| Tämä Olli Tammilehdon kirjoitus on julkaistu Vaihtoehto ydinvoimalle -lehden numerossa 2/1986. Uudelleen julkaiseminen toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla. |
Mahdoton tapahtui Tshernobylissä
Tshernobyl-tyyppisistä kanavareaktoreista kirjoitettiin paljon hyvää ennen onnettomuutta, myös länsimaissa.
Länsi-Saksan ydinteollisuuden lehti Atomwirtschaft käsitteli joulukuussa 1983 kanavareaktorin turvajärjestelmää perusteellisesti ja totesi sitten: "Koko järjestelmän luotettavuus on hyvin korkea."
Suomen Atomiteknillinen Seura vieraili vuonna 1979 Leningradin lämpövoimainstituutissa, joka on osallistunut kanavareaktoreiden rakentamiseen. Matkaselostuksessa todetaan ilman kommentteja: "Kaikki ovat (Leningradin Tshernobyl-tyyppiseen ydinvoima) laitokseen erittäin tyytyväisiä. Se on myös rakenteeltaan turvallinen suurten vuotojen suhteen" (ATS-ydintekniikka 4/79). Esimerkiksi neuvostoliittolaisessa alan oppikirjassa sanotaan kanavareaktorin sopivan erityisen hyvin suurten kaupunkien läheisyyteen.
Suurten ydinvoimaonnettomuuksien sanottiin ylipäänsä olevan käytännössä mahdottomia. Näin vakuuttelivat IVOn ja TVOn insinöörit, samaa sanoivat muiden läntisten voimayhtiöiden edustajat.
Neuvostoliittolaisten vakuuttelut eivät jääneet vähemmälle. Esimerkiksi tiedeakatemian puheenjohtaja Anatoli Aleksandrov sanoi joulukuussa 1979 pitämässään lehdistötilaisuudessa, että ydinvoima on öljyä ja hiiltä turvallisempi tapa tuottaa sähköä 'eikä ydinvoimassa ole mitään ratkaisemattomia ongelmia".
Professori Zheludov ja tohtori Konstantinov menivät vuonna 1980 vielä pidemmälle ja väittivät, että he ja muut neuvostoasiantuntijat voivat "taata laajamittaisen ydinvoiman käytön turvallisen kehityksen" (IAEA Bulletin Vol. 22 No. 2). Neuvostoliiton energiaministeri Neporoshnij lausui syyskuussa 1984: "Ydinvoimalat ovat hyvin taloudellisia ja niitä voidaan rakentaa kaupungin välittömään läheisyyteen, koska ne eivät päästä savua ja ne ovat täysin turvallisia."
Tshernobyl-tyyppisten kanavareaktoreiden lisäksi Neuvostoliitossa on yleisessä käytössä painevesireaktoreita, jollaisia ovat myös Loviisan laitokset. Näistä kahdesta tyypistä neuvostoliittolaiset eivät pidä kanavareaktoreita ainakaan vähemmän turvallisina (A.M. Petrosjants: Jadernaja energetika. Moskva 1981).
|
Palautetta kirjoittajalle voi
lähettää osoitteeseen etunimi(at)sukunimi.info
Kirjoituksen uudelleen julkaiseminen on toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla. |
Takaisin Olli Tammilehdon kotisivun alkuun
28.4.2001