Olli Tammilehto's writings

Jaa alla oleva somessa tai sähköpostilla:

Tweet

Päivitetty Suomen aikaan 01.04.2024 klo 16:57

Nyt Suomessa on 05.05.2024 klo 19:03

Tämä sivusto sisältää tekstejäni vuosilta 1977-2024 – yhteensä yli 300. Tekstien joukossa on myös viisi kirjaa ja kaksi tutkimusraporttia.

Etsintä näiltä sivuilta:

Etsintävihjeitä Vaativa etsintä

Jos haluat tiedon näillä sivuilla ilmestyvistä uusista artikkeleista, anna nimesi ja sähköpostiosoitteesi.

Nimi *

Sähköpostiosoite *

Automaattisen spämmäyksen estämiseksi vastaa tähän kysymykseen:
* Paljonko on 10 plus 15? Käytä vain numeroita.  

Olli Tammilehdon uusin kirja:

Tuhokehitys poikki – Yhteiskunnan olomuodon muutos. Into 2017

Muita kirjoja:

Kylmä suihku – Ilmastokatastrofin torjunta ja nopea yhteiskunnallinen muutos. Into 2014

Rahdin rikokset – Kansainvälisten tavarakuljetusten ekologiset ja yhteiskunnalliset seuraukset. Into 2009

Yhden taalan kysymys – Globalisaatio ja köyhyyskiista. Like 2003

Maailman tilan kootut selitykset. Like 1998

Tämä Olli Tammilehdon kirjoitus on julkaistu huomattavasti lyhennettynä Elonkehän numerossa 1/2024 ja Rauhanpuolustajien nettisvulla 5.3.2024. Uudelleen julkaiseminen toivottavaa. Siitä tarkemmin tässä.

USA – Suomen puolustaja vai hyväksikäyttäjä?

Virallinen Suomi liittoutuu yhä tiiviimmin Yhdysvaltojen kanssa. USA:n johtamaan Natoon liittyminen ei riitä, vaan vallanpitäjämme haluavat solmia suurvallan kanssa kahdenvälisen ”puolustusyhteistyösopimuksen” eli DCA:n. Sopimus johtaisi Yhdysvaltojen sotilastukikohtien perustamiseen maahamme ja itsemääräämisoikeuden kaventumiseen¹.

Todellisuudessa USA ei harjoita täällä, noin 6000 km päässä omista rajoistaan mitään maanpuolustusta. Sen sijaan se vahvistaa globaalia valta-asemaansa ja yli 800 sotilastukikohtaa käsittävää imperiumiaan. Jopa erittäin USA-mielisen Ulkopoliittisen instituuttimme tutkijat myöntävät tämän. He kirjoittavat, että Yhdysvaltojen kannalta sotilaallinen yhteistyö Suomen ja Ruotsin kanssa ”liittyy pyrkimykseen palauttaa maan arktista vaikutusvaltaa”².

Hyväntahtoinen kansanmurhaaja

Monien mielestä USA on kuitenkin hyväntahtoinen jättiläinen, jonka kainalossa on hyvä ja turvallista olla. Tätä käsitystä on kuitenkin vaikea sovittaa historiallisiin tosiasioihin: Yhdysvallat on sekaantunut aseellisesti toisten maiden asioihin toista sataa kertaa toisen maailmansodan jälkeen³. Sen käymissä sodissa on 1940-luvun jälkeen kuollut suoraan tai välillisesti miljoonia siviilejä – joidenkin arvioiden mukaan yli kymmenen miljoonaa⁴.

Eikä kyse useimmiten ole ollut erityisen pahojen ja diktatoristen hallitusten kaatamisesta vaan sellaisten hallitusten syrjäyttämisestä, jotka ovat päässeet valtaan USA:n virallisesti kannattamia demokraattisia pelisääntöjä noudattaen. Yhdysvaltojen tai sen yhtiöiden intressien vaarantaminen on riittänyt syyksi tiedustelupalvelujen tai armeijan avulla suoritettuun väliintuloon.⁵

Tällä hetkellä USA tukee voimakkaasti Gazassa tapahtuvaa kansanmurhaa: Valtaosa Israelin käyttämistä aseista on joko yhdysvaltalaisia tai tehty Israelin asetehtaissa, joiden rakentamisen Yhdysvallat on rahoittanut⁶. USA on antanut vuosittain Israelille 3,8 miljardin dollarin edestä sotilaallista apua. Gazan sodan aikana apua on lisätty entisestään⁷. Sodan ensimmäisen kuukauden aikana Yhdysvallat lennätti Israeliin 10 000 tonnia aseita, ammuksia ja panssariajoneuvoja⁸. Israel on myös voinut hyödyntää USA:n valtavia asevarastoja, jotka ovat olleet maassa valmiina⁹. Lisäksi Yhdysvallat on vastustanut YK:ssa lähes kaikkia aselepoa koskevia päätöslauselmia. Eteläafrikkalaiset tuomarit ovat valmistelemassa oikeusjuttua, jossa USA:ta ja Britanniaa syytetään osallistumisesta Israelin suorittamaan kansanmurhaan.

