonka johtavan kerrostuman uskomusjärjestelmänä on eugeniikan kaltainen ideologia ja joka on lisännyt valtaansa ja heikentänyt vastarintaa jatkuvalla, päivittäin toistuvalla pelottelulla. Historian kaikista valtiomuodoista tämä muistuttaa eniten fasismia.

Pakkorokotuksia ja muita koronatoimenpiteitä vastustavissa mielenosoituksissa on usein huudettu iskulauseita globaalia tai uutta fasismia vastaan. Koronapassia kriitikot kutsuvat yleisesti ”natsipassiksi”. Monet koronamielenosoituksiin osallistuja sanovat lähteneensä liikkeelle, koska näkevät ympärillään ilmiöitä, jotka voivat viedä uuteen totalitarismiin. Kuulostaako tämä äärioikeistolaiselta?

Kuten kaikissa aidoissa kansanliikkeissä koronakriittisessä liikkeessä on kaikkien puolueiden kannattajia. Paljon on myös oikeistolaisia, koska enemmistö suomalaisista ja useimpien muiden maiden kansalaisista äänestää tällä hetkellä oikeistopuolueita. Oikeistolaisuuden ja äärioikeistolaisuuden välillä on kuitenkin vinha ero. Toki joitain äärioikeistolaisiakin mielenosoituksissa on vilahtanut – ellei muuten niin ainakin ollakseen mannekiineina liikkeeseen vihamielisesti suhtautuvalle valtamedialle.

Liikkeen sisäisissä keskusteluissa esitetään tietenkin paljon erilaisia tulkintoja koronapolitiikan taustasta. Jollei ketään anarkistia ja vasemmistolaista ole esittämässä omia tulkintojaan, yhteiskunnallista näkemystään vielä etsivien aktivistien näkemykset tietenkin muuttuvat valtiomyönteisimmiksi ja oikeistolaisemmiksi. Ehkäpä entistä useamman anarkistinkin kannattaisi lähteä mukaan kamppailuun epäoikeudenmukaisia ja vahingollisia koronatoimenpiteitä ja globaalia fasismia vastaan.

Olli Tammilehto

PS. Lähetin tämän jutun anarkistien Takku-sivustolle, jonka ”tarkoituksena on pyrkiä luomaan toimintaa, keskustelua ja kritiikkiä, ei ideologisia rakennelmia tai dogmeja”. Kirjoitustani ei julkaistu. Mitään perusteluja ei esitetty. Myöskin anarkistien painettu lehti Kapinatyöläinen kieltäytyi julkaisemasta kirjoitustani.

 

Käytettyä kirjallisuutta

Beattie, Kyle A.: ”Worldwide Bayesian Causal Impact Analysis of Vaccine Administration on Deaths and Cases Associated with COVID-19: A BigData Analysis of 145 Countries”. Preprint. Alberta, 15.11.2021. https://vector-news.github.io/editorials/CausalAnalysisReport_html.html.

Buse, K., ja G. Walt: ”Global Public-Private Partnerships: Part I–A New Development in Health?” Bulletin of the World Health Organization 78, nro 4 (2000): 549–61. https://www.researchgate.net/publication/12434299_Global_public-private_partnerships_Part_I–A_new_development_in_health.

”Collateral Global”. Collateral Global, 21.12.2021. https://collateralglobal.org/.

Green, Toby: The Covid Consensus: The New Politics of Global Inequality. London: C. Hurst & Co Publishers, 2021.

G?¸tzsche, Peter C: Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus, Näin lääketeollisuus on turmellut terveydenhoidon. Kerava: Sitruuna kustannus, 2014.

Hofbauer, Hannes, ja Andrea Komlosy: ”Neue Akkumulationsmodell: Verhalten und Körper im Visier des Kapitals”. Teoksessa Lockdown 2020, Wie ein Virus dazu benutzt wird, die Gesellschaft zu verändern., toimittanut Hannes Hofbauer ja Stefan Kraft, 79–89. Wien: Promedia, 2020.

Lakshmanan, Nikila: ”The New Eugenics of Transhumanism: A Feminist Assessment.” Gender Forum 68 (2018): 41–56. http://genderforum.org/wp-content/uploads/2018/05/2018-68-Bodies-on-the-Line.pdf.

”LM: Nämä seikat yhdistävät rokottamattomia”. Verkkouutiset, 17.1.2022. https://www.verkkouutiset.fi/lm-nama-seikat-yhdistavat-rokottamattomia/.

O??€�Mahony, Seamus: Can Medicine Be Cured? The Corruption of a Profession. London: Head of Zeus, 2019.

Parenti, Michael: ”The JFK Assassination (II): Conspiracy Phobia on the Left”. Teoksessa Dirty Truths, Reflections on politics, media, ideology, conspiracy, ethnic life and class power, 172–91. San Francisco: City Lights Book, 1996. https://bleiersblog.blogspot.com/2007/05/michael-parenti-conspiracy-phobia-on.html.

Rancourt, Denis G, Marine Baudin, ja J?©r?©mie Mercier: ”Nature of the COVID-era public health disaster in the USA, from all-cause mortality and socio-geo-economic and climatic data”. ResearchGate, 25.10.2021. doi:10.13140/RG.2.2.11570.32962.

Robinson, William I: A Theory of Global Capitalism: Production, Class, and State in a Transnational World. Baltimore: Johns Hopkins University Press, 2004.

–––: ”Global Capitalism Post-Pandemic”. Race & Class 62, nro 2 (1.10.2020): 3–13. doi:10.1177/0306396820951999.

Schmidt, Jeff: Disciplined Minds: A Critical Look at Salaried Professionals and the Soul-battering System that Shapes Their Lives. Lanham, Md: Rowman & Littlefield, 2000.

Schnetker, Max Franz Johann: Transhumanistische Mythologie: Rechte Utopien einer technologischen Erlösung durch k? 1/4 nstliche Intelligenz. M? 1/4 nster: UNRAST, 2019.

Schreyer, Paul: Chronik einer angek? 1/4 ndigten Krise, Wie ein Virus die Welt verändern konnte. Frankfurt am Main: Westend, 2020.

–––: ”Was steckt hinter der Corona-Politik?” Multipolar, 2.12.2020. https://multipolar-magazin.de/artikel/was-steckt-hinter-der-corona-politik.

Schwab, Klaus, ja Nicholas Davis: Shaping the Future of the Fourth Industrial Revolution: a Guide to Building a Better World. New York: Currency, 2018.

Smith, Richard: ”Medical Journals Are an Extension of the Marketing Arm of Pharmaceutical Companies”. PLOS Medicine 2, nro 5 (17.5.2005): e138. doi:10.1371/journal.pmed.0020138.

Tammilehto, Olli: ”12 lääketieteen asiantuntijaa pitää koronatoimia ylimitoitettuina”. Huomioita ja kommentteja, 25.3.2020. http://www.tammilehto.info/blogi/2020/03/25/12-laaketieteen-asiantuntijaa-pitaa-koronatoimia-ylimitoitettuina/.

–––: ”Koronapolitiikan miljoonat uhrit”. Olli Tammilehdon kirjoituksia, 10.12.2020. https://tammilehto.info/koronapolitiikan-uhrit-net101.php.

–––: ”Miksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos voi edistää sairautta ja pahoinvointia?” Huomioita ja kommentteja, 25.3.2021. http://www.tammilehto.info/blogi/2021/03/25/miksi-terveyden-ja-hyvinvoinnin-laitos-voi-edistaa-sairautta-ja-pahoinvointia/.

–––: ”Sulkutila on turha ja vahingollinen”. Huomioita ja kommentteja, 28.2.2021. http://www.tammilehto.info/blogi/2021/02/28/sulkutila-on-turha-ja-vahingollinen/.

–––: ”Yhdistyneet johtokunnat”. Olli Tammilehdon kirjoituksia, 9.1994. http://www.tammilehto.info/yk-krit.php.

”Tiesitkö tämän MASKEISTA”, 1.9.2021. https://tammilehto.info/lennakit/maskitietoa.pdf.

Vizel, Frieda: ”Simon Elmer on Biosecurity, Capitalism and Revolution”. Left Lockdown Sceptics, 26.8.2021. https://leftlockdownsceptics.com/2021/08/simon-elmer-on-biosecurity-capitalism-and-revolution/.

WHO: ”International Guidelines for Certification and Classification (Coding) of COVID-19 as Cause of Death”. WHO/HQ/DDI/DNA/CAT. World Health Organization, 20.4.2020. https://www.who.int/publications/m/item/international-guidelines-for-certification-and-classification-(coding)-of-covid-19-as-cause-of-death.

–––: ”Non-pharmaceutical public health measures for mitigating the risk and impact of epidemic and pandemic influenza”. World Health Oraganization. World Health Organization, 10.2019. http://www.who.int/influenza/publications/public_health_measures/publication/en/.

Wolff, Ernst: ”Uncovering the Corona Narrative: Was Everything Carefully Planned?” Global Research, 6.1.2022. https://www.globalresearch.ca/uncovering-the-corona-narrative-was-everything-carefully-planned-analysis-of-ernst-wolff/5766108.

 

Loppuviitteet

1”LM: Nämä seikat yhdistävät rokottamattomia”, Verkkouutiset, 17.1.2022, https://www.verkkouutiset.fi/lm-nama-seikat-yhdistavat-rokottamattomia/.

2Olli Tammilehto: ”12 lääketieteen asiantuntijaa pitää koronatoimia ylimitoitettuina”, Huomioita ja kommentteja, 25.3.2020, http://www.tammilehto.info/blogi/2020/03/25/12-laaketieteen-asiantuntijaa-pitaa-koronatoimia-ylimitoitettuina/.

3WHO: ”International Guidelines for Certification and Classification (Coding) of COVID-19 as Cause of Death”, WHO/HQ/DDI/DNA/CAT (World Health Organization, 20.4.2020), https://www.who.int/publications/m/item/international-guidelines-for-certification-and-classification-(coding)-of-covid-19-as-cause-of-death.

4WHO: ”Non-pharmaceutical public health measures for mitigating the risk and impact of epidemic and pandemic influenza”, World Health Oraganization (World Health Organization, 10.2019), http://www.who.int/influenza/publications/public_health_measures/publication/en/.

5Olli Tammilehto: ”Sulkutila on turha ja vahingollinen”, Huomioita ja kommentteja, 28.2.2021, http://www.tammilehto.info/blogi/2021/02/28/sulkutila-on-turha-ja-vahingollinen/.

