Jaa alla oleva somessa tai sähköpostilla:

Tämä Olli Tammilehdon kirjoitus on julkaistu Verde-lehdessä 4.4.2023. Uudelleen julkaiseminen toivottavaa. Siitä tarkemmin tässä.

Vaietut ympäristöuhat ja näennäisratkaisut

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat jatkuvasti mediassa, mutta monet muut vakavat ympäristöuhat loistavat poissaolollaan. Esimerkiksi kaivoksista puhutaan vain paikallisina ongelmina. Kuitenkin maailman kymmenet tuhannet toimivat ja hylätyt kaivokset ovat valtava globaali ympäristöongelma1.

Ydinsodan synnyttämästä ydintalvesta ei puhuta, vaikka tämä ilmastonmuutos tappaisi toteutuessaan valtaosan ihmisistä ja eläimistä2. Kuitenkin Suomi on Naton myötä liittymässä niiden maiden joukkoon, jotka turvautuvat "ydinsateenvarjoon" eli uhkailevat ydinsodalla.

Myös ydinvoiman lukuisista ongelmista on alettu vaieta. Siviiliydinvoiman polttoaineketju on paljolti sama kuin ydinaseiden. Lisäksi ydinsähkön tuotannon kaikkiin vaiheisiin liittyy suuria riskejä, jotka koskevat kemiallista saastumista, radioaktiivista säteilyä ja katastrofaalisia onnettomuuksia.3

Modernit yhteiskuntamme käyttävät noin 100 000 erilaista kemiallista ainetta4. Niiden lukumäärä ja käyttömäärät tonneissa kasvavat voimakkaasti. Silti synteettisten kemikaalien muodostamasta vakavasta uhasta ihmisille ja luonnolle ei juuri puhuta, ja siihen liittyvää tutkimusta rahoitetaan hyvin vähän.5 Esimerkiksi helmikuun alussa myrkkyjä kuljettava juna suistui raiteilta Ohiossa, mistä seurasi todennäköisesti USA:n historian pahin ympäristökatastrofi. Laaja alue saastui muun muassa dioksiini-supermyrkystä. Kuitenkaan media ei ole kertonut tästä juuri lainkaan.6

Digitalisaatio ja sähköistäminen nähdään ympäristön kannalta positiivisina tai neutraaleina, vaikka näiden prosessien ekologinen selkäreppu on valtava. Tavanomaisen ympäristökuormituksen lisäksi langaton tietoliikenne on johtanut mikroaaltosäteilyn räjähdysmäiseen kasvuun. Alan yhtiöistä riippumattomien tutkimusten mukaan tämä vaikuttaa monella tavalla negatiivisesti ihmisiin ja eläimiin7.

Digitaalisen teknologian vanavedessä on voimistunut transhumanistinen ideologia, joka uskoo ihmisen ja koneiden sulautumiseen toisiinsa ja jopa ihmisen elämän jatkumiseen tietokoneiden sisällä8. Transhumanismille biologinen elämä on tarpeetonta, ja siksi tämä ideologia helpottaa ekologisen tuhon jatkamista.

Transhumanismi on suosittua varsinkin miljardöörien ja muiden globaalin tason vallankäyttäjien keskuudessa. Superrikkaan hiili- ja ympäristöjalanjälki on kymmeniä tuhansia kertoja suurempi kuin tavallisen suomalaisen. Silti epädemokraattista valtaa käyttävä globaali yläluokka voi PR-rahoillaan luoda itsestään kuvan ympäristön pelastajana.

Kun ympäristöuhkien koko kirjosta vain muutamat ovat julkisuudessa, hyväksytään helposti ympäristöongelmien ratkaisuja, jotka vievät ojasta allikkoon. Esimerkiksi sähköauton ostoa pidetään ympäristötekona, vaikka sen pitkän, pääasiassa köyhiin maihin sijoittuvan tuotantoketjun materiaalinen jalanjälki on yli kaksi kertaa suurempi kuin polttomoottoriauton9. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että polttomoottoriautoja pitäisi suosia, vaan sitä, että autoilua ylipäänsä pitää vähentää.

Hiilidioksidipäästöjen kompensaatiotavat ovat useimmiten hyvin kyseenalaisia. Esimerkiksi eurooppalaisten päästöjen nollaamista varten hankitaan kaukaisten maiden metsiä ja maita. Niillä elävät, luontoa vain vähän kuormittavat ihmiset karkotetaan paikkoihin, joissa heidän on usein pakko lisätä päästöjään10.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on vaadittu valtioita julistamaan hätätila. Tämä on ongelmallista, koska kaikenlaiset poikkeustilat antavat valtaapitäville oikeutuksen syrjäyttää muutenkin vähäiset demokraattiset käytännöt. Tällöin asiat ratkaistaan valtaeliittiä ja suuryhtiöitä parhaiten hyödyttävällä tavalla. Aito demokratia on kuitenkin ekologisen kriisin ratkaisun a ja o. Ihmisten valtaenemmistö ei missään tapauksessa halua elonkehän tuhoa. Sen sijaan vallan sokaisema eliitti voi kuvitella selviytyvänsä isolla rahalla kaikista katastrofeista – jollei muuten niin siirtymällä avaruuteen tai tietokoneiden sisälle.

5Synthetic chemicals as agents of global change https://par.nsf.gov/servlets/purl/10054783

10Who are the victims of low-carbon transitions? Towards a political ecology of climate change mitigation, https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2214629621000098


06.04.23
Voit kommentoida tätä kirjoitusta julkisesti sivustolla tammilehto.info

Page Top

Palautetta kirjoittajalle (myös tämän sivuston teknsisistä yksityiskohdista) voi lähettää osoitteeseen
Kirjoituksen uudelleen julkaiseminen on toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla.

Suomessa vapaiden kirjoittajien on yhä vaikeampaa saada toimeentuloa työstään – varsinkin jos kyseenalaistaa vallitsevia käsityksiä ja kertomuksia. Toivon siksi, että te, lukijani, tukisitte suoraan rahallisesti työtäni. Ulkomailla on paljon nettipalveluja, joiden kautta minun kaltaiseni kirjoittajat keräävät tukea. Kuitenkin Suomessa yksityinen rahankeräys on laitonta. Siksi rahallisen tuen täytyy tapahtua ostamisen muodossa. Linkki tukikauppaani: https://tammilehto.info/tuki/index.php

Takaisin tekijän (Olli Tammilehto) kotisivun alkuun (http://www.tammilehto.info)