| Tämä Olli Tammilehdon kirjoitus on julkaistu Fifi-nettilehdessä 2.2.2015. Uudelleen julkaiseminen toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla. |
Johtopäätökset vasta terroriteon tutkimisen jälkeen
Minna Nalbantoglu arvosteli Helsingin Sanomissa 15.1. oikeutetusti niitä, jotka uskovat tässä vaiheessa tietävänsä, että ”Pariisin terrori-iskut olivat pelkkä salajuoni, jonka tarkoituksena on lietsoa vihaa muslimeja kohtaan”. Hän ei kuitenkaan huomaa, että yhtä hätiköityä on valtavirran tavoin uskoa, että poliisin ja eri maiden tiedustelupalvelujen lehdistölle levittämä versio Pariisin tapahtumista on kaikilta osin totta. Eihän koko oikeuslaitostamme tarvittaisi, jos voisimme luottaa pelkästään siihen, mihin käsitykseen poliisi päätyy välittömästi rikoksen jälkeen. Näin varsinkin, jos rikolliset eivät jää kiinni itse teossa. Tiedustelupalvelujen tietoihin pitäisi suhtautua vielä kriittisemmin, sillä harhaan johtaminen ja erilaiset peiteoperaatiot ovat keskeinen osa niiden toimenkuvaa.
Charlie Hebdon toimittajien murhassa, sitä seuranneissa tapahtumissa ja niiden virallisissa kuvauksissa on monia yksityiskohtia, jotka herättävät epäilyksiä ja joita pitäisi tutkia ennen johtopäätösten tekoa. Lehden toimitus oli poliisien vartioima ja teosta epäillyt veljekset Said ja Cherif Kouachi olivat viranomaisten seurannassa. Tästä huolimatta sotilaallisten aseiden hankinta ja murhat onnistuivat hämmästyttävän helposti. Teko näytti ammattisotilaiden eikä juurikaan uskonkiihkoisen itsemurhahyökkääjien suorittamalta. Sitä oli valmisteltu huolellisesti niin, että tiedettiin esimerkiksi toimituksen kokouksen tarkka ajankohta. Tästä huolimatta meille kerrotaan, että rikolliset jättivät täysin amatöörimäisesti henkilöllisyystodistuksensa autoon, millä perustella poliisit pääsivät heidän jäljilleen.
Kolmas rikoksesta syytetty oli 18-vuotias Hamyd Mourad, jonka väitettiin olevan murhajoukkueen autonkuljettaja. Hän oli kuitenkin teon aikana koululuokassa, minkä lukuisat hänen luokkatoverinsa todistivat. Kuultuaan olevansa epäilty osallisuudesta terrori-iskuun, hän meni viisaasti itse poliisiasemalle, sillä takaa-ajetun selviytymismahdollisuudet olivat tässä tilanteessa todistetusti huonot. Kun kerran poliisit tunnistivat yhden terroriteon tekijän täysin väärin, kuinka luotettavia ovat heidän muut syytöksensä?
Kouachin veljekset sen sijaan lähtivät pakoon ja heitä jahtasi 88 000 poliisia. Lopulta heidät ammuttiin piirityksessä, mikä tietenkin kovasti vaikeuttaa terroriteon mahdollista tutkintaa.
Kohta hyökkäyksen jälkeen terroritekoa tutkinut korkeassa asemassa ollut poliisikomissaari Helric Fredou kuoli työhuoneessaan Limoges'issa – virallisen tiedon mukaan itsemurhan seurauksena. Kouachin veljekset kävivät tässä kaupungissa teini-ikäisinä koulua. Juuri ennen kuolemaansa Fredou oli raportoimassa tutkimuksistaan Pariisista tulleille poliiseille.
Tietenkin näille ja kaikille muille tapahtumaan liittyville kummallisuuksille voi löytyä täysin luonnollinen selitys. Silti ennen kuin terrori-iskua on kunnolla tutkittu, ei voida olla varmoja siitä, mitä uskontokuntaa hirmuteon todelliset tekijät ja teettäjät edustavat. Ei voida myöskään olla varmoja oliko uskonto lainkaan teon motiivina. Tekijöiden motiivinahan voi olla ollut esimerkiksi raha ja teettäjien tavoitteena edistää omia poliittisia päämääriään.
On syytä muistaa, että historia tuntee paljon niin sanottuja false-flag-operaatioita eli lavastettuja hyökkäyksiä, joissa tekijäksi naamioidaan jonkun maan tai ryhmän vihollinen. Esimerkiksi vuosina 1969-1985 Italiassa suoritettiin useita terrori-iskuja, joista syytettiin radikaaleja vasemmistolaisia. Ne ovat kuitenkin myöhemmissä oikeudenkäynneissä tehdyissä tunnustuksissa paljastuneet lavastetuiksi hyökkäyksiksi. Todelliset tekijät olivat Italian sotilastiedustelu SISMI, uusfasistit ja NATO:n salaisen Gladio-verkoston jotkut osat. Tarkoituksena oli estää kommunistien pääsy maan hallitukseen.
PS. Tätä kirjoitusta Helsingin Sanomat ei suostunut julkaisemaan edes lyhennettynä.
02.02.15
Voit kommentoida tätä kirjoitusta julkisesti toisella sivustollani: tammilehto.info
|
Palautetta kirjoittajalle (myös tämän sivuston teknsisistä yksityiskohdista) voi
lähettää osoitteeseen
Kirjoituksen uudelleen julkaiseminen on toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla. |
Takaisin tekijän (Olli Tammilehto) kotisivun alkuun (http://www.tammilehto.info)