6”Tiesitkö tämän MASKEISTA”, 1.9.2021, https://tammilehto.info/lennakit/maskitietoa.pdf.

7Kyle A. Beattie: ”Worldwide Bayesian Causal Impact Analysis of Vaccine Administration on Deaths and Cases Associated with COVID-19: A BigData Analysis of 145 Countries”, Preprint (Alberta, 15.11.2021), https://vector-news.github.io/editorials/CausalAnalysisReport_html.html.

8”Collateral Global”, Collateral Global, 21.12.2021, https://collateralglobal.org/; Olli Tammilehto: ”Koronapolitiikan miljoonat uhrit”, Olli Tammilehdon kirjoituksia, 10.12.2020, https://tammilehto.info/koronapolitiikan-uhrit-net101.php.

9Peter C G?¸tzsche: Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus, Näin lääketeollisuus on turmellut terveydenhoidon (Kerava: Sitruuna kustannus, 2014); Seamus O??€â„?Mahony: Can Medicine Be Cured? The Corruption of a Profession (London: Head of Zeus, 2019); Richard Smith: ”Medical Journals Are an Extension of the Marketing Arm of Pharmaceutical Companies”, PLOS Medicine 2, nro 5 (17.5.2005): e138, doi:10.1371/journal.pmed.0020138.

10Ks. esim. Jeff Schmidt: Disciplined Minds: A Critical Look at Salaried Professionals and the Soul-battering System that Shapes Their Lives (Lanham, Md: Rowman & Littlefield, 2000); Olli Tammilehto: ”Miksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos voi edistää sairautta ja pahoinvointia?”, Huomioita ja kommentteja, 25.3.2021, http://www.tammilehto.info/blogi/2021/03/25/miksi-terveyden-ja-hyvinvoinnin-laitos-voi-edistaa-sairautta-ja-pahoinvointia/.

11Toby Green: The Covid Consensus: The New Politics of Global Inequality (London: C. Hurst & Co Publishers, 2021); Denis G Rancourt, Marine Baudin, ja J?©r?©mie Mercier: ”Nature of the COVID-era public health disaster in the USA, from all-cause mortality and socio-geo-economic and climatic data”, ResearchGate, 25.10.2021, doi:10.13140/RG.2.2.11570.32962.

12Ks. esim. Ernst Wolff: ”Uncovering the Corona Narrative: Was Everything Carefully Planned?”, Global Research, 6.1.2022, https://www.globalresearch.ca/uncovering-the-corona-narrative-was-everything-carefully-planned-analysis-of-ernst-wolff/5766108; Paul Schreyer: ”Was steckt hinter der Corona-Politik?”, Multipolar, 2.12.2020, https://multipolar-magazin.de/artikel/was-steckt-hinter-der-corona-politik.

13Michael Parenti: ”The JFK Assassination (II): Conspiracy Phobia on the Left”, teoksessa Dirty Truths, Reflections on politics, media, ideology, conspiracy, ethnic life and class power (San Francisco: City Lights Book, 1996), 172–91, https://bleiersblog.blogspot.com/2007/05/michael-parenti-conspiracy-phobia-on.html.

14Green, The Covid Consensus; Paul Schreyer: Chronik einer angek? 1/4 ndigten Krise, Wie ein Virus die Welt verändern konnte (Frankfurt am Main: Westend, 2020); Hannes Hofbauer ja Andrea Komlosy: ”Neue Akkumulationsmodell: Verhalten und Körper im Visier des Kapitals”, teoksessa Lockdown 2020, Wie ein Virus dazu benutzt wird, die Gesellschaft zu verändern., toim. Hannes Hofbauer ja Stefan Kraft (Wien: Promedia, 2020), 79–89; Frieda Vizel: ”Simon Elmer on Biosecurity, Capitalism and Revolution”, Left Lockdown Sceptics, 26.8.2021, https://leftlockdownsceptics.com/2021/08/simon-elmer-on-biosecurity-capitalism-and-revolution/.

15Olli Tammilehto: ”Yhdistyneet johtokunnat”, Olli Tammilehdon kirjoituksia, 9.1994, http://www.tammilehto.info/yk-krit.php.

16K. Buse ja G. Walt: ”Global Public-Private Partnerships: Part I–A New Development in Health?”, Bulletin of the World Health Organization 78, nro 4 (2000): 549–61, https://www.researchgate.net/publication/12434299_Global_public-private_partnerships_Part_I–A_new_development_in_health.

17William I Robinson: A Theory of Global Capitalism: Production, Class, and State in a Transnational World (Baltimore: Johns Hopkins University Press, 2004); William I Robinson: ”Global Capitalism Post-Pandemic”, Race & Class 62, nro 2 (1.10.2020): 3–13, doi:10.1177/0306396820951999.

18Ks. esim. Klaus Schwab ja Nicholas Davis: Shaping the Future of the Fourth Industrial Revolution: a Guide to Building a Better World (New York: Currency, 2018); Max Franz Johann Schnetker: Transhumanistische Mythologie: Rechte Utopien einer technologischen Erlösung durch k? 1/4 nstliche Intelligenz (M? 1/4 nster: UNRAST, 2019), 15.

19Nikila Lakshmanan: ”The New Eugenics of Transhumanism: A Feminist Assessment.”, Gender Forum 68 (2018): 41–56, http://genderforum.org/wp-content/uploads/2018/05/2018-68-Bodies-on-the-Line.pdf.

Tallennettu kategorioihin Demokratia, Korona, Maailmanjärjestelmä | 1 kommentti

Toinen näkemys koronasta

Julkaistu: 8.2.2022 | Kirjoittanut: Olli Tammilehto

Mikko Heikkilä, Mark Mallon, Merja Rantala, Venla Saalo ja Leena Valmu: Koronan kääntöpuoli, Kirjoituksia politiikan johdonmukaisuudesta, median suhteellisuuden tajusta ja hyvien ihmisten näytelmästä pandemian aikana. Särötär, Helsinki 2021.

 

Lääkärin antaessa vakavaa tautia koskevan diagnoosin moni potilas pyytää lausunnon myös toiselta lääkäriltä. Koronaa koskevissa asioissa media on haastatellut kuukaudesta toiseen yksiä ja samoja asiantuntijoita, jotka ovat esittäneet suurin piirtein samanlaisen näkemyksen koronasta. Ehkäpä tässäkin kysymyksessä on paikallaan ottaa selvää siitä, mitä toisenlaisen kannan edustajat tarkkaan ottaen sanovat ja miten he perustelevat kantaansa.

Euroopassa on ilmestynyt jo kymmeniä virallista koronanarratiivia kritisoivia kirjoja, joihin muun muassa saksan, italian, ranskan tai englannin kielen taitoiset ovat voineet perehtyä. Kesäkuussa ilmestyi ensimmäinen suomenkielinen tätä ajatussuuntausta edustava kirja, Koronan kääntöpuoli.

Teoksen kustantajan Särötären perusti hiljattain kirjallisuus- ja kulttuurilehti Särö, joka julkaisi jo keväällä 2020 koronakriittisiä artikkeleita. Vapaan ja monipuolisen tiedonvälityksen vaikeutta korona-asiassa kuvastaa se, että kaksi tutkijaa veti kirjoituksensa pois viime hetkellä ennen kirjan ilmestymistä. Toisinajattelijan todennäköisyys tulla leimatuksi ”salaliittoteoreetikoksi” ja saada vaikeuksia työpaikallaan on suuri. Jäljellä olevat kirjoittajat sanoutuvat irti kaikista salaliittoteorioista eivätkä he sellaisia todellakaan esitä.

Mikrobiologisen diagnostiikan johtotehtävissä työskentelevän dosentti Leena Valmun mielestä yksi virus on irrotettu mikrobiologisesta kontekstista. Yhtä lailla ellei enemmän kuin koronavirusta meidän tulisi pelätä bakteereita, jotka voivat pienistäkin haavoista tunkeutua verenkiertoomme. Kontekstia kaipaa myös uutisointi: kerrotaan vain koronaan kuolleet, mutta lukemattomista samaan aikaan muihin sairauksiin ja onnettomuuksiin kuolleista ei hiiskuta mitään.

Olennaista terveytemme kannalta on elimistömme puolustusmekanismi, joka tuhoaa joka päivä kymmeniä syövän alkuja ja tappaa satoja vieraita eliöitä. Valitettavasti monet koronatoimet kuten ylihygienia heikentävät puolustusmekanismiamme. Sitä heikentää myös psyykkinen pahoinvointi, jota ihmisten eristäminen ja läheisyyden demonisoiminen ovat olleet omiaan lisäämään.

Infektioepidemiologiaan perehtynyt eläinlääketieteen tohtori Merja Rantala keskittyy artikkelissaan maskeihin. Näyttö niiden laajamittaisen arkikäytön hyödyistä on alusta alkaen ollut ohutta. Tämän monet maskien käytön kannattajat myöntävätkin, mutta haluavat maskeja signaalina yleisestä solidaarisuudesta koronan vastaisessa taistelussa.

Maskeja puoltava näyttö on Rantalan mukaan syntynyt vain ”laboratoriotutkimuksista mallintamalla johdetuista spekulaatioista”. Suomen maskipolitiikkaa on perusteltu Eroon koronasta -ryhmän tekemällä meta-analyysillä. Menetelmällisesti analyysi on kuitenkin niin heikko, että sitä on käytetty varoittavana esimerkkinä meta-analyysejä käsittelevällä yliopistokurssilla. Korkeatasoisten satunnaistettujen ja kontrolloitujen tutkimusten mukaan maski ei suojaa käyttäjää eikä myöskään käyttäjän kohtaamia ihmisiä.

Kirjan kiinnostavinta antia on toimittaja Mark Mallonin ja kirjailija Venla Saalon kirjoitus ”Kriittinen journalismi ja poliittinen pelko”. Tämä myös runoilijana ja kääntäjänä kunnostautunut pari on asunut pitkään Saksassa. He ovat toisaalta tarkkaan perehtyneet sikäläiseen koronakeskusteluun, toisaalta ovat omakohtaisesti kokeneet saksalaisella perusteellisuudella ja kafkamaisen byrokratian avulla toteutettujen koronatoimien raskaan painolastin.

