| Tämä Olli Tammilehdon kirjoitus on julkaistu Lapin Kansassa 22.10.2020 ja Koillissanomissa 25.10.2020. Uudelleen julkaiseminen toivottavaa. Siitä tarkemmin tässä. |
Professori Heikki Peltola: koronakuolleisuusennusteet olivat vailla pohjaa
Professori Heikki Peltola oli keväällä ihmeissään, kun kuuli ennusteet tuhansista suomalaisista, jotka tulisivat kuolemaan koronaan. Tartuntatautien asiantuntijana hän tiesi, etteivät ennusteet voineet pitää paikkansa. Peltola toimi toistakymmentä vuotta infektiotautiopin professorina Helsingin yliopistossa. Eläkkeelle siirtymisen jälkeen hän on edelleen aktiivisesti seurannut alan tieteellistä keskustelua.
Ennusteita olivat laatineet muuan muassa Aalto-yliopiston matematiikan ja systeemianalyysin laitoksen apulaisprofessori Pauliina Ilmonen. Peltola kirjoitti Ilmoselle ja kysyi, mihin ennuste perustui. Tämä vastasi, että oli olettanut infektioiden kasvavan eksponentiaalisesti eli jatkuvasti kiihtyvää vauhtia. Peltolan mukaan olettamus oli kummallinen: ”Eihän epidemia käyttäydy eksponentiaalisesti muuta kuin aivan alussa.” Ilmosen olisi ollut hyvä antaa ennusteensa tietokoneohjelman koodi muiden asiantuntijoiden tarkastettavaksi.
Ennusteiden tekeminen on kuitenkin ”vakavaa leikkiä”. Ennustajien luomiin vääriin kauhukuviin perustetaan varautumissuunnitelmia. Mutta ”pieleen on menty muuallakin”.
Hallitus kuunteli Peltolan mukaan yksipuolisesti harvoja neuvonantajia. ”Olisi ollut kohtuullista kysyä eri tahoilta.” Suomessa on paljon lääketieteen asiantuntemusta. Maaliskuussa hallitus asetti 17 hengen COVID-19-koordinaatioryhmän. Se koostuu kuuden ministeriön kansliapäälliköistä ja valmiuspäälliköistä sekä viidestä muusta virkamiehestä. Ryhmällä ei Peltolan mukaan ole lääketieteellistä eikä epidemiologista asiantuntemusta: ”On kummallista, että hallitus oli tässä haalinut ympärilleen porukan, jossa ei ole yhtään lääkäriä. THL:n edustaja, virologi, mutta ei lääkäri, Mika Salminen edusti tuota oleellista asiantuntemista." Kuinka kapealla asiantuntijapohjalla tehdään päätöksiä, joilla on valtavasti kerrannaisvaikutuksia!
Peltola itse ei olisi suositellut koulujen sulkemista. ”Koulujen sulkeminen teki hyvin paljon pahaa. Lapsiin kohdistuva väkivalta lisääntyi kodeissa. Koulu on paljon muutakin kuin oppimista. On paljon lapsia, joiden ainoa lämmin ateria on koulussa.”
Nyt tiedetään, että ”korona ei ole ongelma lapsille. Poikkeuksia on jokaiseen sääntöön: lääketiede on todennäköisyyksien tiedettä. Lapset eivät myöskään kovin tehokkaasti levitä virusta.”
Peltola ”ei olisi missään tapauksessa mennyt lockdowniin” eli yhteiskunnan sulkutoimiin. ”Kaiken kaikkiaan tämä lockdown on hyvin merkillinen. On vähän dataa osoittamassa, että siitä on apua. Ainakin yksi hyvä tutkimus, jossa katsottiin neljää eri maata, osoittaa, ettei lockdownista ole ollut hyötyä.”
Peltola on erityisen huolestunut yhteiskuntien sulkutoimien seurannaisilmiöistä. Ne ovat maailmanlaajuisesti ”menneet aivan uskomattomiin sfääreihin.” Esimerkiksi ”melkoinen vaje on tullut muiden tautien hoitamattomuudesta.” Aiheutettu ”työttömyys näkyy terveydessä. Köyhissä maissa, joissa monet elävät kädestä suuhun, lockdown ja koulujen sulkemiset ovat olleet katastrofi.”
Suomessa ja muualla sulkutoimet ja koronapelko ovat ”johtaneet tragikoomisiin tapahtumiin, kun jotkut ihmiset eivät muutamaan kuukauteen ole lähteneet mihinkään kodeistaan”. Tämä jos mikään on vaarallista terveydelle.
