| Tämä Olli Tammilehdon kirjoitus on julkaistu Etelä-Uusimaassa 7.12.2014. Uudelleen julkaiseminen toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla. |
Modernia on monenlaista
Kirjoitukseni Fiskariin kouluun aiotusta langattomasta verkosto viime viikonlopun EU:ssa (30.11.) on herättänyt kiitettävästi keskustelua. Reni Hildeen väitti (EU 4.12.), ettei mikroaaltosäteily ole tutkimuksissa osoittautunut terveydelle vaaralliseksi. Hildeen lienee tutustunut asiaan hyvin pinnallisesti, sillä esimerkiksi saksalainen kuluttajajärjestön Diagnose Funkin WLAN-julkaisu luettelee 40 tieteellistä tutkimusta, jotka osoittavat WLAN-säteilyn vahingollisuuden. Näiden lisäksi on satoja vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita, jotka kertovat yleisemmin mikroaaltosäteilyn vaaroista. Toki säteilyä on kaikkialla, mutta eri säteilylajien vaikutukset ovat erilaisia. Tuskinpa Hildeenkään hyväksyy lautaselleen DDT:tä tai arsenikkia sillä perusteella, että nehän ovat vain kemikaaleja, joita on kaikkialla.
Kai Melander sen sijaan ei kiistä (EU 4.12) WLANin vaarallisuutta osoittavia tutkimustuloksia, joihin viittasin. Hän jopa myöntää, että korruption voi olla vaikuttanut langatonta verkkoa vaarattomaksi väittäviin tutkimuksiin USA:ssa ja EU:ssa. Silti hän haluaa WLANin kouluihin, koska luottaa suomalaiseen tutkimukseen. Valitettavasti suomalaista tutkimusta nimenomaan langattoman verkon vaikutuksesta ei taida juuri olla. Jos siis Melander olisi johdonmukainen, hänen pitäisi vastustaa WLANin käyttöä ainakin toistaiseksi.
Melander puolustaa koulun langatonta verkkoa ja iPadien käyttöä sillä, että näin opitaan tehokkaammin. En ole nähnyt mitään selvitystä, joka tätä todistaisi. Sen sijaan tiedän, että monien pedagogien mielestä tablettien käyttö haittaa oppimista. Esimerkiksi professori Manfred Spitzer, joka on Saksan johtavia aivotutkijoita, on ottanut voimakkaasti kantaa tablettien opetuskäyttöä vastaan. Aivojen terveen kehityksen ja oppimisin kannalta on olennaista, että lapsi käyttää kaikkia aistejaan ja voi integroida liikkeensä aistimuksiinsa.
Toisaalta ympäri maailmaa kouluihin tyrkytettävistä iPadeista kieltäytyminen ei merkitse selän kääntämistä modernille tietoteknologialle. Monien tietoteknologia-asiantuntijoiden mukaan tabletit ovat tietokoneina huonoja: ne ovat valmiita paketteja eivätkä tarjoa tilaa luovuudelle samalla tavoin kuin monenlaisten käyttöjärjestelmien ja ohjelmien avulla mitä erilaisimmilla tavoilla toimivat tavalliset PC:t ja läppärit.
Käsityöläiskylän koululle sopisi hyvin kunnostautua esimerkiksi käyttämällä vanhoja tietokoneita Linux-käyttöjärjestelmän ja avoimen lähdekoodin ohjelmien avulla. Näin lyötäisiin monta kärpästä yhdellä iskulla: hyödynnettäisiin suomalaisen tietokoneosaamisen kenties suurinta saavutusta, säästettäisiin kaupungin rahoja ja integroitaisiin tietokoneopetus ympäristö- ja kansainvälisyyskasvatukseen. Tietokoneiden tuotanto on nimittäin luonnonvaroja tuhlaavaa ja hyvin saastuttavaa toimintaa, joka vaatii monilta kaukoidän naisilta ja miehiltä suuria ponnistuksia ja vie usein heidän terveytensä. Näiden ihmisten työtä voisi kunnioittaa edes sen verran, että tietokonetta hyödynnettäisiin senkin jälkeen, kun sen 2-3 vuoden pituinen toimistoikä on kulunut.
06.12.14
Voit kommentoida tätä kirjoitusta julkisesti toisella sivustollani: tammilehto.info
|
Palautetta kirjoittajalle (myös tämän sivuston teknsisistä yksityiskohdista) voi
lähettää osoitteeseen
Kirjoituksen uudelleen julkaiseminen on toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla. |
Takaisin tekijän (Olli Tammilehto) kotisivun alkuun (http://www.tammilehto.info)