Mallonin ja Saalon mukaan koronauutisointi on ollut niin Suomessa kuin Saksassa epäanalyyttistä ja harhaanjohtavaa. Kun tutkimustietoa on tullut lisää, sitä ei ole hyödynnetty vaan on jatkuvasti pidetty yllä kauhukuvaa. Saksassa tilannetta on kuitenkin helpotanut se, että siellä ilmestyy hyvin toimitettuja kriittisiä nettilehtiä. Ne perustavat argumentaationsa pitkälti tieteellisiin tutkimuksiin, asiantuntijanäkemyksiin, eettisiin pohdintoihin ja älykkääseen mediakritiikkiin. Niitä ovat muun muassa Rubikon, Multipolar, Club der klaren Worte ja Demokratischer Widerstand. Vimeksi mainitttu leviää myös laajalevikkisenä printtiversiona, jota ihmiset jakavat esimerkiksi junissa.

Kirjoittajat siteeraavat lukuisia saksalaisia asiantuntijoita, jotka kyseenalaistavat koronatoimet. Evidenssiin pohjautuvan lääketieteen verkoston mukaan hallituksen olisi lakattava luetteloimasta positiivisia testituloksia, koska ne eivät kerro mitään, ellei niitä suhteuteta esimerkiksi testausmäärään. Useiden kriitikoiden mukaan sulkutoimet ovat vahingollisia ja kohdistuvat raskaiten heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin.

Saksan hallituksen tilaamaan ja huolellisesti valmisteleman strategiapaperin mukaan koronatiedotuksella oli heti alussa saatava aikaan shokkirektio ja luotava pelon ilmapiiri korostamalla aina pahinta mahdollista kehityskulkua. Politiikan tutkimuksen professori Ulrich Teusch kertoo, kuinka poliittinen pelko valtasi hitaasti hänen mielensä, kunnes hän oli työkyvytön. Häneltä kuten muilta vietiin perusoikeudet: ”En voinut luottaa enää edes oikeuteeni oikeuksiin”. Teuschin mukaan emme elä enää valistuksen aikaa vaan pimittämisen ja pelon aikakautta.

Pimeyttä kuvastavat esimerkiksi poliisien Baijerissa lääkärien toimipisteisiin tekemät yllätysratsiat, joissa on takavarikoitu tietokoneet, puhelimet ja salassa pidettävät potilasrekisterit. Lääkärien ”rikos” on ollut kirjoittaa hengitysvaikeuksista kärsiville ihmisille maskeista vapauttavia todistuksia. Ilman niitä maskeja on pakko käyttää lähes joka paikassa. Ratsian ja takavarikon kohteeksi joutui myös tuomari Christian Dettmar. Hän oli tehnyt Weimarin käräjäoikeudessa päätöksen, jonka mukaan maskipakko sekä turvaväli- ja testausmääräykset vaarantavat lasten henkisen ja fyysisen terveyden.

Mallon ja Saalo oleskelivat tammikuussa Saksan ja Puolan rajalla sijaitsevassa Frankfurt an der Oderissa. Heillä oli tapana ulottaa kävelyretkensä myös Puolan puolelle. Ylittäessään eräänä päivänä Puolan ja Saksan rajaa poliisipartio pysäytti heidät. He olivat nyt olleetkin yllättäen ”riskialueella”, ja heidät määrättiin 10 päivän karanteeniin 25 000 euron sakon uhalla.

Mallon ja Saalo saivat onneksi suorittaa karanteenin kotikaupungissaan Görlitzissä. Siellä heille kuitenkin ilmoitettiin, että heidän olisi pitänyt mennä testiin välittömästi maahantulon jälkeen. He kuitenkin välttyisivät sakolta, jos testauttaisivat itsensä heti. Vapaita testiaikoja ei kuitenkaan ollut. Ainoa paikka testata olisi ollut kaukana moottoritien varrella. Koska heillä ei ollut omaa autoa, heidän olisi pitänyt mennä sinne taksilla. Tässä tapauksessa taksin käyttö oli kuitenkin kielletty. Kun Mallon kysyi virkailijalta, miten he saisivat ruokaa kotiinsa, tämä vastasi, ettei se häntä kiinnosta, mutta varoitti lähtemästä kauppaan, sillä naapurit voivat tehdä ilmiannon.

Kaiken kaikkiaan Koronan kääntöpuoli on sujuvaa yleistajuista tekstiä. Taittoon ja toimitustyöhön on selvästi panostettu. Vaikka virallisen koronanarratiivin kyseenalaistaminen tuntuisi kuinka hullulta, kannattaa tähän kirjaan tarttua jo pelkästään yleissivistyksen vuoksi. Ovathan kristityt teologitkin olleet kiinnostuneita pakanoiden ajatusmaailmasta.

Olli Tammilehto

PS. Kirjoitin tämän arvion jo viime kesänä kohta kirjan ilmestymisen jälkeeen, ja olen yrittänyt pitkään saada sitä julksistua jossain lehdessä. Valitettavasti ei onnistunut. Sensuuri on kova.

Tallennettu kategorioihin Demokratia, Korona | 3 kommenttia

Keitä ovat koronakriittiset ihmiset?

Julkaistu: 6.1.2022 | Kirjoittanut: Olli Tammilehto

Suomessa on suuri joukko korona- ja rokotekriittisiä tai -skeptisiä ihmisiä – maailmalla vielä valtavasti suurempi ihmispaljous. Tämä joukko, johon itsekin kuulun, kyseenalaistaa maskit, lockdownit, rokotteet, rokotepassit ja muut koronatoimenpiteet – tai ainakin osan niistä. Keitä me oikein olemme?

Meistä riittää ihmisiä joka lähtöön: olemme kouluttamattomia ja pitkälle koulutettuja, käytännöllisiä ja teoreettisia, nuoria ja vanhoja, köyhiä ja rikkaita, oikeistolaisia ja vasemmistolaisia, konservatiivisia ja radikaaleja, uskonnollisia ja sekulaarisia. Meitä on myös joka puolella maailmaa niin idässä kuin lännessä, niin pohjoisessa kuin etelässä.

Suhteessa eniten meitä on Afrikassa, jossa ihmisiä on jo vanhastaan käytetty koekaniineina rokotekokeiluissa ja jonne on levitetty rikkaissa maissa vaarallisiksi todettuja rokotteita1. Länsi-Afrikassa maaliskuussa tehdyn kyselyn mukaan 68 % ihmisistä ei luottanut siihen, että hallitus varmistaisi koronarokotteiden turvallisuuden ja vain 39 % piti todennäköisenä sitä, että yrittäisi saada koronarokotteen2.

Meitä yhdistää vain se, ettemme ole menneet koronahypnoosiin: joka päivä toistuva globaali mediapropaganda ja -pelottelu eivät ole lamauttaneet kriittistä ajattelukykyämme ja tervettä järkeämme. Potentiaalisesti meitä on valtavan paljon. Gentin yliopiston psykologian professorin Mattias Desmetin mukaan vain noin kolmasosa maailmanhistorian suurimman propagandavyörytyksen kohteena olleista ihmisistä on joukkosuggestion vallassa3. Vaikkeivät monet ihmiset nielekään virallista tarinaa karvoineen päivineen, useimmat heistä eivät halua tuoda esiin epäuskoaan sosiaalisen paineen, mukautuvaisuuden, tiedollisen epävarmuuden tai jonkin muun syyn takia.

Lisää tästä valtavasta potentiaalista tulee esiin joka kerta, kun me koronaskeptikot toimimme näyttävästi tai kun hallitusten toimenpiteiden hulluus saavuttaa uusia huippulukemia. Esimerkiksi rokotepassi- ja pakkorokotushankkeet ovat viime aikoina saaneet monet uudet tahot tulemaan aktiivisesti mukaan liikkeeseen.

Hiljattain USA:n vihreän puolueen mustien ryhmittymä otti voimakkaasti kantaa työpaikkojen ja oppilaitosten rokotuspakkoja vastaan4 Yhdysvaltain mustat ovat olleet selvästi valkoisia vähemmän halukkaita antautumaan koronainjektiolle5 – samoista syistä kuin heidän Afrikassa asuvat sisarensa ja veljensä6.

Joulukuun puolessa välissä noin 10 000 ihmistä osoitti mieltään M? 1/4 nchenissä joidenkin ammattiryhmien rokotepakkoa vastaan. Uutta oli se, että mielenosoitusta oli organisoimassa myös joukko vasemmistoryhmiä, jotka hallituksen autoritaarinen politiikka oli saanut liikkeelle.7

Vaikka meitä koronakriitikoita on piilevästi jopa yli 50 prosenttia, muutoksen aikaansaamiseksi ei välttämättä vaadita näin suurta osuutta ihmisistä. Tutkimukset viittaavat siihen, että yhteiskunnan vallitsevan näkemyksen muuttamiseen riittää, kun 25 tai vain 10 prosenttia kansalaisista aktiivisesti toimii uuden näkemyksen puolesta8.

Miten sitten tätä aktiivisesti toimivaa joukkoa eli koronakriittistä yhteiskunnallista liikettä voisi kasvattaa? Näkyvä toiminta tuo varmasti mukaan uusia ihmisiä, mutta helposti he ja aiemmin mukaan tulleet myös lähtevät. Olennaista on hyväksyä ihmisten erilaisuus ja pitää taustasta riippumatta ovet avoinna kaikille, jotka eivät usko viralliseen koronakertomukseen. On myös kyettävä tarjoamaan vertaistukea, sillä tämä aika on henkisesti raskasta kaikille toisinajattelijoille.

Tärkeää on myös se, miten suhtaudumme niihin, jotka torjuvat viestimme tai ovat meitä kohtaan jopa vihamielisiä. Mikäli mahdollista, jokaiseen tällaiseen ihmiseen kannattaa suhtautua ystävällisesti. Hänhän saattaa kohta, tarkemmin mietittyään tai virallisen kertomuksen käydessä yhä vaikeammaksi sulattaa, olla valmis tulemaan mukaan liikkeeseemme. Toisaalta sille, että jotkut ovat menneet ”koronahypnoosiin”, on yhteiskunnalliset syynsä.

Vaikka Suomen kaltaisissa maissa aineellisesta puutteesta on kärsinyt vain pieni vähemmistö, henkinen ja sosiaalinen kurjuus oli ennen koronaa laajalle levinnyttä. Yksinäisyys oli hyvin yleistä. Joissakin mielipidetiedusteluissa jopa yli puolet ihmisistä ilmoitti, ettei heillä elämässään ole yhtään merkittävää ihmissuhdetta9.

