Olli Tammilehto's writings

Jaa alla oleva somessa tai sähköpostilla:

Tweet

Päivitetty Suomen aikaan 01.04.2024 klo 16:57

Nyt Suomessa on 05.05.2024 klo 21:40

Tämä sivusto sisältää tekstejäni vuosilta 1977-2024 – yhteensä yli 300. Tekstien joukossa on myös viisi kirjaa ja kaksi tutkimusraporttia.

Etsintä näiltä sivuilta:

Etsintävihjeitä Vaativa etsintä

Jos haluat tiedon näillä sivuilla ilmestyvistä uusista artikkeleista, anna nimesi ja sähköpostiosoitteesi.

Nimi *

Sähköpostiosoite *

Automaattisen spämmäyksen estämiseksi vastaa tähän kysymykseen:
* Paljonko on 10 plus 15? Käytä vain numeroita.  

Olli Tammilehdon uusin kirja:

Tuhokehitys poikki – Yhteiskunnan olomuodon muutos. Into 2017

Muita kirjoja:

Kylmä suihku – Ilmastokatastrofin torjunta ja nopea yhteiskunnallinen muutos. Into 2014

Rahdin rikokset – Kansainvälisten tavarakuljetusten ekologiset ja yhteiskunnalliset seuraukset. Into 2009

Yhden taalan kysymys – Globalisaatio ja köyhyyskiista. Like 2003

Maailman tilan kootut selitykset. Like 1998

Tämä Olli Tammilehdon kirjoitus on julkaistu Rauhanpuolustajan numerossa 2/2023. Uudelleen julkaiseminen toivottavaa. Siitä tarkemmin tässä.

Naton historia: sensuroimaton versio

Virallinen historiankirjoitus toistaa tarinaa, jonka mukaan Nato perustettiin puolustamaan Länsi-Eurooppaa Neuvostoliitolta. Todellisuudessa sodan heikentämä Neuvostoliitto ei ollut sotilaallinen uhka. Maa oli menettänyt toisessa maailmansodassa yli 20 miljoonaa ihmistä ja kärsinyt valtavia aineellisia vaurioita. Se oli myös kotiuttanut sota-ajan armeijansa.¹ Yhdysvaltain johtaman ja suureksi osaksi rahoittaman Naton synnyn takana olivat USA:n ulko- ja sisäpoliittiset syyt.

Toisen maailmansodan aikana Yhdysvalloissa ymmärrettiin Euroopan maiden siirtomaaimperiumien lopun olevan lähellä. Vaikutusvaltaiset tahot näkivät Yhdysvaltojen olevan Euroopan kolonialismin perillinen. Siirtomaita ja myös muodollisesti itsenäisiä ”alikehittyneitä” maita tarvittiin USA:n yhtiöiden elintilaksi ”Grand Areaksi”. Niitä ei kuitenkaan haluttu hallita samoilla suoraviivaisilla keinoilla kuin aiemmassa siirtomaajärjestelmässä.² Sen sijaan ensisijaisesti käytettäisiin velkaantumista ja muita taloudellisia hallintamenetelmiä.

Natoa tarvittiin, jotta Yhdysvallat saattoi sitoa Länsi-Euroopan maat omaan politiikkaansa ja siirtyminen vanhasta kolonialismista uuskolonialismiin tapahtuisi mahdollisimman kitkattomasti. Haluttiin myös varmistua siitä, etteivät jotkut Euroopan maat alkaisi tukea siirtomaiden aitoja vapautusliikkeitä.³

Naton keskinäinen avun ohjelma merkitsi 1950-luvulla siirtomaasotien tukemista. Ohjelman perusteella Kanada aseisti miljardien nykydollarien edestä Ranskan, Belgian ja Britannian armeijoita näiden yrittäessä tukahduttaa siirtomaiden itsenäisyysliikkeitä⁴.

Sotilasliiton perustamisen taustalla oli myös USA:n pitkäaikainen pyrkimys estää Saksan ja Neuvostoliiton/Venäjän yhteistyö⁵. Sen pelättiin vahvistavan pitkällä tähtäyksellä Eurooppaa liikaa suhteessa Yhdysvaltoihin.

Toisaalta maailmanhallintapolitiikka oli vain yksi Yhdysvaltojen mahdollisista kehityslinjoista. Tämän politiikan voitolle pääsyyn vaikutti paljon se, että maahan oli toisen maailmansodan aikana syntynyt voimakas sotateollinen kompleksi. Sen elinehto oli jatkuva uhkakuvien markkinointi ja USA:n asetoimituksista riippuvaiset liittolaismaat.⁶ Aseteollisuus rahoitti aggressiiviseen maailmanhallintaan suuntautuneita ajatushautomoja ja poliitikkoja, ja näiden politiikka puolestaan tuotti aseteollisuudelle tilauksia⁷.

Kun Nato perustettiin, ”itäistä Natoa” eli Varsovan liittoa ei ollut olemassa. Stalinin kuoltua Neuvostoliitto – niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin – pyysi päästä Naton jäseneksi vuonna 1954 ja ehdotti yleiseurooppalaisen turvallisuusarkkitehtuurin luomista⁸. Kun länsimaat eivät tähän suostuneet ja Saksa liitettiin Natoon, Varsovan liitto perustettiin vuonna 1955. Alkoi kilpavarustelu, joka oli kultakaivos aseteollisuudelle ja vahvisti Yhdysvaltoja hyödyttävää Euroopan kahtiajakoa.

