| Tämä Olli Tammilehdon kirjoitus on julkaistu Vaihtoehto ydinvoimalle -lehden numerossa 2/1980 (kirjoitettu 1980). Uudelleen julkaiseminen toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla. |
Miksi emme käytä aurinkoenergiaa
"Mielenosoittajat vaativat siirtymistä energiametsien ja biomassan, tuulen ja aurinkoenergian hyödyntämiseen. Jos olisi tosiaan 'täysin mahdollista' toimia kuten puhuja sanoi, olisivat energiapolitiikastamme vastaavat varmaan tehneet saman havainnon. Heillähän on tiedot ja käsitys taidoista. Vaikea on kuvitella, että he pelkästään ilkeydestä tai yksipuolisesta ytimiin ihastumisesta puoltaisivat ydinenergiaa." - Etelä Suomen Sanomat 18.3.1980
Enemmistö suomalaisista tietää ydinvoiman käytön vaaroista. Välttämättömyys siirtyä pitkällä tähtäimellä käyttämään pelkästään uusiutuvia energialähteitä on myös laajalti tiedostettu. Siitä huolimatta monet hyväksyvät ydinvoiman käytön. Heidän on vaikea uskoa, että energiapolitiikastamme päättävät asiantuntijat olisivat voineet erehtyä niin pahoin, että rakennuttaisivat ydinvoimaloita turhanpäiten.
Kuitenkin joidenkin asiantuntijoiden erehtymiseen on pakko uskoa, sillä on myös energiakysymysten tuntijoita, jotka pitävät ydinvoimaa tarpeettomana. Kysymys onkin siitä, että yleensä luotetaan enemmän virallisiin, valtion ja voimayhtiöiden palkkalistoilla oleviin asiantuntijoihin.
Energiayhtiöiden ja -laitosten asiantuntijoiden on kuitenkin mahdoton harkita tasapuolisesti eri vaihtoehtoja. Heitä sitoo aikaisempien päätösten ja tekojen painolasti. Jo inhimillisistä ja arvovaltasyistä pyritään karttamaan johtopäätöksiä, jotka osoittaisivat aikaisemman toiminnan virheelliseksi. Uhka työpaikan menettämisestä panee välttämään ristiriitoja työnantajan kanssa. Ja missä yhtiössä halutaan kuulla, että miljardi-investoinnit ovat olleet hukkaan heitettyä rahaa?
Energiakysymyksissä järkiperäistä päätöksentekoa vaikeuttaa vielä se, että suurvallat ja monikansalliset yhtiöt ovat sijoittaneet rahansa ja arvovaltansa lähes yksinomaan ydinvoimaan. Vaikka suuryhtiöiden päämajoissa aletaan jo myöntää ydinvoimalinjan valinnan virheellisyys, yhtiöt ovat valmiit tekemään mitä tahansa saadakseen investoidut pääomat tuottamaan. Siksi on käynnistetty maailmanlaajuinen PR-kampanja ydinvoiman puolesta. Sen tärkeä osa on valheellisten "tutkimusten" tuottaminen (esiin. Rasmussenin ja Inhaberin raportit, KBS-tutkimus). Niissä vääristellään aikaisempia tutkimustuloksia ja tosiasioita, jotta ydinvoima saataisiin näyttämään aurinkoenergiaan nähden turvalliselta, halvalta ja realistiselta. Näitä näennäistutkimuksia leviää myös Suomeen. Tutkijoidemme on usein täysin mahdotonta tarkistaa niissä esitettyjä tietoja jo tutkimusresurssiemme niukkuuden takia. Näin monet riippumattomatkin asiantuntijat on saatu uskomaan ydinvoiman siunauksellisuuteen.
Ydinvoiman käytön ensiaskeleet otettiin 1940-luvulla. Silloinkaan kysymyksessä eivät olleet energiatalouden todelliset tarpeet. Vielä 1939 ydinvoiman kehittäminen energialähteeksi ei näyttänyt lainkaan houkuttelevalta. Uusiutuvien energialähteiden käyttö edistyi ripeästi. Esimerkiksi Yhdysvalloissa oltiin aloittamassa yli megawatin tehoisten tuulivoimaloiden sarjatuotanto.
Puhjennut sota muutti tilanteen täydellisesti. Atomipommeja havittelevat maat alkoivat uhrata valtavia voimavaroja ydinvoiman tutkimiseen ja kehitykseen. Aurinkoenergian käyttö koki voimakkaan takaiskun. Vaikea materiaalipula, valtion rahoituksen tyrehtyminen ja pommitukset tuhosivat käynnissä olleet tuulienergiaprojektit.
Sotilaalliseen ydinteknologiaan tehdyt suunnattomat materiaaliset ja inhimilliset sijoitukset aiheuttivat voimakkaan paineen hyödyntää ydinvoimaa myös siviilikäytössä. Toisaalta ydinvoiman "rauhanomaisilla" käyttömahdollisuuksilla perusteltiin ydinsotateollisuuden laajentaminen.
Kohta sodan jälkeen tehtiin yrityksiä elvyttää aurinkoenergian kehitys. Mahtava ydinvoimateollisuus ja öljyn polkumyynti murskasivat kuitenkin nämä yritykset lähes kokonaan. Esimerkiksi vuonna 1952 presidentin asettama toimikunta, Paley Comission, tuli Yhdysvalloissa siihen tulokseen, että aurinkoenergia näyttelisi energiantuotannossa merkittävämpää osaa kuin ydinvoima. Toimikunnan mukaan olisi 1975 voitu USA:ssa lämmittää auringolla 13 miljoonaa kotia ja liikerakennusta. Seuraavana vuonna presidentti Dwight Eisenhower piti tunnetun "Atoms for peace" (Atomit rauhaa varten) -puheensa YK:ssa. Energia-alalla alkoi vuosikymmeniä kestävä auringonpimennys.
|
Palautetta kirjoittajalle (myös tämän sivuston teknsisistä yksityiskohdista) voi
lähettää osoitteeseen
Kirjoituksen uudelleen julkaiseminen on toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla. |
Takaisin Olli Tammilehdon kotisivun alkuun (http://www.tammilehto.info)
20.05.09