Peltolan mukaan helposti tarttuvien hengitystievirusten kulkua on lähes mahdotonta katkaista. Ainoa Peltolan tuntema tapaus, jossa tällaisen viruksen kulkeutuminen rajojen yli pystyttiin pysäyttämään, oli Enver Hoxhan totalitaarinen Albania. Tuhkarokko ei levinnyt sinne, kun maa eli täysin eristyksissä ja ulkomaankauppakin oli minimaalista.
Peltola kertoo, ettei korona ole niin vaarallinen kuin alussa uskottiin. ”Kuolleisuus siihen on suurempi kuin influenssaan, mutta selkeästi alle yksi prosentti infektoituneista menehtyy – joskin yksittäisiä poikkeuksia on tähänkin yleistykseen.” Korona on erilainen tauti kuin influenssa, mutta esimerkiksi jälkitauteja on molemmilla. ”Influenssa on mainettaan pahempi tauti.” Vuosittain se tappaa noin puoli miljoonaa ihmistä. Pahojen influenssaepidemioiden uhriluvut lasketaan miljoonissa.
Koronapandemialla on yksi vastatoimia helpottava piirre: ”Se on keskeisesti vanhusten ongelma, jos puhutaan vakavista taudeista ja kuolemantapauksista mutta ilman perustauteja ei yleensä hirvittävä tauti heillekään.” Influenssakuolemat eivät ”niin selkeästi keskity ihmisiän yläpäähän”.
Kuolleisuustilastot voivat myös johtaa harhaan. Kun menehtyneellä on todettu koronavirus, hänet lasketaan koronainfektioon kuolleeksi. Niillä, jotka kuolevat, on yleensä jokin perustauti. Todennäköisemmin menehtyvät ne, joilla on useampia perustauteja. ”Aika vähän Suomessa on niitä, jotka ovat kuolleet yksinomaan koronan aiheuttamaan infektioon.”
Koronarokotteita ollaan Peltolan mukaan ottamassa käyttöön ”mieletöntä vauhtia”. Normaalisti rokotteen kehittämiseen menee 5-10 vuotta. Nyt ensimmäiset ovat tulossa kaiketi vajaassa vuodessa. Rokotteisiin yleisellä tasolla myönteisesti suhtautuvan Peltolan mukaan tähän hätiköintiin sisältyy suuria riskejä. ”Toisin kuin lääkkeiden kohdalla me koskemme terveeseen elimistöön, jolloin kriteerien pitää olla korkeammalla tasolla kuin lääkkeissä”. On kuitenkin ”hurmahenkiä”, jotka haluavat rokottaa jokaisen ihmisen. Peltolaan mukaa rokotetta ”ei aluksi edes pidä yrittää antaa kaikille. Sen aika on vasta sitten, kun tarkoin kohdistettujen ryhmien rokotukset ovat osoittaneet valmisteen (tai valmisteiden) toimivan. Onneksi rokotteiden saanti- yms. vaikeudet tullevat estämään 'kaiken kansan' nopeat rokotukset.”
Maailmassa on nyt myyjän markkinat: rokoteyhtiöt ”voivat pyytää mitä vain. Saa nähdä, millainen yhtälö muotoutuu näistäkin monimutkaisista asioista”.
Peltola ei anna hyvää arvosanaa medialle. Se ”on pitänyt epidemiaa hirvittävästi esillä ja hypettänyt sitä viimeisen päälle”. Viruspelko on levinnyt laajalle. On ”kummallista, kun Suomessa ja monessa muussakin maassa on julkaistu näitä koronalukuja joka ikinen päivä. Pari kuukautta ne täyttivät kokonaisen sivun Helsingin Sanomissa ja senkin jälkeen puoli sivua. ”Mitäpä, jos rinnalle pantaisiin vaikkapa liikenteen ja influenssan aiheuttamat kuolemat?” Olisi myös hyvä kertoa, että Suomessa kuolee joka päivä keskimäärin noin 150 ihmistä, joista valtaosa on erilaisten sairauksien uhreja.
Samanlaisia näkemyksiä epidemiasta on monilla suomalaisilla lääkäreillä. Hän kirjoittelee korona-ajatuksistaan sähköpostikirjeessä, jota lähettää kavereilleen. Vastaanottajien joukossa on kymmeniä lääkäreitä. He eivät tietenkään ole satunnaisotos lääkärikunnasta, mutta ainakaan he eivät ole väittäneet vastaan.
22.10.20