Stalinin jälkeinen Neuvostoliitto ei ollut demokraattinen eikä kunnioittanut ihmisoikeuksia. Tämä ei ollut ongelma lännen hallituksille, sillä ne tukivat monia diktatuureja. Kuitenkin lukemattomille Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan ihmisille reaalisosialismin autoritaarisuus oli iso ongelma. Ilman Naton edistämää kylmää sotaa repressio olisi ollut lievempää, ja muutosvoimat olisivat voineet saada tuulta purjeisiinsa jo ennen Gorbatšovia.

Yhdessä tiedustelupalvelujen kanssa Nato organisoi moneen jäsenmaahansa maanalaisen ”armeijan”, jonka virallinen tarkoitus oli harjoittaa sissisodankäyntiä siinä tapauksessa, että Neuvostoliitto miehittäisi maan. Osaa näistä ryhmittymistä käytettiin kuitenkin operaatioissa, joiden tarkoitus oli estää kommunistien tai muiden Natoon kriittisesti suhtautuvien puolueiden pääsy valtaan vapailla vaaleilla. Esimerkiksi Italiassa maanalainen armeija järjesti 1960-, 1970- ja 1980-luvulla äärivasemmistolaisiksi naamioituja poliittisia murhia ja muita terroritekoja ja mustamaalasi näin koko vasemmistoa.⁹

Jos Naton virallinen syntytarina pitäisi paikkansa, Nato olisi pitänyt lakkauttaa, kun Neuvostoliitto hajosi ja Varsovan liitto lakkautettiin. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Nato päinvastoin laajeni: kun ennen vuotta 1991 siihen kuului 16 maata, nyt Naton jäseniä on 30¹⁰. Lähes kaikki Itä-Euroopan maat on liitetty Natoon. Vuonna 2000 myös Venäjä pyysi päästä jäseneksi, mutta sitä ei huolittu, vaikka se vielä tuolloin oli kovasti länsisuuntautunut¹¹.

Jos Nato olisi puolustusliitto, kuten väitetään, se ei ryhtyisi tai osallistuisi hyökkäyssotiin. Nato kuitenkin hyökkäsi Serbiaan vuonna 1999, Afganistaniin vuonna 2001 ja Libyaan 2011. Näiden sotien lisäksi USA ja muut Nato-maat ovat vaihtelevissa kokoonpanoissa sekaantuneet aseellisesti toisten maiden asioihin yli sata kertaa vuoden 1949 jälkeen¹².

Ydinaseiden ylläpito ja niillä uhkailu ovat keskeinen osa Naton toimintaa¹³. Kolmella Nato-maalla on omia ydinaseita. Sen lisäksi USA on sijoittanut ydinaseitaan Saksaan, Hollantiin, Belgiaan, Italiaan ja Turkkiin. Ydinaseettomatkin jäsenmaat osallistuvat Natossa ydinsodan suunnitteluun.¹⁴ Yksi syy siihen, että Yhdysvallat alkoi vuonna 1955 hajauttaa ydinaseidensa hallussapitoa ja niiden käytön suunnittelua, oli tämä aselajin ilmeisen rikollisuus ja moraalittomuus. USA halusi tehdä Euroopan maista rikoskumppaneita ja näin vähentää omaa syyllisyystaakkaansa¹⁵.

Naton luonnetta kuvastaa se, että jäsenyyteen valmistautuva Suomi teki itseään tykö tilaamalla yli 20 miljardin euron edestä hyökkäysaseita¹⁶. Näihin F-35-hävittäjiin menevät verorahat eivät kuulu puolustusbudjettiin vaan lienevät käytännössä osa Naton jäsenmaksua.

Unkarissa, Slovakiassa, Sloveniassa ja Pohjois-Makedoniassa järjestettiin kansanäänestys Natoon liittymisestä. Suomessa ei, vaikka presidentti Niinistö ja monet poliitikot lupasivat, että Nato-kansanäänestys järjestetään. Mutta vielä ei ole liian myöhäistä: Suomessa voidaan järjestää kansanäänestys Natosta eroamisesta samaan tapaan kuin Espanjassa vuonna 1986.

01.05.23
Voit kommentoida tätä kirjoitusta julkisesti sivustolla tammilehto.info

Palautetta kirjoittajalle (myös tämän sivuston teknsisistä yksityiskohdista) voi lähettää osoitteeseen Kirjoituksen uudelleen julkaiseminen on toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla.

Suomessa vapaiden kirjoittajien on yhä vaikeampaa saada toimeentuloa työstään – varsinkin jos kyseenalaistaa vallitsevia käsityksiä ja kertomuksia. Toivon siksi, että te, lukijani, tukisitte suoraan rahallisesti työtäni. Ulkomailla on paljon nettipalveluja, joiden kautta minun kaltaiseni kirjoittajat keräävät tukea. Kuitenkin Suomessa yksityinen rahankeräys on laitonta. Siksi rahallisen tuen täytyy tapahtua ostamisen muodossa. Linkki tukikauppaani: https://tammilehto.info/tuki/index.php

Takaisin tekijän (Olli Tammilehto) kotisivun alkuun (http://www.tammilehto.info)