| Tämä Olli Tammilehdon kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 25.10.2011. Uudelleen julkaiseminen toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla. |
Fiskarsia ja Billnäsia ollaan näivettämässä
sijaitsee kaksi elävää ruukkikylää: Billnäs ja Fiskars. Niiden ytimen muodostavat vanhat, osin 1700-luvulta peräisin olevat punamultaiset puutalot. Suurin osa näistä kuuluu Raaseporin kaupungin omistamalle Ruukkiasunnot-yhtiölle, joka vuokraa niitä asukkaille. Nämä 105 vuokra-asuntoa ovat keskeinen syy kylien elinvoimaisuuteen: niiden, jotka arvostavat vanhaa ruukkimiljöötä ja haluavat työskennellä niissä ja niiden hyväksi, on ollut helppo muuttaa kyliin. Toisaalta ruukeissa toimivat monet pienyritykset ovat saaneet työntekijöilleen asunnon. Näin on muodostunut elävä ja rikas kyläyhteisö, jossa on taiteilijoiden ja käsityöläisten lisäksi mitä erilaisimpien ammattien edustajia.Nyt kuitenkin kaupunki haluaa myydä kaikki ruukkiasunnot yhdelle ostajalle. Avoimesti tunnustetaan, että tämä merkitsee vuokra-asumisen loppua: uusi omistaja myisi asunnot edelleen kalliilla hinnalla eteenpäin. Mitä todennäköisimmin ne päätyisivät kesämökeiksi tai kakkosasunnoiksi ihmisille, joiden varsinainen elämä on muualla ja joiden mahdollisuudet osallistua ruukkien toimintaan olisivat vähäiset. Tämä voisi merkitä kuoliniskua Fiskarsin ja Billnäsin kyliin muodostuneille yhteisöille. Suuri joukko lapsiperheitä ja muita asukkaita joutuisi muuttamaan pois, Fiskarsin koulun ja päiväkotien jatkuminen vaarantuisi, pienyritysten toiminta vaikeutuisi ja kynnys muuttaa kyliin kasvaisi ratkaisevasti.
Myyntihanketta perustellaan Rukkiasunnot-yhtiön huonolla taloudellisella tilalla. Talousongelmat eivät johdu kuitenkaan sen elinkelvottomuudesta, vaan siitä, ettei yhtiön asioita ole hoidettu ammattitaitoisesti ja vastuullisesti.
Ruukkiasuntojen myynnin esteenä ovat kuitenkin valtion niiden kunnostamiseen aikoinaan antamat lainat. Lainoihin sisältyvät luovutus- käyttörajoitukset estävät asuntojen tavanomaisen myynnin: ne voidaan luovuttaa ainoastaan yleishyödylliselle taholle. Ruukkiasunnot-yhtiö on kuitenkin pyytänyt kaupungin puoltamana Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta eli ARA:lta näiden rajoitusten purkamista. Asukkaat vastustavat tätä mutta ovat valmiit kehittämään vanhoja ja etsimään uusia innovatiivisia asumisensa organisointimuotoja yhteistyössä ARA:n, kaupungin, Fiskars-yhtiön ja muiden alueella toimivien tahojen kanssa.
Kaikkien näiden vaihtoehtoisten ratkaisujen onnistumisen mahdollisuuksia parantaa se, että kyseessä on erittäin arvokas historiallinen kohde. Sen säilyttämisestä nykyisten ja tulevien suomalaisten yhteisenä aarteena valtioneuvosto teki 12.4.1984 periaatepäätöksen. Ruukkikylät ovat myös kansainvälisesti ainutlaatuisia. Niinpä Suomen Pariisin lähetystössä UNESCO-asioita hoitava Kirsi Lindroos on ehdottanut, että nyt keinottelun kohteena oleville Fiskarsin ja Billnäsin kylien ydinosille haettaisiin UNESCOn maailmanperintöstatusta
ARA ja sen toimintaa ohjaavat ympäristöministeriö ja maan hallitus ovat nyt paljon haltijoina. Niiden päätökset voivat ratkaista sen, onko Fiskarsissa ja Billnäsissä eläviä ruukkikyliä vai vain tavallista vanhempia mökkitaajamia.
Voit kommentoida tätä kirjoitusta julkisesti toisella sivustollani: tammilehto.info/hs-fiskars-naivettyy13.php
|
Palautetta kirjoittajalle (myös tämän sivuston teknsisistä yksityiskohdista) voi
lähettää osoitteeseen
Kirjoituksen uudelleen julkaiseminen on toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla. |
Takaisin tekijän (Olli Tammilehto) kotisivun alkuun (http://www.tammilehto.info)
02.11.11