| Tämä Olli Tammilehdon kirjoitus on julkaistu Kulttuurivihkojen numerossa 1/2023 (kirjoitettu 2022). Uudelleen julkaiseminen toivottavaa. Siitä tarkemmin tässä. |
Löytöretki vapauden historiaan
David Graeber & David Wengrow: Alussa oli… Ihmiskunnan uusi historia. Teos, Helsinki 2022, 704 s.
Näinä aikoina usko ihmiskunnan selviytymiseen on kovalla koetuksella. Siksi on ilo törmätä kirjaan, joka osoittaa, etteivät olosuhteisiin ja teknologiaan liittyvät yhteiskunnalliset ”rautahäkit” ole niin murtumattomia kuin on kuviteltu. Antropologi David Graeber ja arkeologi David Wengrow eivät luo toivoa ennustelemalla tulevaa vaan suuntaamalla kriittisen katseen menneisyyteen ja sitä hallitsevin ajatusluutumiin.
Yksi professorikaksikon kritiikin keskeisistä kohteista on valistusfilosofi Rousseaun ajoista alkaen vahvana ollut käsitys, jonka mukaan maanviljelyyn siirtyminen ja yhteiskunnan monimutkaistuminen ovat johtaneet väistämättä valtahierarkioiden syntyyn ja ihmisten vapauden ratkaisevaan kaventumiseen. Tätä syntiinlankeemuskertomuksen kaltaista tarinaa on viime aikoina kirjoissaan toistanut muun muassa israelilainen historian tutkija Yuval Harari.
Wengrow ja jo aiemmilla kirjoillaan paljon mainetta ja lukijoita kerännyt Graeber osoittavat arkeologian ja antropologian uusien tulosten avulla, että jotkut metsästäjäkeräilijätkin ovat voineen langeta ”syntiin” ja rakentaa valtahierarkioita. Toisaalta kaupunkien syntyminen ja maanviljelys eivät ole välttämättä johtaneet valtahierarkioihin, vaan kompleksisten kaupunkiyhteiskuntien elämää on voitu eri puolilla maailmaa organisoida vapaudenhenkisesti.
Alussa oli… Ihmiskunnan uusi historia -kirja tuo esiin, että alkuperäiskansoillakin on historia. Sortorakenteiden puuttuminen voi olla pitkän kehityksen tulosta. Karvaat kokemukset valtahierarkioista ovat johtaneet sellaisten instituutioiden rakentamiseen, jotka pitävä alistamispyrkimykset kurissa. Tärkeänä esimerkkinä tästä ovat Pohjois-Amerikan koillisalueiden intiaanikansat, joiden vapaudenhenkinen elämä ja siitä kumpuava kritiikki eurooppalaisia yhteiskuntia kohtaan vaikuttivat ratkaisevasti valistuksen syntyyn.
Kirjan mukaan ihmiset ovat olleet paljon joustavampia ja luovempia yhteiskunnan rakentamisen suhteen kuin on yleisesti uskottu. Eri vuodenaikoina yhteiskunnan rakenteet ovat voineet olla hyvin erilaisia. Uusia käytäntöjä on voitu kokeilla rituaaleissa ja leikeissä. Kirjoittajakaksikon mukaan yksi keskeisistä inhimillisistä vapauksista onkin juuri vapaus muodostaa uusia sosiaalisia todellisuuksia tai liikkua kenenkään estämättä erilaisten todellisuuksien välillä. Kaksi muuta olennaista vapautta ovat vapaus lähteä pois ja vapaus olla välittämättä toisten ihmisten käskyistä tai olla tottelematta niitä.
Tunnetun yhteiskunnallisen ympäristöfilosofin Murray Bookchinin tavoin Graeber ja Wengrow kirjoittavat myös ”vapauden ekologiasta” ja hahmottavat yhteyden ihmisten keskinäisten suhteiden ja luontosuhteen välillä. Vapaudenhenkisessä ja rakenteiden suhteen joustavassa yhteiskunnassa on voitu harjoittaa maataloutta, puutarhahoitoa, keräilyä, kalastusta ja metsästystä monipuolisesti ja joustavasti niin, että biodiversiteetti on vähenemisen sijasta kasvanut.
Kirjan pohjana on valtava aineisto sekä vanhalta että uudelta mantereelta. Kun Graeber ja Wengrow kertovat rohkaisevia esimerkkejä, joku voi väittää, että he poimivat rusinoita pullasta. On kuitenkin huomattava, että kirjoittajat nimenomaan hylkäävät ajatuksen, jonka mukaan arkeologinen ja etnografinen aineisto kertoisi säännönmukaisesti tosiaan seuraavista kehitysvaiheista. Heidän tarkoituksensa on tuoda esille yhteiskunnallisten mahdollisuuksien ja historiallisten siirtymäketjujen laaja kirjo niin hyvässä kuin pahassa. Tämä voi rikastuttaa yhteiskunnallista mielikuvitustamme, ja avata ulospääsymahdollisuuksia nykyisestä ahdistavasta tilanteestamme.
Graeber ja Wengrow ovat julkaisseet kirjan keskeiset teesit myös vertaisarvioiduissa tiedelehdissä. Huolimatta tieteellisestä kunnianhimosta ja 700 sivustaan Alussa oli… Ihmiskunnan uusi historia on kaikkea muuta kuin pitkästyttävä. Se on jännittävä löytöretki menneisyyteemme. Kirjoittajakaksikko ei pyri vakuuttamaan julistamalla vaan keskustelemalla lukijan kanssa. Vallitsevat käsitykset ja kirjoittajien toisenlaisten näkemysten herättämät vastaväitteet tuodaan esiin, ja niiden vahvuuksia ja heikkouksia arvioidaan. Tämä ”dialektiikka” on toteutettu niin taitavasti ja älykkäästi, että tunnetun libanonilaissyntyisen filosofin Nassim Nicholas Talebin mukaan kirjan lukeminen on osallistumista intellektuaalisiin juhlapitoihin.
Alussa oli… Ihmiskunnan uusi historia – alkuperäiseltä nimeltään The Dawn of Everything, A New History of Humanity – tulee vaikuttamaan vuosikymmenien ajan yhteiskunnalliseen keskusteluun ympäri maailmaa. Se on käännetty 30 kielelle. Kirjan suomentaminen ja julkaiseminen vajaassa vuodessa alkuteoksen ilmestymisestä on todellinen kulttuuriteko. Kääntäjälle Anna Tuomikoskelle ja Teos-kustantajalle kuuluvat suuret kiitokset.
03.02.23
Voit kommentoida tätä kirjoitusta julkisesti sivustolla tammilehto.info
|
Kirjoituksen uudelleen julkaiseminen on toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla. |
|
Suomessa vapaiden kirjoittajien on yhä vaikeampaa saada toimeentuloa työstään – varsinkin jos kyseenalaistaa vallitsevia käsityksiä ja kertomuksia. Toivon siksi, että te, lukijani, tukisitte suoraan rahallisesti työtäni. Ulkomailla on paljon nettipalveluja, joiden kautta minun kaltaiseni kirjoittajat keräävät tukea. Kuitenkin Suomessa yksityinen rahankeräys on laitonta. Siksi rahallisen tuen täytyy tapahtua ostamisen muodossa. Linkki tukikauppaani: https://tammilehto.info/tuki/index.php |
Takaisin tekijän (Olli Tammilehto) kotisivun alkuun (http://www.tammilehto.info)