Jaa alla oleva somessa tai sähköpostilla:

Tämä Olli Tammilehdon  kirjoitus on julkaistu Vihreässä Langassa syyskuussa 1990. Uudelleen julkaiseminen toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla.

 Riiston vähättely tuhoaa luontoa ja ihmisiä

Jaakko Kangasniemi vastasi viimeistä edellisessä Vihreässä Langassa (30.8.90) tammikuussa ilmestyneeseen väestönkasvujuttuuni (VL 26.1.90). Hän halusi vapauttaa meidät ja muut kulutusyhteiskuntien jäsenet osasyyllisyydestä kolmannen maailman hätään: nälkään ja ympäristötuhoon vikapäitä ovat nuo kurjat itse, kun kerran lisääntyvät niin tolkuttomasti. Syyllisyyttä ei ole mukava kantaa, joten olisi hauskaa, jos Jaakko olisi oikeassa. Mutta onko hän?

"Vain murto-osa kehitysmaiden pelloista tuottaa vientiin", toteaa Kangasniemi - ja kas riisto on osoitettu olemattomaksi. Vaikka on olemassa maita - esimerkiksi Gambia - joissa yli puolet pelloista on viennin käytössä, hänen väitteensä pitää useimmissa tapauksissa paikkansa. Mutta siitä huolimatta tämä tieto, kuten useimmat muut yksittäiset määrälliset informaation palaset kolmannen maailman olosuhteista, johtaa pahasti harhaan: Ensinnäkin vientiviljelyyn on otettu nimenomaan parhaat pellot. Tämä väkivaltainen, satoja vuosia jatkunut ryöstö on heikentänyt Etelän kansojen edellytyksiä hankkia ruokaa jäljellejäänneiltä pelloilta. Vientikasvien viljely on lisääntynyt koko ajan.

Toiseksi valtaosa maatalousmaasta on suurtilallisten tai monikansallisten yhtiöiden hallussa. Riippumatta siitä meneekö näiden peltojen tuotto vientiin vai ei, se on yhtälailla väestön köyhän enemmistön ulottumattomissa. Suurtilojen pelloilla tuotetaan mm. viljaa karjalle, jonka lihan ostaminen on mahdollista vain rikkaalle eliitille. Vaikka yläluokat ovat riistäneet köyhiä monien Etelän kansojen keskuudessa jo ennen eurooppalaisten tuloa, nykyinen eliitti sekä sen valtava kyky ja halu riistoon on nimenomaan eurooppalais-pohjoisamerikkalaisen kulttuuri-imperialismin tulosta.

Vientiviljelyn vähättelyn lisäksi Kangasniemi esittää muita vastaavia harhaanjohtavia osatotuuksia ja päätyy näin vierittämään syyn väestönkasvuun. Mutta mikä on hänen mielestään väestönkasvun syy? Väestönkasvun hillitsemiseksi Kangasniemi ehdottaa koulutusta, naisten työmahdollisuuksien lisäämistä, sosiaaliturvaa ja perhesuunnittelua. Koulutuksella hän aivan ilmeisesti tarkoittaa Euroopasta tuotuja kouluinstituutioita, työllä sukuyhteisön ulkopuolista työtä ja sosiaaliturvalla eurooppalaismallisen valtion sosiaalipolitiikkaa. Toisin sanoen väestö kasvaa, koska neekereitä ja muita toisrotuisia ei vielä ole onnistuttu täysin eurooppalaistamaan. Eurooppalaisen yhteiskuntamme keskeisten instituutioiden siirtäminen köyhään Etelään on mahdollista vain hävittämällä paikalliset kulttuurit.

Väestönkasvuselityksistä Pentti Linkola päätyy suosittelemaan köyhien massojen tappamista. Humanistisuudestaan vielä kiinnipitävä Kangasniemi päätyy samoista lähtökohdista suosittelemaan lähes yhtä hirvittävää ratkaisua: eurooppalaisesta liiaksi poikkeavien kulttuurien tuhoamista ja kaikkien ihmisten muuttamista "euroideiksi". Koska eurooppalainen talouskeskeinen kulttuuri perustuu ihmisten ja luonnon riistoon, se ei ole mahdollista yleismaailmallisesti. Näin ollen Kangasniemi ja kumppanit käytännössä edistävät väestön jakautumista euroideiksi ja yhä ankarammin riistetyksi "roskajoukoksi". Tämän "ihmisjätteen" määrän ja kurjuuden kasvu tulkitaan sitten osoitukseksi väestöselityksen oikeudesta.

Page Top



Palautetta kirjoittajalle voi lähettää osoitteeseen etunimi(at)sukunimi.info
Kirjoituksen uudelleen julkaiseminen on toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla.

Takaisin Olli Tammilehdon kotisivun alkuun

9.1.2000