Myös elämän mieli oli kadoksissa. Gallup-yhtiön maailmanlaajuisen kyselyn mukaan vain 13 % työntekijöistä koki työnsä niin mielekkääksi, että oli sitoutunut työhönsä. Länsi-Euroopassakin näitä työhönsä uskovia oli vain 14 %.10 Reaalisesti ihmisten vaikutusmahdollisuudet yhteiskuntien virallisten organisaatioiden puitteissa olivat vähäiset, ja demokratia oli pitkälti näennäistä.

Ihmiset kokivat yleisesti pelkoa, levottomuutta ja ahdistusta, joilla ei ollut kohdetta ja joiden syytä he eivät tienneet. Ahdistuneisuushäirödiagnoosi oli hyvin tavallinen. Esimerkiksi USA:ssa siitä kärsi lähes 30 % ihmisistä elämänsä jossakin vaiheessa11.

Tämä henkinen kurjuus oli Desmetin mukaan pohja, joka teki mahdolliseksi koronapropagandan voittokulun. Nyt vapaana ilman kohdetta leijuneelle pelolle saatiin kohde: virus. Ihmiset kokivat helpotusta, koska normaali tiettyyn asiaan kohdistuva pelko paljon helpompi kestää kuin epämääräinen ahdistuneisuus. Tästä syystä suuri joukko ihmisiä lankesi koronahypnoosiin.12

Meihin tämä joukkosuggestio ei vaikuttanut. Mutta irrationaalisen joukon muodostus hypnoosin kaltaisella mediamanipulaatiolla ja sen käyttö totalitarismin rakentamiseen on 1900-luvun historiasta tuttu ilmiö. Jossain toisissa olosuhteissa me voimme vuorostamme langeta joukkosuggestioon. Siksi meidän on oltava armollisia niitä ihmisiä kohtaan, jotka ovat nyt altistuneet tälle sosiaalipsykologiselle ilmiölle. Suuttumuksemme on sen sijaan kohdistuttava niihin, jotka ovat hyväksikäyttäneet ihmisten henkistä kurjuutta ja jotka pyörittävät tätä hulluutta ja siitä hyötyvät.

Vaikka meitä nyt yhdistää vain kielteinen suhtautumisemme korontoimenpiteisiin, voi olla, että tämän kamppailun seurauksena meitä alkaa yhdistää myös jokin positiivinen. Olemme nähneet, kuinka ohuen kerroksen demokratia, laillisuus ja ihmisoikeudet ovat Länsi-Euroopankin yhteiskunnissa muodostaneet ja kuinka helposti ne voidaan pyyhkäistä pois. Alamme ehkä hahmottaa sitä tulevaisuutta, jota tahdomme rakentaa nyt ja joskus vuosien päästä, kun tämän virussodan pauhu hiljenee.

Ehkäpä pääsemme yksimielisyyteen siitä, että tuossa tulevaisuudessa nykyiset epädemokraattiset, ankeuttavat ja epämääräistä ahdistuneisuutta ja yksinäisyyttä tuottavat rakenteet ovat poissa – siis ne rakenteet jotka ovat historiassa ja nykyisyydessä tehneet mahdolliseksi saada suuria ihmisjoukkoja mukaan totalitarismin synnyttämiseen. Vaatii paljon pohdintaa ja keskustelua hahmottaa, millainen totalitarismin mahdottomaksi tekevä yhteiskunta käytännössä olisi. Oma alustava näkemykseni on, että tuollaisessa maailmassa kansanvallan henki ja käytännöt täyttäisivät yhteiskunnan jokaisen solun, ja jokainen kynnelle kykenevä osallistuisi suoran demokratian elinten kautta yhteiskunnan rakentamiseen.

Olli Tammilehto

  • Kirjoitus perustuu Olli Tammilehdon puheeseen koronapassia ja pakkorokotuksia vastustavassa mielenosoituksessa Turussa 18.12.2021.

1Robert F. Kennedy: The Real Anthony Fauci: Bill Gates, Big Pharma, and The Global War on Democracy and Public Health (New York: Skyhorse Publishing & Children??€â„?s Health Defence, 2021), 295–356.

2Aminatou Seydou: ”Who wants COVID-19 vaccination? In 5 West African countries, hesitancy is high, trust low”, Afrobarometer Dispatch, 9.3.2021, https://afrobarometer.org/publications/ad432-who-wants-covid-19-vaccination-5-west-african-countries-hesitancy-high-trust-low.

3Chris Martenson: ”Mattias Desmet on Mass Formation”, Peak Prosperity, 3.12.2021, https://www.peakprosperity.com/mattias-desmet-on-mass-formation/.

4”We Say No To Mandates”, National Black Caucus, 13.12.2021, https://www.blackcaucusgreens.org/we_say_no_to_mandates.

5Sweta Haldar: ”Latest Data on COVID-19 Vaccinations by Race/Ethnicity”, KFF, 15.12.2021, https://www.kff.org/coronavirus-covid-19/issue-brief/latest-data-on-covid-19-vaccinations-by-race-ethnicity/.

6D. Amari Jackson: ”African-Americans, Vaccines and a History of Suspicion”, Atlanta Black Star, 26.4.2017, https://atlantablackstar.com/2017/04/26/african-americans-vaccines-history-suspicion/.

7””?Alle zusammen f? 1/4 r unsere Freiheit??€oe: Zehntausend demonstrieren in M? 1/4 nchen gegen Impfzwang”, Deutsche Wirtschafts Nachrichten, 16.12.2021, https://deutsche-wirtschafts-nachrichten.de/516360.

8J. Xie ym.: ”Social consensus through the influence of committed minorities”, Physical Review E 84, nro 1 (22.7.2011): 011130, doi:10.1103/PhysRevE.84.011130; Damon Centola ym.: ”Experimental Evidence for Tipping Points in Social Convention”, Science, 8.6.2018, doi:10.1126/science.aas8827.

9Chris Martenson, ”Mattias Desmet on Mass Formation”.

10Steve Crabtree: ”Worldwide, 13% of Employees Are Engaged at Work”, Gallup.Com, 8.10.2013, https://news.gallup.com/poll/165269/worldwide-employees-engaged-work.aspx.

11Helen Blair Simpson, toim.: Anxiety disorders: theory, research, and clinical perspectives, Cambridge medicine (Cambridge, UK”; New York: Cambridge University Press, 2010), https://books.google.fi/books?id=s_z03KmH8QoC&pg=PA7&redir_esc=y#v=onepage&q&f=false.

12Chris Martenson, ”Mattias Desmet on Mass Formation”.

Tallennettu kategorioihin Demokratia, Korona | 4 kommenttia

Koronapiikistä kieltäytyjien ja heidän tuomariensa moraali

Julkaistu: 15.11.2021 | Kirjoittanut: Olli Tammilehto

Stalinin hallinto julkaisi vuonna 1936 ihmisoikeuksia kunnioittavaa ja demokraattista henkeä huokuvan asiakirjan, jonka nimi oli ”perustuslaki”. Se ei silti ollut perustuslaki, koska olennaisissa kohdissa sitä ei edes yritetty noudattaa. Ei tuo paperi kuitenkaan ollut aivan hyödytön: se piti yllä monen ulkomaalaisen illuusiota Neuvostoliitosta.

Tämä historiallinen kuriositeetti tuli mieleeni, kun luin teoreettisen filosofian emeritusprofessori Ilkka Niiniluodon kirjoituksen ”Rokottamattomat ovat valinnoistaan eettisesti vastuullisia” (Helsingin Sanomat 11.11.21)1. Hän yhtyy käynnissä olevaan rokottamattomien syyllistämiskampanjaan, ja katsoo, että ”onkin aivan selvää, että.. koronarokotuksen laiminlyömistä.. on pidettävä epäeettisenä ratkaisuna”.

Koronarokotteiden luonne on kuitenkin samankaltainen kuin Stalinin ”perustuslain”: ne eivät ole rokotteita sanan tavanomaisessa mielessä. Pelkästään se, että rokotetut halutaan suojata rokottamattomilta monimutkaisella passi- ja kieltojärjestelmällä, kertoo, että rokote ei anna immuniteettia tautia vastaan. Monien tutkimusten mukaan rokotettu voi levittää koronaa vähintään yhtä tehokkaasti kuin rokottamaton2.

Yhdysvaltain THL:n eli CDC:n sivuilla ’rokotus’ määriteltiin elokuussa seuraavasti: ”Rokotus tarkoittaa rokotteen viemistä kehon sisään immuniteetin tuottamiseksi jotain tautia vastaan.”3 Tiedonvapauslain avulla julkisuuteen saadut viraston sisäiset sähköpostit kertovat, että ”koronarokotteiden” luonteen paljastuttua määritelmä koettiin haitalliseksi: ”Sivuillamme oleva määritelmä on ongelmallinen, ja ihmiset käyttävät sitä väittääkseen, ettei Covid-19-rokote ole rokote oman määritelmämme perusteella”. Niinpä Orwellin Oseanian Newspeakistä oppia saaneet CDC:n byrokraatit päättivät hävittää kriittiset ajatukset muuttamalla kieltä. Tällä hetkellä määritelmä kuuluu: ”Rokotus tarkoittaa rokotteen viemistä kehon sisään tarkoituksena saada suoja joltain taudilta.”4

”Koronarokotteet” siis toimivat jos toimivat vähän samaan tapaan kuin aspiriini ja muut taudin oireita vähentävät valmisteet. Näiden injektioiden ottaminen kuuluu näin ollen lähinnä ”asioihin, jotka koskevat vain ihmistä itseään” ja joiden suhteen Niiniluodon siteeraaman John Stuart Millin mukaan ”ihmisellä on ehdoton vapaus”.

Joku voi kuitenkin väittää, että ihmisen oman terveyden menetys koskee sairaudenhoitojärjestelmän kautta muita ihmisiä. Mutta oman terveyden vaarantamista esimerkiksi huonoilla elämäntavoilla tai vaarallisilla harrastuksilla ei ole ainakaan tähän saakka katsottu rangaistavaksi. Toisaalta vakavan koronataudin todennäköisyys virallistenkin tilastojen mukaan on perusterveillä alle 65-vuotiailla ihmisillä hyvin pieni5. Muillakin sairaalaan joutumisen mahdollisuus pienenee merkittävästi, jos oireiden ilmaantuessa käyttää monissa tutkimuksissa tehokkaiksi todettuja, mutta suuryhtiöille voittoa tuottamattomia ja siksi pannaan julistettuja lääkkeitä6.

