Tässä käytännöllinen ehdotus Intiasta Fukushiman onnettomuusvoimalan ongelmien ratkaisemiseksi: Lähetetään kaikki ydinvoimaan ihastuneet asiantuntijat ympäri maailmaa paikan päälle laittamaan ydinvoimala kuntoon. He voisivat korvata nuo kaikki onnettomat japanilaiset tomppelit, jotka eivät ole vieläkään saaneet vuotoja tukittua. Suomesta voisi lähteä iso delegaatio maailman parhaita ydinvoima-asiantuntijoita säteilyturvakeskuksesta, Teollisuuden Voimasta ja Fortumista. Näille supermiehille korjaus olisi pikku juttu varsinkin, kun he tietävät, ettei ydinvoimaloissa koskaan voi sattua mitään todella vakavaa ja ettei säteily juuri koskaan voi olla vaarallista. Tarkemmin delhiläisen Satya Sagarin Counter Currents -nettilehdessä ilmestyneessä jutussa.
http://www.countercurrents.org/sagar300311.htm
Linkit
-
Viimeisimmät artikkelit
Vuosiarkisto
Uusimmat OT:n kotisivulla
- USA – Suomen puolustaja vai hyväksikäyttäjä?
- USA – Suomen puolustaja vai hyväksikäyttäjä?
- Koskettavatko vieraan vallan tukikohdat alueellista koskemattomuutta?
- Sodan vastustamista Venäjälle matkustaen
- USA:n sotilastukikohtia jopa itärajalle
- Thinking about ecological economy on the basis of social movement experiences
- Ulkopoliittinen instituutti – suurvaltaintresseillä täytetty Troijan puuhevonen?
- USA:n sotilastukikohtien riskit
- USA:n tukikohdat Suomessa: Ansalankoja vai sytytyslankoja
- Provosoimalla täystuhoon
- Naton historia: sensuroimaton versio
- Propagandan pauloissa
- Vaietut ympäristöuhat ja näennäisratkaisut
- Iso-Nato tietää ja pitää huolta
- Löytöretki vapauden historiaan
- YMPÄRISTÖ JA SOTA (vanhan kirjan nettiversio)
- YMPÄRISTÖ JA SOTA
- Ydinsodan aiheuttama ilmastokatastrofi ja sen kieltäjät
- Elämää rautaesiripun takana
- Hallitus näyttää hyväksyvän ydinaseiden tuonnin Suomeen mutta yrittää hämärtää kantansa
- Oliko Nato-päätös demokraattinen?
- Suomi lisäämässä ydinsodan todennäköisyyttä
- Militarismi ja ydinsotariskin lisääminen vievät ympäristökatastrofiin
- Naton luonne ja ydinsodan todennäköisyyden kasvu unohdettu
- Virologian professori: Rokotteiden ja ihmiskehon vuorovaikutuksessa vielä paljon tutkittavaa