Jaa alla oleva somessa tai sähköpostilla:

 
Tämä Olli Tammilehdon kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 24.2.1994. Uudelleen julkaiseminen toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivul la.

EU:sta ydinaseturvattomuutta

Euroopan Unionissa on runsaasti ydinaseita: Ranskalla ja Englannilla on yhteensä yli 600 strategista ydinkärkeä ja sen lisäksi taktisia ydinaseita. Osa USA:n tuhansista ydinaseista on sijoitettu Eurooppaan. Kuten tutkija Markku Salomaa totesi (HS 18.2.94) EU:n integroidessa sotilaalliset järjestelmänsä yhteinen sotavoima tulee perustuman ydinaseisiin. Niinpä päätös liittyä Unioniin merkitsee lähes samaa kuin omien ydinaseiden hankkiminen.

Onko ydinaseiden tai "ydinsateenvarjon" käyttäminen maanpuolus tukseen oikein? Kun toistaiseksi tuntemattomat sotilaat surmasivat tammikuun lopulla kuusi lasta Sarajevon kadulla omia kansallisia etuja ajaessaan, tätä pidettiin yleisesti moraalisesti äärimmäisen tuomittavana tekona. Suomen ydinasepelote merkitsee käytännössä seuraavaa: jos Venäjän presidentti tai kymmenkunta muuta johtajaa vakavasti vaarantavat maamme kansalliset edut, Suomen johtajat uhkaavat panna euroarmeijan tai NATOn surmaamaan 100 000 venäläistä lasta ja vammauuttamaan loppuiäkseen miljoona. Eikö tämä sitten ole eettisesti väärin?

 Jos kuitenkin halutaan jättää tällainen "tunteilu" sikseen, on tutkittava ydinpelotteen järkevyyttä. Estävätkö ydinaseet sotia, ja lisäävätkö ne turvallisuutta?

Atomipommit eivät suinkaan tehneet sotia mahdottomaksi, kuten jotkut omaatuntoaan rauhoittavat ydinfyysikot toisen maailmansodan jälkeen toivoivat. Kylmä sota oli suurelle osalle ihmiskuntaa kuuma: sen aikana sodat tappoivat eri puolilla maapalloa yli 20 miljoonaa ihmistä eli enemmän kuin ensimmäisessä maailmansodassa. Useimpiin niistä jokin ydinasevalta sekaantui tavalla tai toisella. Monet sodista liittyivät ydinaseisiin välillisesti: äärimmäisellä väkivallalla uhkaaminen kylvi epäluottamusta; atomipommien ja niiden kulje tusvälineiden tarvitsemia raaka-aineita ja tukikohtia oli hankittava vaikka väkisin.

 Suurvaltojen ydinaseet ovat tehneet ydinaseiden leviämisen kieltävästä sopimuksesta (NPT) räikeän tekopyhyyden ilmentymän. Juuri "ydinaseturvallisuus" on mahdollistanut maailman turvallisuutta vaarantavat husseinit, milosevicit ja kimilsungit. Kenen tahansa pikkuhitlerin on helppo oikeuttaa mikä tahansa väkivalta, kun kerran sivistyneet eurooppalaiset ja rehdit amerikkalaiset ovat katsoneet oikeaksi uhata tappaa lähes kaikki maailman ihmiset, mikäli kansallisia etuja vaarannetaan.

 Kuitenkin niin kauan kun on ollut Suomen ja Ruotsin kaltaisia ydinaseettomia mutta ydinaseiden hankkimiseen kykeneviä maita, on ydinaseistautumista vastaan voinut valtaapitävien keskuudessa argumentoida edes jotenkin uskottavasti. Nyt tämäkin este uusien ydinasevaltojen syntymiselle halutaan poistaa.

 Ilman sotiakin ydinaseet ovat lisänneet turvattomuutta ja tappaneet joukoittain ihmisiä: ydinaseiden valmistaminen on merkinnyt uraanikaivoksia, erotuslaitoksia, rikastuslaitoksia, polttoainetehtaita, plutoniumia ja tritiumia tuottavia reaktoreita, jälleenkäsittelylaitoksia, pommitehtaita, ydinkuljetuksia, ydinjätevarastoja, ohjustehtaita sekä ydin- ja ohjuskokeita ynnä muuta hengenvaarallista toimintaa. Kaikessa tässä ympäristö on saastunut ja ihmiset ovat saaneet sisäänsä hitaasti tikittäviä radioaktiivisia aikapomme ja. Sen lisäksi ydinpommi- ja ydinsukellusveneohjelmat ovat johtaneet vaaralliseen ja turhaan ydinvoiman siviilikäyttöön.

 EU:n osavaltiona Suomi joutuisi antamaan täyden panoksensa myös sotaponnistuksissa: ehkäpä peruskalliomme ydinjätevarastot eivät riittäisi. Petettävissä olevien mururoalaisten tai muiden alkuasukkaiden puutteessa Lappi valittaisiin ydinpommikoealueeksi. Ydinaseturvallisuuden eteenhän eivät mitkään uhraukset ole liian pieniä.

 Olettakaamme kaikesta huolimatta, että juuri ainutlaatuisen Suomen tapauksessa "ydinsateenvarjo" pitäisi ja sodan to dennäköisyys vähenisi. Silloinkin jopa etiikasta irtautuneen strategin olisi rationaalista hylätä Brysselin sateenvarjokauppiaan tarjous: vaikka sodan to dennäköisyys olisi pienempi sen seuraukset olisivat ratkaisevasti tuhoisammat. Siksi Ydin-Suomeen kohdistuvan sodan riski (seurausten odotusarvo) olisi suurempi - tai laadultaan aivan uutta luokkaa.



Palautetta kirjoittajalle voi lähettää osoitteeseen etunimi(at)sukunimi.info Kirjoituksen udelleen julkaiseminen on toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla.

 Takaisin Olli Tammilehdon kotisivun alkuun