Lisäksi on hyvin mahdollista, että nimenomaan rokotetut joutuvat sairaalaan todennäköisemmin kuin pistoksesta kieltäytyjät. Ensinnäkin rokottamattomia koskevissa sairaalahoitotilastoissa on paljon piikin saaneita, koska ihminen lasketaan rokotetuksi vasta, kun viikko tai kaksi on kulunut injektiosta. Suurin osa rokotuksen haittavaikutuksista ilmenee ensimmäisinä piikityksen jälkeisinä päivinä, joten niiden sairaalahoidot tilastoidaan rokottamattomille kuuluviksi.

Toiseksi piikitysten aiheuttama terveydenhoidon kuormitus on merkittävä, sillä sairaalahoitoa vaativia koronarokotehaittoja on ilmennyt ennätyspaljon. Suomen viralliseen seurantajärjestelmään on ilmoitettu jo 3755 vakavaa haittavaikutusta7. USA:n vastaavaan järjestelmään on kertynyt noin 92 000 sairaalahoitoa vaativaa koronarokotehaittaa8. Tutkimusten perusteella tiedetään, että todellinen haittojen määrä voi olla kymmeniä tai jopa sata kertaa suurempi, koska vain pieni osa haittavaikutuksista ilmoitetaan9. Eli tässäkin suhteessa rokottamaton voi perustella valintaansa moraalisesti.

Mielestäni on epäeettistä laiminlyödä kriittisen järjen käyttö ja pitää ainutlaatuisella propagandavyöryllä markkinoitua ja miljardien voittoja suurille yhtiöille tuottavaa rokoteoffensiivia ilman muuta totuudellisena. Vallanpitäjien organisoimien pelottelukampanjoiden kyseenalaistamista voidaan pitää jopa kansalaisvelvollisuutena, sillä historiasta tiedämme, millaisia megarikoksia näiden avulla on onnistuttu tekemään. On vastuutonta alkaa syyttää suuresta julkisuudesta pois siivottua ja sorrettua vähemmistöä moraalittomuudesta ottamatta selvää siitä, miten se perustelee kantaansa.

Olli Tammilehto

2Ks. esim. Anika Singanayagam ym.: ”Community Transmission and Viral Load Kinetics of the SARS-CoV-2 Delta (B.1.617.2) Variant in Vaccinated and Unvaccinated Individuals in the UK: A Prospective, Longitudinal, Cohort Study”, The Lancet Infectious Diseases 0, nro 0 (29.10.2021), doi:10.1016/S1473-3099(21)00648-4; Charlotte B. Acharya ym.: ”No Significant Difference in Viral Load Between Vaccinated and Unvaccinated, Asymptomatic and Symptomatic Groups Infected with SARS-CoV-2 Delta Variant”, MedRxiv, 29.9.2021, 2021.09.28.21264262, doi:10.1101/2021.09.28.21264262; Kasen K. Riemersma ym.: ”Shedding of Infectious SARS-CoV-2 Despite Vaccination”, 24.8.2021, doi:10.1101/2021.07.31.21261387.

9Ross Lazarus: ”Electronic Support for Public Health – Vaccine Adverse Event Reporting System (ESP:VAERS)” (Boston: Harvard Pilgrim Health Care, Inc., 2010), https://digital.ahrq.gov/ahrq-funded-projects/electronic-support-public-health-vaccine-adverse-event-reporting-system

Tallennettu kategorioihin Demokratia, Korona | 3 kommenttia

Rokoterikollisen tunnustus

Julkaistu: 25.10.2021 | Kirjoittanut: Olli Tammilehto

Tunnustan syyllisyyteni: en ole ottanut koronarokotetta enkä aio sitä ottaa. Kaiken lisäksi olen julkisesti kehottanut ihmisiä olemaan ottamatta rokotetta. Helsingin yliopiston uskontofilosofian professorin Sami Pihlströmin mukaan minua pitäisi rangaista näistä synneistä, ja sananvapauttani pitäisi kaventaa entisestään1. Olen kuitenkin lukenut viimeisten puolentoista vuoden aikana valtavan määrän rokotemyönteistä ja –kielteistä kirjallisuutta, ja tullut siihen tulokseen, että rokotteisiin kriittisesti suhtautuvat tutkijat ja lääkärit ovat oikeassa. Koska pidän rokotteita vaarallisina ja tehottomina, koen, että minun eettinen velvollisuuteni on kertoa näkemyksistäni muille. Se, että joku etiikkaan perehtynyt ihminen vaatii rangaistusta eettisestä valinnastani, tuntuu kieltämättä varsin merkilliseltä.

Kun olen vuosikymmeniä toiminut ympäristöliikkeessä, olen usein samalla tavalla päätynyt valtavirrasta poikkeavaan näkemykseen. Tämä on varmasti tuntunut monesta ihmisestä sietämättömältä tai jopa vaaralliselta, mutta kukaan ei ole vaatinut minulle rangaistusta. Tosin Imatran Voiman tutkimusjohtaja Lasse Nevanlinna leimasi minut aikoinaan ”pimeyden voimien edustajaksi”.

Pihlströmin tapa argumentoida johtaa moniin kummallisuuksiin. Ajatellaan vaikka DDT:tä, jota aikoinaan pidettiin varsinaisena terveystuotteena, koska sillä tapettiin kaikenlaisia syöpäläisiä. Olisiko siis Rachel Carsonia pitänyt rangaista ja hänen ”?„änetön kevät” -kirjansa kieltää, koska se oli selvä ”hyökkäys järjestäytynyttä yhteiskuntaa vastaan”?

Tieteen filosofiaan perehtynyt Pihlström tuntuu unohtaneen, että tiede ei ole mikään staattinen rakennelma. Tieteeseen kuuluu olennaisena osana kiistely ja erilaisten kantojen vapaa esittäminen. Ainoastaan hyväksymällä näkemysten moninaisuuden, tiede voi edistyä. Koronarokotteista on karttunut runsaasti kokemuksia ja tutkimustuloksia kuluneen vuoden aikana, ja yhä useampi tutkija suhtautuu niihin kielteisesti. Heihin kuuluu esimerkiksi rokotteissa käytetyn mRNA-teknologian keksinyt virologi Robert Malone.

Surukseni huomaan, että aikoinaan luennoimastani ympäristöfilosofian kurssista ei entiselle oppilaalleni ole jäänyt paljonkaan käteen. Puhuin nimittäin silloin tieteen poliittisuudesta. Yhtiöiden ja valtioiden intressit voivat vääristää pahasti tiedettä ja valtavirraksi voi muodostua jokin aivan muu kuin se, mikä olisi syntynyt ”parhaimman argumentin pakottomasta pakosta”. Erityisen tärkeää on pitää tämä asia mielessä lääketieteen kohdalla, jota lääke- ja rokoteyhtiöt jatkuvasti piirittävät. Maailman arvostetuimman lääketieteellisen journaalin Lancetin päätoimittaja Richard Horton totesi vuonna 2004: ”Tiedelehdistä on tullut lääketeollisuudelle työtä tekeviä tiedon pesijöitä.”2

Olli Tammilehto

PS. Tämä kirjoitus on julkaistu myös kommenttina etiikka.fi-sivustolla.

1Sami Pihlström: ”Rokottamisen ja rokottamattomuuden etiikasta”, Etiikka.fi, 23.9.2021, https://etiikka.fi/rokottamisen-ja-rokottamattomuuden-etiikasta/.

2Richard Smith: ”Medical Journals Are an Extension of the Marketing Arm of Pharmaceutical Companies”, PLOS Medicine 2, nro 5 (17.5.2005): e138, doi:10.1371/journal.pmed.0020138.

Tallennettu kategorioihin Demokratia, Korona, Teknologia, Tiede, Ympäristö | 8 kommenttia

Rokotepassi – totalitarismin työkalu

Julkaistu: 8.9.2021 | Kirjoittanut: Olli Tammilehto

 

Rokotepassi on täysin absurdi hanke – jos nimittäin oletetaan, että siinä on kysymys kansalaisen tai kansan terveydestä. Rokotetut ja rokottamattomat halutaan erottaa toisistaan digitaalisella todistuksella. Mutta eihän tässä ole järkeä, jos uskotaan, että rokotteet toimivat ja suojaavat rokotetut tartunnoilta. Eli rokotepassia ajavien täytyy olettaa, etteivät koronapistokset suojaa eivätkä ole perinteisessä mielessä rokotteita – kuten itse asiassa laaja todistusaineisto Israelista, Islannista, USA:sta ja muualta osoittaa1.

Nyt voitaisiin kuitenkin ajatella, että koronainjektoidut voivat saada tartunnan vain rokottamattomilta. Kuitenkaan rokoteyhtiöt eivät ole koskaan luvanneet, etteivätkö rokotetut voisi levittää tautia. Viime aikoina on käynyt yhä ilmeisemmäksi, että pistoksen saaneet ihmiset voivat tartuttaa tehokkaasti toisiaan ja rokottamattomia2.

Monet kannattavat rokotepassia, koska uskovat, että sen avulla paluu vanhaan normaaliin on mahdollista. Se, ettei ravintolaan tai kauppaan pääse kuin passia näyttämällä, ei kuitenkaan vaikuta aivan normaalilta. Sitä paitsi tämä epänormaali normaalikin voi päättyä koska tahansa. Esimerkiksi Israelissa rokotetut lakkaavat kohtapuoleen olemasta rokotettuja. Takaisin rokotetuksi pääsee vain ottamalla kolmannen pistoksen.3

Rokotepassilla ei siis ole mitään tekemistä terveyden kanssa. Mistä oikein on kysymys? Ainakin hanke on rokoteyhtiöiden rahasampo: ihmiset pakotetaan ottamaan vähän päästä uusia tehosterokotteita tai laboratorioista sikiäviä geeniterapioita mitä erilaisimpien todellisten tai luuloteltujen uhkien torjumiseksi4. Rokote- ja lääkeyhtiöt saavat miljardien eurojen voitot ja voivat kasvattaa rikollista liiketoimintaansa.

Rokotepassi on kuitenkin myös paljon muuta. Asiaa kuvastaa se, että EU on valmistellut sitä jo ainakin kaksi vuotta ennen koronaepidemiaa5. Tästä huolimatta vielä viime vuonna puheet rokotepassista leimattiin salaliittoteorioiksi. Salailuun on syytä, sillä esimerkiksi WHO:n globaalia rokotepassia koskevan dokumentin mukaan siihen halutaan liittää mitä erilaisimpia tietoja ihmisen terveydestä ja elämästä6. On mahdollista, että rokotepassia näyttämällä kulloinenkin portinvartija tai sellaisena toimiva elektroninen järjestelmä pääsee käsiksi mitä erilaisimpiin ihmiseen liittyviin tietokantoihin.

