Jaa alla oleva somessa tai sähköpostilla:

Tämä Olli Tammilehdon ja Ulla Lehtisen kirjoitus on julkaistu Etelä-Uusimaassa 4.12.03. Uudelleen julkaiseminen toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla.

Kirjastoauto säilytettävä!

Pohjan kunnanhallitus päätti 3.11. lakkauttaa kirjastoauton. Pohjan ja Inkoon lukuisia kyliä palvelevan bussin kulku halutaan lopettaa, jotta säästettäisiin alle 0,2 prosenttia kunnan menoista. Päätös on todella epäoikeudenmukainen, sillä ilman kirjastoautoa suuri osa kuntien asukkaista menettää käytännössä kirjastopalvelunsa. Pohjassa 25 % kirjoista lainataan kirjastoautosta. Kunnan sivukirjastot lakkautettiin aikoinaan vetoamalla kirjastoauton tarjoamiin palveluihin. Nyt tämäkin viedään sivukylien asukkailta.

Tämä tehdään samanaikaisesti, kun puolueet kilvan toistelevat rakentavansa tietoyhteiskuntaa ja kun miljardeja investoidaan uusiin elektronisiin tietojärjestelmiin. Osa suomalaisista on puolueiden mielestä ilmeisesti niin arvottomia, ettei heille tarvitse turvata edes yli sata vuotta erinomaisesti toimineen tietojärjestelmän eli julkisten kirjastojen palveluja.

Lakkautuspäätös on epäoikeudenmukainen erityisesti siksi, että kirjastoauton käyttäjät ovat etupäässä omaa autoa vailla olevia kuntalaisia, joita nykyinen autojen varaan yhä enemmän rakentuva yhteiskunta syrjii muutenkin. Valtavia rahasummia käytetään niin Pohjan kunnan alueella kuin muuallakin yksityisautoilun mahdollistamiseen ja helpottamiseen, mutta autottomat saavat osakseen vain melun, loan, löyhkän, saastumisen ja alituisen kuolemanvaaran.

Autottomista kirjastoauton käyttäjistä suurin osa on niitä, joille yksityisautolla ajaminen ei ole edes sallittu: lapset sekä monet vammaiset ja vanhukset. Kirjastoauto kiertää torstaisin Pohjan kouluja, päiväkoteja ja leikkipuistoja mukanaan suuri määrä lasten ja nuorten kirjoja. Koululaiset käyttävätkin tätä palvelua ahkerasti. Heidän lukuharrastuksensa tulee heikkenemään ratkaisevasti, kun kirjastoautoa ei enää ole.

Liikkuvaa kirjastoa tarvitsevat kipeästi myös ne sivukylien asukkaat, joilla ei ole edes varaa omaan autoon. Tällaisten kuntalaisten olemassaolo on ilmeisesti tyystin unohtunut kunnanhallituksen jäseniltä, joiden pihoilla komeilee kaksikin autoa.

Autottomia tai autoiluaan rajoittavia kirjastoauton käyttäjiä ovat myös ne ekologisesti ja yhteiskunnallisesti valveutuneet kuntalaiset, jotka eivät halua omilla teoillaan olla lisäämässä sitä valtavaa taakkaa, jonka yksityisautoistuminen aiheuttaa maapallolle ja ihmiskunnalle. Tältä kannalta on käsittämätöntä, että kirjastoauton lakkauttamista ehdotti vihreiden Anneli Levander. Haluavatko vihreät todellakin vaikeuttaa kaikkein vihreimpien kuntalaisten elämää? Onko Vihreän liiton ohjelmassa esiintyvä vaatimus yksityisautoilun vähentämisestä vain sanahelinää?

Anneli Levanderin ohella kirjastoauton lakkauttamisen puolesta äänestivät sosiaalidemokraattien Lars S. Lindholm ja Petri Kajander sekä Ruotsalaisen kansanpuolueen Ulla Dönsberg. Sosiaalidemokraattinen puolue perustettiin aikoinaan köyhien ja huono-osaisten etujen ajajaksi ja sellaisena se haluaa edelleen esiintyä. Onko Lindholmin ja Kajanderin sosiaalidemokratia käytännössä kuitenkin jotakin muuta?

Jotkut kunnanhallituksen vasemmistolaiset ymmärsivät kuitenkin, millainen tasa-arvokysymys kirjastoauto on: sosiaalidemokraattien Maarit Feldt-Ranta ja kommunistien Peter Björklöf äänestivät sivukylien kirjastopalvelujen säilyttämisen puolesta.

Onneksi kunnanvaltuusto voi vielä kumota kunnanhallituksen järjettömän ja epäoikeudenmukaisen päätöksen. Valtuuston kokouksessa 15.12. ratkeaa haluavatko kunnan päättäjät kohdella kaikkia kuntalaisia tasapuolisesti vai haluavatko he antaa kulttuuriin käytettävät veroeurot vain autollisten ja kirkonkylän asukkaiden käyttöön.

Page Top
 
Palautetta kirjoittajalle voi lähettää osoitteeseen
Kirjoituksen uudelleen julkaiseminen on toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla.

Takaisin Olli Tammilehdon kotisivun alkuun (http://www.tammilehto.info/)

3.12.2003