Miksi USA käyttäytyy näin? Väkivaltaiseen ulkopolitiikkaan näyttää olevan kolme syytä. Ensinnäkin suurvalta haluaa ylläpitää toisen maailmansodan jälkeen syntynyttä globaalia talousjärjestystä, joka on sille hyvin edullinen. Tähän järjestykseen kuuluu muun muassa yhdysvaltalaislähtöisten jättiyhtiöiden laajat oikeudet käyttää hyväksi maailman luonnonvaroja ja ihmisten työvoimaa sekä dollarin asema maailmanvaluuttana.¹⁰ Dollarin globaali asema mahdollistaa sen, että USA voi tuoda muista maista tavaroita viemättä vastavuoroisesti tavaroita tai palvelu. Se ”vie” vain dollareita, joita muut maat tarvitsevat keskinäisessä kaupankäynnissään.

Toinen syy liittyy läheisesti ensimmäiseen: Yhdysvallat haluaa estää minkään maan tai maaryhmän nousemasta yhtä vahvaksi ja vaikutusvaltaiseksi kuin se itse. Siksi Venäjä ja Kiina ovat USA:n vihollisia.

Kolmas syy aggressiivisuuteen on maata hallitseva väkivaltateollisuus. Yhdysvaltain sotateollinen kompleksi rahoittaa lukuisia ajatuspajoja, jotka tuottavat militarismia tukevia raportteja, joita aseteollisuuden vaalirahoilla jo valmiiksi kypsytetyt poliitikot lukevat. Raportit maalaavat maailman paikaksi, joka on täynnä sotilaallisia uhkia, joihin voi vastata vain lisäämällä sotilaallisia uhkia.¹¹ USA:n suhtautumista muihin maihin kuvaa suurvallan sotilaspiirien Israelista ja useista muista maista käyttämä nimitys ”meidän uppoamaton lentotukialuksemme”¹².

Osalla niistä, jotka haluavat Suomen yhdysvaltalaistuvan, on jossain määrin realistinen kuva USA:sta. He arvelevat kuitenkin, että Yhdysvaltojen intressit Pohjoismaissa ovat samansuuntaiset kuin Suomen. Yhdysvaltojen pyrkimykset heikentää Venäjää ja estää sen voimistumista luomalla sen ympärille sotilastukikohtien ketjun olisivat Suomen etujen mukaista, koska näin vähennettäisiin sotilaallista uhkaa, jonka uskotaan tulevan Venäjältä. USA:n tukikohdat Suomessa koettaisiin kuitenkin Venäjällä suureksi sotilaalliseksi uhaksi samalla tavalla, kuin USA kokisi Venäjän tukikohdat Meksikossa. Venäjä vastaisi varustautumalla, jonka taas Yhdysvallat kokisi uhaksi ja lisäisi varustautumista, jonka taas Venäjä… Tällainen varustautumisen ja sotilaallisen uhittelun kierre ei lisäisi Suomen turvallisuutta vaan päinvastoin heikentäisi sitä – varsinkin, kun kyse on kahdesta ydinasevallasta

USA-ystävyyden tuhoisuus

On paljon esimerkkejä siitä, että ajaessaan omia suurvaltaetuja Yhdysvallat voi toimia täysin häikäilemättömästi vastoin liittolaistensa ja ”ystäviensä” etuja. Hiljattain edesmennyt, pitkään USA:n ulkopolitiikan keskeisenä vaikuttajana toiminut Henry Kissinger totesi kerran: ”Voi olla vaarallista olla Yhdysvaltain vihollinen, mutta on tuhoisaa olla Yhdysvaltain ystävä.”