Samanaikaisesti rokotepassin kanssa on valmisteltu EU:n tasolla ja myös globaalisti digitaalista henkilöllisyystodistusta tai -lompakkoa, johon kasattaisiin suuri määrä ihmistä koskevia tietoja7. Lisäksi keskuspankit ja niiden ”keskuspankki” eli Kansainvälinen järjestelypankki ovat ajaneet käteisen rahan poistamista ja sen korvaamista digitaalisella keskuspankkirahalla. Tämän digirahan käytön jokainen sentti olisi keskitetyssä tietokonevalvonnassa, ja se voitaisiin milloin tahansa vetää pois huonosti käyttäytyvän ihmisen ”taskusta”.8 On paljon merkkejä siitä, että rokotepassin halutaan toimia digirahalompakkona ja -henkilöllisyystodistuksena9. Näin ihmisen elämä saataisiin täydellisesti keskitettyyn kontrolliin.

Mutta eihän tämä ole mahdollista Suomessa tai muissa länsimaissa! Emmehän me elä Kiinassa! Länsimaiden ja Kiinan välinen kuilu voi kuitenkin todellisuudessa olla strategisen kommunikaation eli propagandan synnyttämä harha, jolla on peitetty se, että ainakin osa hallitsevien luokkiemme jäsenistä tekee läheistä yhteistyötä Kiinan kanssa. Kiinalaista autoritaarista kapitalismia ihaillaan salaa, koska se sopii paremmin teknokraattien ja heitä kuuliaisesti seuraavien poliitikkojen kaavailuihin. Kiinalaisen yhteiskuntamuodon suosiota kasvattaa se että, lukemattomat tavaramme ovat sieltä peräisin ja yhtiö toisensa perään on siirtänyt tuotantonsa sinne. Kiinalainen raha on monien Euroopan johtavia yliopistoja kivijalka, sillä kiinalaisia opiskelijoita riittää ja he maksavat poikkeuksellisen suuria lukukausimaksuja.10

Teknoeliitin Kiinan ihailu näkyy esimerkiksi USA:n Kansallisen tekoälyyn keskittyvän turvallisuuskomission (National Security Commission on Artificial Intelligence) keväällä 2019 laaditusta mietinnöstä, joka saatiin julkisuuteen tiedonvapauslain nojalla. Sen mukaan USA on jäämässä jälkeen Kiinasta tekoälyn kehittämisessä, koska maassa käytetään vanhaa perintöä olevia järjestelmiä (legacy systems). Niitä ovat mm. lääkärien tapaamiset kasvokkain, poliisin ja rikoksesta epäillyn fyysiset tapaamiset, lähiopetuksen korostaminen, käteinen raha, teknologiayhtiöitä haittaava valtiollinen säätely ja yksityisyyden suoja. Tekoälyn kehittäminen vaatii valtavia datamääriä, joita ei saada ellei näitä vanhaa perintöä olevia järjestelemiä pureta.11

Rokotepassi on siis väline, jolla meitä siirretään yhtä pidemmälle kyberkapitalismiin. Tämän uuden vallan ja resurssien kasaamisjärjestelmän raaka-aineita ovat meidän kehomme ja valtavat meitä koskevat tietomäärät12.

Yksi keskeinen vanhaa perintöä oleva järjestelmä, joka näköjään haittaa liikaa tämän uuden kapitalismin toimintaa on parlamentaarinen demokratia. Se on monella tavalla ollut todellista valtaa pitävien kannalta hyvä järjestelmä, koska sen avulla ihmiset on saatu uskomaan, että suuria yhtiöitä hyödyttävät muutokset ovat juuri sitä, mitä ihmisten enemmistö haluaa. Järjestelmän varjopuoli vallan kannalta on kuitenkin ollut se, että sen elimellisenä osana olleet kansalaisoikeudet ovat luoneet ihmisille reaalisia vaikuttamismahdollisuuksia. Nyt tämäkin demokratian hitunen halutaan ilmeisesti hävittää ja siirtyä totalitaarisen tarkkailun ja välittömän rankaisemisen järjestelmään.

Jotta tämän siirtymän tuska ei kanavoituisi valtaa pitäviin, on jostakin ihmisryhmästä tehtävä syntipukki kuten aiemmissakin totalitaarisissa järjestelmissä. Ja juuri tämä on tarkkailun ja valvonnan ohella toinen rokotepassin funktio: piikityksestä kieltäytyvistä tehdään uusia ”kansanvihollisia”, uusia ”vastavallankumouksellisia revisionisteja”, uusia ”ali-ihmisiä” ja ehkä myös uusia ”juutalaisia”. Muun muassa seuraavia asioita rokottamattomilta on ehdotettu kiellettäväksi ja joissain maissa jo kiellettykin: ravintolat, kuntosalit, urheilupaikat, kaupat, opiskelu, autolla ajo, vakuutukset, sosiaalituet, sairaalat, pankkilainat ja palkan saaminen. Ajatuksena on varmaan, että vielä näidenkin rajoitusten jälkeen rokotteista kieltäytyvät suorastaan pyytävät päästä vankilaan tai keskitysleirille.

Onneksi kuitenkin siellä missä maskipakotus, kotiarestit, poliisiväkivalta, valtioterrori ja muu koronarepressio on ollut suurinta, on nyt noussut voimakasta vastarintaa. Ranskassa, Saksassa, Britanniassa ja Australiassa sadat tuhannet ihmiset ovat lähteneet kaduille osoittamaan mieltään ja harjoittamaan kansalaistottelemattomuutta. Yhä useamman mielessä on myös se, että tavoitteena ei voi olla vain vanhan normaalin palauttaminen vaan myös sen juurisyyn poistaminen, joka on nyt taas johtamassa totalitarismiin: valtaa kasaavat rakenteet on saatava pois sekä taloudesta että poliittisesta järjestelmästä ja siirryttävä hajautettuun paikalliskeskeiseen talouteen ja todelliseen demokratiaan.

Olli Tammilehto

 

Kirjoitus perustuu 4.9.2021 Turussa järjestetyssä koronapassia vastustavassa mielenosoituksessa pidettyyn puheeseen.

1Ks. esim. Ed Browne: ”Israel??€â„?s Grim COVID Data Suggests Vaccines Alone Won??€â„?t Stop Pandemic”, Newsweek, 25.8.2021, https://www.newsweek.com/israel-covid-case-breakthrough-data-shows-vaccines-not-pandemic-silver-bullet-1622465; Clarisa Diaz: ”What Iceland??€â„?s Rising Covid-19 Case Count Tells Us about Vaccine Efficacy”, Quartz, 8.8.2021, https://qz.com/2044284/icelands-rising-covid-19-cases-demonstrate-vaccine-efficacy/; Carolyn Y. Johnson, Yasmeen Abutaleb, ja Joel Achenbach: ”CDC Study Shows Three-Fourths of People Infected in Massachusetts Coronavirus Outbreak Were Vaccinated but Few Required Hospitalization”, Washington Post, 30.7.2021, https://www.washingtonpost.com/health/2021/07/30/provincetown-covid-outbreak-vaccinated/.

2Ks. esim. Public Health England: ”SARS-CoV-2 variants of concern and variants under investigation in England”, Techinical Briefing (Public Health England, 6.8.2021), https://assets.publishing.service.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/1009243/Technical_Briefing_20.pdf; Yasmeen Abutaleb, Carolyn Y. Johnson, ja Joel Achenbach: ”??€~The War Has Changed??€â„?: Internal CDC Document Urges New Messaging, Warns Delta Infections Likely More Severe”, Washington Post, 29.7.2021, https://www.washingtonpost.com/health/2021/07/29/cdc-mask-guidance/.

3Dov Lieber: ”In Israel, Being Fully Vaccinated Now Means Three Shots”, Wall Street Journal, 31.8.2021, osa World, https://www.wsj.com/articles/in-israel-being-fully-vaccinated-now-means-three-shots-11630426257.

4Israelissa valmistellaan jo neljännen rokoteannoksen antamista: ”Virus Czar Calls to Begin Readying for Eventual 4th Vaccine Dose”, The Times of Israel, 4.9.2021, https://www.timesofisrael.com/virus-czar-calls-to-begin-readying-for-eventual-4th-vaccine-dose/.

5European Comission: ”Roadmap for the Implementation of Actions by the European Commission Based on the Commission Communication and the Council Recommendation on Strengthening Cooperation against Vaccinepreventable Diseases” (Bryssel: European Comission, 2019), https://ec.europa.eu/health/sites/default/files/vaccination/docs/2019-2022_roadmap_en.pdf.

6WHO: ”Digital Documentation of COVID-19 Certificates: Vaccination Status: Technical Specifications and Implementation Guidance”, 27.8.2021, https://www.who.int/publications-detail-redirect/WHO-2019-nCoV-Digital_certificates-vaccination-2021.1.

7Mikko Leppänen: ”Voit ehkä pian todistaa henkilöllisyytesi EU:n omalla digilompakolla – kännykkäsovelluksella voisi tunnistautua ja maksaa”, Yle Uutiset, 2.6.2020, https://yle.fi/uutiset/3-11961457; ”Reimagining Digital Identity: A Strategic Imperative”, World Economic Forum, 2019, https://www.weforum.org/whitepapers/reimagining-digital-identity-a-strategic-imperative/.

8ECB: ”Report on a Digital Euro” (European Central Bank, 2.10.2020), https://www.ecb.europa.eu/euro/html/digitaleuro-report.en.html; ”Cross-Border Payments–A Vision for the Future”, IMF Media Center, 20.10.2020, https://mediacenter.imf.org/news/imf—cross-border-payments-a-vision-for-the-future/s/9df5318f-1770-4fb8-ba68-28e4362ccfce; Norbert Häring: ”All the good things a digital euro could do – and all the bad things it will”, real-world economics review, nro 94 (9.12.2020): 53–60, http://www.paecon.net/PAEReview/issue94/Haering94.pdf.