Ajankohtainen esimerkki USA:n ystävyyden tuhoisuudesta on Ukraina. Lukuisten lähteiden mukaan Ukraina ja Venäjä saavuttivat hyviä tuloksia rauhanneuvotteluissa jo sodan alussa huhtikuussa 2022. Ukraina olisi saanut takaisin Venäjän valloittamat alueet Krimiä ja Donetskin ja Luganskin kapina-alueita lukuun ottamatta sitoutumalla luopumaan pyrkimyksestä liittyä Natoon. Kuitenkin USA ja Britannia painostivat Ukrainan luopumaan rauhanprosessista ja jatkamaan sotaa. Tästä ovat kertoneet muun muassa Ukrainan hallitusta lähellä oleva lehti¹³ ja rauhanvälittäjinä toimineet poliitikot: Israelin silloinen pääministeri Naftali Bennett¹⁴, Saksan entinen liittokansleri Gerhard Schröder¹⁵ ja Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu¹⁶. Hylätyn rauhanmahdollisuuden toivat hiljattain esiin myös Ukrainan valtapuolueen Sluha narodun (Kansan palvelija) parlamenttiryhmän puheenjohtaja David Arahamija¹⁷ ja yksi Yhdysvaltojen johtavista lehdistä Wall Street Journal¹⁸.

Yhdysvallat halusi sodan jatkuvan, koska uskoi voivansa tällä tavalla heikentää Venäjää. Esimerkiksi jo maaliskuussa 2022 Hillary Clinton kertoi, uskovansa Ukrainan sodasta muodostuvan USA:n avulla Venäjälle samanlainen valtavasti voimia kuluttava ja maan heikkenemiseen johtava operaatio kuin Afganistan oli Neuvostoliitolle sen joutuessa taistelemaan USA:n kouluttamia ja rahoittamia islamisteja vastaan¹⁹. Huhtikuussa 2022 puolustusministeri Lloyd Austin kertoi, että Yhdysvallat haluaa Venäjän sotilaallisen voiman heikkenevän Ukrainan sodassa²⁰. Maan poliitikot ovat puhuneet avoimesti siitä, kuinka ukrainalaiset sotivat ja kuolevat Yhdysvaltojen puolesta. Kongressiedustaja Mike Gallagher totesi tammikuussa 2023, että aseistamalla Ukrainaa USA heikentää suurimpia geopoliittisia kilpailijoitaan ilman, että sen omat sotilaat olisivat paikalla ja vaarantaisivat henkensä²¹.

Yhdysvallat on syytänyt miljardeja miljardien jälkeen Ukrainan sotaan helmikuun 2022 jälkeen – joulukuuhun 2023 mennessä 44,2 miljardia dollaria²². Tuskinpa USA laittaa tällaisia summia likoon vain Ukrainaa auttaakseen.

Viimeiseen ukrainalaiseen?

Sodan jatkamisen seurauksena Ukraina on kaiken todennäköisyyden mukaan menettämässä Krimin ja kapina-alueiden lisäksi suuren osan maa-alueestaan. Todennäköisyyttä lisää se, että Ukrainan kesällä 2023 tekemä vastahyökkäys epäonnistui.²³ Huhtikuussa 2022 vain suhteellisen pieni joukko ukrainalaisia oli kuollut sodassa. Kun rauhanneuvotteluissa tapahtui läpimurto, Venäjän ”erityisoperaatio” oli YK:n mukaan tappanut noin 1200 ukrainalaista siviiliä. USA:n viranomaiset arvioivat siihen mennessä 2000-4000 ukrainalaissotilaan kuolleen taisteluissa²⁴. Huhtikuussa 2022 tapahtuneen rauhanprosessin keskeyttämisen jälkeen sadat tuhannet ukrainalaiset sotilaat ovat kuolleet tai vammautuneet vakavasti. Tämä tieto ei ole peräisin Venäjän sotapropagandasta, vaan monet länsimaiset ja ukrainalaiset lähteet kertovat suurista tappioita.

Kesäkuussa 2022 Ukrainan valtaeliittiin kuuluva David Arahamija sanoi, että joka päivä Donbasissa kuolee keskimääriin 200-500 ukrainalaissotilasta eli vuositasolla noin 100 000²⁵. Yhdysvaltojen puolustushaarakomentajien neuvoston (Joint Chiefs of Staff) puheenjohtajan kenraali Mark Milleyn mukaan jo marraskuuhun 2022 mennessä 100 000 ukrainalaissotilasta oli kuollut tai vammautunut²⁶. Saman tappioluvun esitti Norjan puolustusvoimien komentaja Eirik Kristoffersen tammikuussa 2023²⁷.

Samassa kuussa turkkilainen lehti Hürseda Haber kertoi israelilaisiin tiedustelulähteisiin nojautuen, että ukrainalaisia sotilaita oli kuollut 157 000, haavoittunut 234 000 ja 17 230 joutunut sotavangiksi²⁸. Joulukuussa 2023 ukrainalaisia sotilaita kouluttava saksalainen kenraaliluutnantti Andreas Marlow totesi, että helmikuussa 2022 Ukrainalla oli 200 000 ammattisotilasta, mutta nyt heistä valtaosa on kuollut, haavoittunut tai siirretty johtotehtäviin²⁹. Viime marraskuussa Ukrainan toiseksi suurimman televisiokanavan ”1+1” telemaratonohjelmassa ruudun alareunassa oli uutinen, jonka mukaan yli miljoona – tarkkaan sanoen 1 126 652 – ukrainalaissotilasta oli kuollut tai kadonnut³⁰. Tämän vuoden tammikuussa Ukrainan entinen sisäministeri ja yleinen syyttäjä Juri Lutsenko kertoi, että 500 000 ukrainalaissotilasta on kuollut tai haavoittunut vakavasti³¹.