9”Digitale Impfpässe schaffen Grundlage f? 1/4 r eine Gesellschaft ohne Bargeld”, Deutsche Wirtschafts Nachrichten, 26.8.2021, https://deutsche-wirtschafts-nachrichten.de/514117; ID2020: ”Immunity Certificates: If We Must Have Them, We Must Do It Right”, ID2020, 29.4.2020, https://medium.com/id2020/immunity-certificates-if-we-must-have-them-we-must-do-it-right-7524829901d6.

10Toby Green: The Covid Consensus: The New Politics of Global Inequality (London: C. Hurst & Co Publishers, 2021).

11Whitney Webb: ”Techno-Tyranny: How The US National Security State Is Using Coronavirus To Fulfill An Orwellian Vision”, The Last American Vagabond, 20.4.2020, https://www.thelastamericanvagabond.com/techno-tyranny-how-us-national-security-state-using-coronavirus-fulfill-orwellian-vision/.

12Ks. esim. Hannes Hofbauer ja Andrea Komlosy: ”Neue Akkumulationsmodell: Verhalten und Körper im Visier des Kapitals”, teoksessa Lockdown 2020, Wie ein Virus dazu benutzt wird, die Gesellschaft zu verändern., toim. Hannes Hofbauer ja Stefan Kraft (Wien: Promedia, 2020), 79–89.

Tallennettu kategorioihin Demokratia, Korona, Maailmanjärjestelmä | 24 kommenttia

Hallitus päättänyt hankkia kaikille lapsille henkilökohtaisen ukkosenjohdattimen

Julkaistu: 11.8.2021 | Kirjoittanut: Olli Tammilehto

Suomen hallitus on päättänyt antaa kaikille lapsille henkilökohtaisen ukkosenjohdattimen. Se koostuu pitkällä terässauvalla varustetusta kypärästä ja rautapohjaisista kengistä sekä paksusta kuparijohdosta, joka yhdistää kypärän kenkiin. Ukkosenjohdatinta on pidettävä ulkoiltaessa aina, kun taivaalla näkyy yksikin pilvi. Koulujen terveydenhoitajat antavat ukkosenjohdattimet lapsille ja opastavat niiden käytössä. Lasten vanhemmilla ei ole oikeutta puuttua tähän lasten turvallisuuden takaavaan toimenpiteeseen.

Oppositio on tyytyväinen hallituksen päätökseen. Sen mielestä ukkosenjohdattimet olisi vain pitänyt hankkia paljon aikaisemmin. Viive on johtanut siihen, että Suomi on näyttänyt kuuluvan autoritääristen maiden joukkoon, jotka eivät ole hankkineet lapsille ukkosenjohdattimia. Nyt Suomi onneksi seuraa kaikkien demokraattisten maiden esimerkkiä ukkoskuolemien ehkäisypolitiikassa.

***

No myönnetään – tarkkaan ottaen tuo äsken kirjoittamani ei pidä paikkansa. Se tuli kuitenkin välittömästi mieleen, kun luin uutisen hallituksen päätöksestä rokotuttaa 12-15-vuotiaat lapset. Koronahan aiheuttaa lapsille vain äärimmäisen pienen riskin. THL:n ja tilastokeskuksen mukaan yhtään lasta ei Suomessa ole kuollut koronaan1. USA:n vastaavan elimen CDC:n mukaan tartunnan saaneen lapsen todennäköisyys kuolla koronaan on 0,002 %2.

Tämäkin on liioittelua, sillä koronatilastoihin on Maailman terveysjärjestön ohjeiden mukaan otettu koronasairauteen kuolleiden lisäksi kaikki ne, jotka ovat kuolleet muusta syystä mutta jotka ovat saaneet positiivisen testituloksen joskus ennen kuolemaa, ja usein myös ne, joita ei ole testattu mutta joilla epäillään olleen korona3. Kun Johns Hopkinsin yliopiston tutkijat analysoivat kaikki 48 000 alle 18-vuotiasta, joilla oli USA:ssa diagnosoitu korona vuoden 2020 huhti- ja elokuun välillä, he eivät löytäneet yhtään perusterveen lapsen kuolemaa. Kaikilla kuolleilla oli jokin vakava sairaus, joka on voinut olla kuoleman todellinen syy.4 Eli perusterveen lapsen todennäköisyys kuolla koronaan on käytännössä nolla.

Mitättömän riskin torjuminen rokotteilla olisi ehkä hyväksyttävissä, jos rokotteet olisivat täysin harmittomia. Koronarokotteet ovat kuitenkin uutta geeniteknologiaa, jonka pitkäaikaisvaikutuksia ei kukaan tiedä. Keskimäärin uuden rokotteen kehittämiseen ja testaukseen on mennyt noin 11 vuotta – minimissä neljä5. Koronarokotteet on kuitenkin otettu käyttöön vain joitakin kuukausia kestäneen kehitys- ja testausvaiheen jälkeen.

Jo nyt rokotteista on tullut ennätysmäärä vakavia haittavaikutuksia, joista monet ovat johtaneet kuolemaan. Kun sikainfluenssarokotteesta oli vuonna 2010 kertynyt Suomessa noin 200 vakavaa haittaa, rokottaminen keskeytettiin6. Nyt Fimean virallisen tilaston mukaan vakavia haittoja on koronarokotteista kertynyt 27.7.21 mennessä jo 18777. EU:ssa Euroopan lääkevalvontavirasto on rekisteröinyt 31.7.21 mennessä jo noin miljoona vakavaa haittaa koskevaa ilmoitusta ja yli 20 000 koronarokotekuolemaa8.

Onko hallitus niin tietämätön, ettei tunne koronan lapsille aiheuttamaa mitätöntä riskiä ja rokotteiden merkittäviä vaaroja? Vai onko se niin typerä, että tekee päätöksensä rokotemainosten eikä rokotefaktojen pohjalla?

Vai onko hallitus sittenkin niin ilkeä, että aikoo suojella aikuisten terveyttä uhraamalla lapset? Näin hallitus toimii perustavaa laatua olevaa eettistä normia vastaan. Se ei myöskään noudata Suomen allekirjoittamaa YK:n lapsen oikeuksien sopimusta, jonka mukaan kaikissa lasta koskevissa toimissa ”on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu”9. Se rikkoo myös Suomen lainsäädännön osana olevaa Yleissopimusta ihmisoikeuksien ja ihmisarvon suojaamiseksi biologian ja lääketieteen alalla, jonka mukaan ”ihmisen etu ja hyvinvointi ovat tärkeämpiä kuin pelkkä yhteiskunnan tai tieteen hyöty”10. Hallituksen toiminta on myös vastoin Suomen perustuslakia, jonka mukaan ”jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen”.

Näyttää kuitenkin siltä, että hallitukselle käy samoin kuin niin monille rikollisille: tavoiteltua hyötyä ei saavuteta: Uusien tietojen mukaan rokotukset eivät toimi ainakaan nyt leviävän delta-muunnoksen kohdalla. Israelissa positiivisten koronatestitulosten määrä nousee rokotettujen ja rokottamattomien keskuudessa aivan samaa tahtia11. Englannin THL:n eli Public Health Englandin ja USA:n CDC:n selvitysten mukaan rokotetut levittävät aivan yhtä tehokkaasti virusta kuin rokottamattomat12.

Mutta entä jos hallitus ei olekaan tietämätön, tyhmä tai ilkeä? Ehkä kysymys onkin siitä, että hallitus ei ole hallitus. Ehkä ministerikopla on vain demokraattisen kuorrutuksen antava kulissi, joka peittää näkyvistä sen, että vallankäyttöä on lukuisissa asioissa siirretty täysin epädemokraattisille ylikansallisille elimille. Tämä suuntaus oli olemassa jo ennen koronailmiötä, mutta viime vuoden alkupuolella vallankeskitys lujittui merkittävästi. Suuryhtiöitä ja muita globaaleja vallankäyttäjiä palveleva ylikansallinen byrokratia ohjaa hallituksen kättä.13 Globaalin vallan ote puristaa hallitusta myös maailman mitassa yhteen kytketyn median14 tuottaman propagandan avulla – sekä suoraan että joka päiväisen pelottelun hysteerisiksi tekemien ihmisten painostuksen kautta.

Suomen hallitusta ohjaavat myös enemmän globaaliin vallankäyttöön osallistuvat suuret maat kuten USA, Saksa ja Ranska. Ylikansallinen valta voi johdattaa ministereitä oikealle tielle myös suoraan erilaisilla palkinnoilla ja uhkauksia. Palkintona voi olla esimerkiksi itsetuntoa niin kovasti hivelevä globaalin vallan edustajan (desinfioitu) kädenpuristus. Uhkauksia voivat olla talousvaikeudet, joita saadaan aikaan esimerkiksi lainahanoja säätämällä.

Mutta yhteiskunnalliset liikkeet voivat aina horjuttaa valtaa – olkoon se paikallista, ylikansalaista tai jotain siltä väliltä. Harvojen ihmisten kyky alistaa miljoonat tai jopa miljardit ihmiset perustuu aina ihmisten eristämiseen toisistaan yhteiskunnallisten prosessien tai teknologian avulla. Kun ihmiset yhdistyvät ilman hierarkioiden painolastia ja muodostavat riippumattomia yhteiskunnallisia liikkeitä, valta alkaa horjua. Lasten rokottamisesta huolestuneet ihmiset voivat lähteä mukaan esimerkiksi Pelastetaan lapset –liikkeeseen15.

Olli Tammilehto

1THL: ”Tilannekatsaus koronaviruksesta”, Infektiotaudit ja rokotukset, 12.4.2021, https://web.archive.org/web/20210412115342/https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta#kuolemat; Tilastokeskus: ”Koronaan kuolleista yhdeksän kymmenestä oli yli 70-vuotias vuonna 2020”, Tilastokeskus (Tilastokeskus, 12.5.2021), https://tilastokeskus.fi/uutinen/koronaan-kuolleista-yhdeksan-kymmenesta-oli-yli-70-vuotias-vuonna-2020.

2CDC: ”COVID-19 Pandemic Planning Scenarios”, Centers for Disease Control and Prevention, 19.3.2021, https://www.cdc.gov/coronavirus/2019-ncov/hcp/planning-scenarios.html.

3Karina Reiss ja Sucharit Bhakdi: Corona unmasked: Neue Zahlen, Daten, Hintergr? 1/4 nde, Leben & Gesundheit (Berlin: Goldegg Verlag, 2021), 109.

4Marty Makary: ”The Flimsy Evidence Behind the CDC??€â„?s Push to Vaccinate Children”, Wall Street Journal, 19.7.2021, https://www.wsj.com/articles/cdc-covid-19-coronavirus-vaccine-side-effects-hospitalization-kids-11626706868.

5Esther S. Pronker ym.: ”Risk in Vaccine Research and Development Quantified”, PLOS ONE 8, nro 3 (20.3.2013): e57755, doi:10.1371/journal.pone.0057755.

6Ulpu Elonsalo, Hillevi Tikkanen, ja Hanna Nohynek: ”Loppuraportti Pandemrix-pandemiarokotteen epäillyistä haittavaikutuksista” (THL, 2011), https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80067/aa23be29-e955-45a1-9b98-d42a25d2d745.pdf.

7Fimea: ”Koronarokotteiden haittavaikutusilmoitukset”, Fimea, 28.7.2021, http://www.fimea.fi/tietoa_fimeasta/koronavirus-covid-19-/koronarokotteiden-haittavaikutusilmoitukset.

8Brian Shilhavy: ”20,595 DEAD 1.9 Million Injured (50% SERIOUS) Reported in European Union??€â„?s Database of Adverse Drug Reactions for COVID-19 Shots”, Health Impact News, 2.8.2021, https://healthimpactnews.com/2021/20595-dead-1-9-million-injured-50-serious-reported-in-european-unions-database-of-adverse-drug-reactions-for-covid-19-shots/; EMA: ”European database of suspected adverse drug reaction reports”, European Medicines Agency, 2021, https://www.adrreports.eu/en/background.html.

9YK: ”Yleisopimus lapsen oikeuksista”, Finlex (Oikeusministeriö, 1991), https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1991/19910060/19910060_2.

10Euroopan neuvosto: ”Yleissopimus ihmisoikeuksien ja ihmisarvon suojaamiseksi biologian ja lääketieteen alalla”, Finlex (Oikeusministeriö, 2010), https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2010/20100024/20100024_2.

11Meryl Nass: ”The Delta Helter Skelter. When Dire Delta is the excuse for new lockdowns and vaccine mandates, but the truth keeps dribbling out. Today more news from Israel”, Anthrax Vaccine — posts by Meryl Nass, M.D., 3.8.2021, https://anthraxvaccine.blogspot.com/2021/08/the-delta-helter-skelter-when-dire.html.

12Public Health England: ”SARS-CoV-2 variants of concern and variants under investigation in England”, Techinical Briefing (Public Health England, 6.8.2021), https://assets.publishing.service.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/1009243/Technical_Briefing_20.pdf; Yasmeen Abutaleb, Carolyn Y. Johnson, ja Joel Achenbach: ”??€~The War Has Changed??€â„?: Internal CDC Document Urges New Messaging, Warns Delta Infections Likely More Severe”, Washington Post, 29.7.2021, https://www.washingtonpost.com/health/2021/07/29/cdc-mask-guidance/.

13Tästä tarkemmin: Olli Tammilehto: ”Miksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos voi edistää sairautta ja pahoinvointia?”, Huomioita ja kommentteja, 25.3.2021, http://www.tammilehto.info/blogi/2021/03/25/miksi-terveyden-ja-hyvinvoinnin-laitos-voi-edistaa-sairautta-ja-pahoinvointia/.

14Swiss Propaganda Research: ”The Propaganda Multiplier, How Global News Agencies and Western Media Report on Geopolitics”, Swiss Policy Research, 1.3.2019, https://swprs.org/the-propaganda-multiplier/; Edward S. Herman ja Robert Waterman McChesney: The Global Media: The New Missionaries of Corporate Capitalism (London: Continuum, 2001).

15Pelastetaan Lapset: ”Lääkärien vetoomus lasten ja nuorten korona?‚­rokotusten estämiseksi”, Pelastetaan Lapset, viitattu 11.8.2021, https://pelastetaanlapset.fi/.

Tallennettu kategorioihin Demokratia, Korona, Lapset ja koti, Maailmanjärjestelmä | 8 kommenttia

Koronakriittisestä liikkeestä harhaanjohtavasti

Julkaistu: 15.6.2021 | Kirjoittanut: Olli Tammilehto

Dimitry Gurbanov on kunnostautunut äärioikeiston tutkijana. Kansan Uutisissa 30.5.julkaistusta ”koronadenialistista” liikettä käsittelevästä kirjoituksesta1 päätellen tutkimuskohde on vaikuttanut tutkijaan: Gurbanov käyttää äärioikeistosta tuttua asiayhteydestä irrotettuja ja harhaanjohtavia väitteitä sisältävää ja pilkkanimillä höystettyä retoriikkaa.

”Denialisti” voi kuulostaa hauskalta irvailulta, mutta asian ymmärtämiseen pyrkivälle tutkijalle nimityksen käyttö ei sovi, koska suurin osa koronkriittisen liikkeen ihmisistä ei kiellä koronaviruksen tai koronaepidemian olemassaoloa. Kritiikki koskee sen sijaan ennen kaikkea torjuntatoimenpiteiden suhteettomuutta ja vahingollisuutta. Gurbanov ei huomaa, että denialisti-termiä käyttämällä hän itse asiassa mutkan kautta astuu äärioikeiston riveihin: saksalaiset juutalaisjärjestöt ovat arvostelleet ”koronadenialisti”-sanan käyttöä, koska tämä rinnastaa koronaepidemian holokaustiin ja siten kiistää holokaustin ainutlaatuisuuden.

Gurbanov kirjoittaa ikään kuin olisi tutkinut koronakriittisestä liikettä, mutta hänen juttunsa faktapohja on kovin hatara. Hän väittää liikkeen olevan ”puhtaasti ruohonjuuritasoinen protestiliike”. Todellisuudessa virallisen linjan kyseenalaistavien tutkijoiden ja lääkäreiden panos on liikkeessä aivan keskeistä. Tässä mielessä liike muistuttaa paljon 1950-luvun ydinaseiden ja 1970-luvun ydinvoiman vastaisia liikkeitä, joissa byrokraattisen tieteen dogmit hylänneiden tutkijoiden esiintulo oli ratkaisevaa.

Toki koronakriittinen liike on kansainvälinen kuten useimmat merkittävät liikkeet kautta uuden ajan historian. Se ei ole kuitenkaan ”kopioitu ulkomailta”, jonka Gurbanov olisi helposti voinut havaita esimerkiksi vertaamalla Suomen liikettä Ruotsin, Saksan ja Ranskan vastaaviin liikkeisiin: kussakin maassa poliittinen tilanne, kulttuuriset ominaispiirteet ja yhteiskunnallisen aktivismin paikallinen historia vaikuttavat liikkeen luonteeseen.

Jos Gurbanov olisi kasvitieteilijä, hän varmasti pystyisi osoittamaan appelsiinin omenan kopioksi. Rinnastaessaan Rajat kiinni -liikkeen koronakriittiseen liikkeeseen hän nimittäin viittaa lähes kaikille nykyajan liikkeille yhteisiin ominaisuuksiin: sosiaalisen median keskeisyyteen, mielenosoituksiin ja jonkun politiikan vastustamiseen.

Gurbanov kiinnittää huomiota laajaan näkemysten kirjoon, joka vallitsee koronakriittisen liikkeen sisällä. Tämä myös on aivan yleinen asialiikkeiden ominaisuus. Tiukkaa ideologista yhtenäisyyttä vaativia liikkeitä on toki myös ollut, mutta ne ovat harvinaisia varsinkin nykyisin.

Gurbanov todistaa liikkeen kuolevan kohta valikoimalla sopivan laskevan mielenosoitussarjan ja vaikenemalla liikkeeseen kohdistuvista valtiollisista sortotoimista. Suomalaisen liikkeen ensimmäinen mielenosoitus ei suinkaan ollut 20.3., kuten Gurbvanov näyttää uskovan, vaan sitä ennen marraskuun alusta lähtien oli monta pienehköä mielenosoitusta. Siihen, että liikkeen manifestaatioiden väkimäärä väheni 20.3. jälkeen, vaikutti ratkaisevasti Suomen oloissa ainutlaatuinen poliisivoiman käyttö: tavallisten poliisien lisäksi ihmisiä pelottamassa oli ratsupoliiseja, mellakkapoliiseja ja suuri joukko poliisiautoja, joihin kuului jopa panssaroitu ajoneuvo. Kun tällaista tapahtuu Venäjällä tai muissa epämieluisissa tai epädemokraattisiksi luokitelluissa maissa, Suomessa oikeutetusti paheksutaan ja tuomitaan – ja kyseisen maan johto puolustautuu kertomalla, että mielenosoitus oli kielletty tai jopa laiton.

Suomen perustuslain mukaan ”jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin”. Siksipä mielenosoitusten kieltäminen ja poliisiväkivallan oikeuttaminen tapahtui monessa vaiheessa: Ensin määrättiin, että mielenosoittajia sai olla korkeintaan kuusi. Kun huomattiin, ettei tällainen joukko oikeastaan ole mielenosoitus, määräystä tulkittiin niin, että samalla alueella sai olla useita kuuden hengen ryhmiä. Ihmiset ilmoittivatkin maaliskuista kokoontumista varten näitä mikromielenosoituksia poliisille – sillä seurauksella, että he saivat koteihinsa sakkovaatimuksia: poliisit tulkitsivat kuuden hengen ryhmän lähellä olleet ihmiset kuuluviksi tähän ryhmään. Ilmoittamisessa ei siis ollut mitään mieltä, ja kun ei ilmoitettu, mielenosoitus oli ”laiton”.

Kummallista kyllä liiketutkija Gurbanov ei huomannut, että liike ei lannistunut repressiosta. Kansainvälisenä mielenosoituspäivänä 15.5. Helsingissä oli jälleen koolla toista tuhatta ihmistä.

Olli Tammilehto

PS. Kansan Uutiset ei suostunut julkaisemaan tätä vastinetta, vaikka Gurbanovin kirjoitus loukkaa minua ja lukuisia muita ihmisiä. Yleensä Kansan Uutisten juttuihin voi kirjoittaa kommentteja lehden nettisivuilla, mutta tässä tapauksessa toimitus esti kirjoituksen kommentoinnin.

1”Koronadenialistinen liikehdintä muistuttaa Rajat kiinni -liikettä, ja siksi liike on nyt kuolemassa” https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4518444-sunnuntaivieras-koronadenialistinen-liikehdinta-muistuttaa-rajat-kiinni-liiketta-ja-siksi-liike-on-nyt-kuolemassa

Tallennettu kategorioihin Demokratia, Korona | 7 kommenttia