Suuret menetykset näkyvät myös siinä, että värvääjien on yhä vaikeampaa saada uusia miehiä rintamalle. Ukrainalaiset yrittävät piilottelemalla, lahjomalla ja ulkomaille pakenemalla välttää suurella todennäköisyydellä tapahtuvan kuoleman tai vammautumisen rintamalla. Värvääjät sieppaavat miehiä kaduilta, busseista, kauppakeskuksista ja ravintoloista.³² Tilanteen epätoivoisuutta kuvastaa myös se, että sotaan lähetetään lyhyen koulutuksen jälkeen nuoruutensa jo kauan sitten taakse jättäneitä miehiä, jotka eivät enää ole hyvässä kunnossa. Presidentti Zelenskyn läheisen avustajan mukaan sotilaiden keski-ikä oli viime syksynä 43 vuotta³³. Monet kommentoijat pelkäävätkin nyt, että Yhdysvallat taistelee Ukrainassa viimeiseen ukrainalaiseen saakka.

Imperiumi vai ihmiskunta

USA on globaali imperiumi, jonka yltä aurinko ei koskaan laske. Sen omat intressit ajavat aina ohi jonkin sen kanssa liittoutuneen maan intressit. Samalla tavalla kuin shakkipelin pelaaja uhraa sotilaita ja upseereita säilyttääkseen kuninkaansa ja parantaakseen mahdollisuuksia iskeä vastapuolen kuninkaaseen, Yhdysvallat on koska tahansa valmis uhraamaan ”ystävänsä”, jos tämä on sille edullista. Mikään ei ole pyhää, kun on kysymys USA:n valta-aseman säilyttämisestä. Tämä näkyy erityisesti maan täysin moraalittomassa ydinasepolitiikassa, jonka lähtökohtana on se, että suurvalta-aseman säilyttäminen on tärkeämpää kuin ihmiskunnan eloonjääminen³⁴.

Yhdysvallat on pidättänyt itselleen oikeuden käyttää ydinaseita ensimmäisenä ja aloittaa näin ydinsota³⁵. Maan ydinasestrategia perustuu siihen, että ydinohjukset lähetetään matkaan pelkän vastapuolen ohjuksen liikettä koskevan havainnon perusteella odottamatta ohjuksen saapumista maaliinsa. Näin vahingossa, virheelliseen havaintoon perustuvaa ydinsotaa pidetään pienempänä pahana kuin sitä, että Venäjä ehtisi mahdollisesti aiheuttaa hiukan enemmän välitöntä ydintuhoa USA:ssa kuin USA Venäjällä. Tämän mielipuolisen strategian taustalla on ydinsotateknokraattien piirissä esiintyvä harha, jonka mukaan ydinsota voitaisiin voittaa³⁶. Kuitenkin ydinsodan synnyttämä katastrofaalinen ilmastonmuutos, ydintalvi tekee voiton täysin mahdottomaksi³⁷. ”Voiton” jälkeen ei olisi suomalaisia eikä juuri yhdysvaltalaisiakaan, mutta olisihan USA ”puolustanut” Suomea valtavalla voimalla.

11.03.24
Voit kommentoida tätä kirjoitusta julkisesti sivustolla tammilehto.info

Palautetta kirjoittajalle (myös tämän sivuston teknsisistä yksityiskohdista) voi lähettää osoitteeseen Kirjoituksen uudelleen julkaiseminen on toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla.

Suomessa vapaiden kirjoittajien on yhä vaikeampaa saada toimeentuloa työstään – varsinkin jos kyseenalaistaa vallitsevia käsityksiä ja kertomuksia. Toivon siksi, että te, lukijani, tukisitte suoraan rahallisesti työtäni. Ulkomailla on paljon nettipalveluja, joiden kautta minun kaltaiseni kirjoittajat keräävät tukea. Kuitenkin Suomessa yksityinen rahankeräys on laitonta. Siksi rahallisen tuen täytyy tapahtua ostamisen muodossa. Linkki tukikauppaani: https://tammilehto.info/tuki/index.php

Takaisin tekijän (Olli Tammilehto) kotisivun alkuun (http://www.tammilehto.info)