| Tämä Olli Tammilehdon kirjoitus on julkaistu Suomi-lehden numerossa 6-7/1985. Uudelleen julkaiseminen toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla. |
Linkolan sokeat pisteet
Väestöräjähdys vain savupommi?
Pentti Linkolan mielestä ainoa keino torjua ihmislajin häviäminen on fasismi. Tämä "näkijä" kalastaja ja lintujen tutkija on päätynyt johtopäätökseensä "empiirisesti", "kuulakkaan selkeällä" ajattelulla, "järjen ja tiedon kirkastamana".
Mutta mitkä ovat lähtökohdat tälle ajatuskehitelmälle, jonka johtopäätökset tahriintuvat ihmisvereen? Yhtyvätkö ne muiden luonnonsuojelijoiden ja vihreiden käsityksiin? Ovatko ne kokemusperäisen tiedon valossa niin kiistämättömiä kun Linkola väittää?
"On selvää, että me ajamme pikajunassa helvettiin. Mutta on
sentään helvetin mukavaa, että me
suomalaiset istumme ensimmäisessä luokassa."
- Linkola siteeraa Alpo Ruuthia
Linkola: "Vihreitten koostumus on näyttänyt olevan sama kuin väestön - pääasiassa ajopuita, ihmisiä jotka eivät ajattele."
Linkola: "Vähemmistöllä ei koskaan ole muuta tehokasta asetta kuin väkivalta."
Linkola: "Vaihtoehtoryhmät ovat talouskasvun yhteiskunnalle tervetullut helpotus ja mieluisa lahja."
Linkola: "On tutkittava oman yhteiskunnan rakenteita Soinivaaran tarkkuudella ja otettava oppia vallankumousliikkeiden historiasta - kansallissosialistien, kotimaan stalinistien, Venäjän moniportaisen vallankumouksen, Punaisten prikaatien menetelmistä - ja unohdettava narsistinen oma itsensä."
"On viehättävää, että tällaisiakin mielipiteitä
esitetään."
- suomalainen teollisuusjohtaja
Pentti Linkola alusti vihreiden Turun kokouksessa kesäkuun alussa (1985). Hän esitteli vakuuttavalla tyylillään kaikille ympäristönsuojelijoille tuttuja tuhon uhkia sekä nykyisten valta- ja vaihtoehtokulttuurien mielettömyyksiä, joita lehdet ovatkin selostaneet ansiokkaasti. Linkolan toimintasuositukset sen sijaan eivät olleet tuttuja:
Oppia on otettava natseista. "On perustettava erittäin kiinteä ja kurinalainen järjestö, jolla on selkeä ja velvoittava ohjelma ja mieluiten yhdenmukaiset ulkonaiset tunnukset." Jäsenen "on opittava kovettamaan itsensä tarvittaessa. Hänen on opittava ajamaan pienempien etujen ylitse suurempien etujen hyväksi. Hänen on opittava olemaan pelätty ja vihattu." "Sana pehmeä on kitkettävä Vihreitten sanastosta juurineen." Tarvitaan "tiukkaa johtoryhmää ja sen kärjessä vahvaa johtajahahmoa". Tämän Uuden fasistipuolueen ohjelmaan kuuluisivat mm. "keskitetty hallinto; ankara syntyvyyden säännöstely... opetuksen ja kulttuurilaitosten jyrkkä supistaminen". Osalle liikettä Linkola suositteli teollisuusjohtajien yms. suurrikollisten murhaamista.
Linkola ei esittänyt näitä kehotuksia vain provosoidakseen. Hän sanoi olevansa "äärimmäisen vakavissaan" ja oli sitä. Eikä tämä ollut ensimmäinen kerta kun Linkola ihaili Adolf Hitleriä. Saman suuntaisia ajatuksia hän on esittänyt 70-luvun lopulta lähtien. Linkolalla on paljon kannattajia mm. aktiiviluonnonsuojelijoiden keskuudessa. Luontoliiton tärkeimmissä tilaisuuksissa hän on alustanut useasti.
Miehen puhe on otettava todesta myös siksi, että noin 15 vihreiden kokouksen osanottajaa ilmoitti kättä nostamalla olevansa täysin samaa mieltä Linkolan kanssa. Lisäksi monet, mm. Eero Paloheimo, sanoivat kokoussalissa pitävänsä Linkolan analyysiä oikeana, mutta olivat eri mieltä johtopäätöksistä. Ovatko nämä tukijoukot loogisempia vaiko vain vähemmän rohkeita ajattelijoita kuin Linkola? Miten näkijä on saanut näkyviin nämä "itsestäänselvyydet"?
Linkolan premissit
Linkolan ensimmäisen "alkuasettamuksen" voi muotoilla esimerkiksi seuraavasti:
1. Ihmislaji uhkaa hävitä maapallolta.
Hänen esitelmänsä otsikko oli "Vain eloon jäämisestä on kysymys". Mutta mikä tämän uhan aiheuttaa? Linkola korostaa kahta syytä:
2. Lajin häviämisuhkaa aiheuttavat ympäristön saastumisen ja ekosysteemien tuhoutumisen kiihtyminen.
Mikä sitten on luonnon raiskauksen syynä? Linkola väittää, että Etiopiassa "ylitiheät ihmismassat ovat heinäsirkkojen tavoin hävittäneet puuston ja heinän ja möyrineet maan hiekka-aavikoksi". Toisaalta hänen mukaansa teknologian "jokainen taso on johdonmukaisesti ja vääjäämättömästi edellistä tuhoisampi". Ilmeisesti siis näkijän kolmas premissi on:
3. Luonnon turmelemisen nopeutumisen syynä ovat väestönkasvu ja teknologinen muutos.
Mutta miksi maapallon väestö vain jatkaa kasvamistaan ja tekniikka "kehittyy" kehittymistään? Tätä Linkola ei juuri erittele. Muutamat esitelmän kohdat antavat kuitenkin vihjeitä hänen käsityksistään: "Ihminen, Homo destructivus, on aina kulloisellakin teknologian tasolla tuhonnut elämän edellytyksiä, maksimaalisesti". "Teknologia on automaatti". "Konkreettinen tapahtuminen on aina paljon yksinkertaisempaa kuin enemmistö luulee, muutamien luonnonlakien materiaalisten tosiasioiden määräämää."
Linkolan kirjoituskokoelmassa "Toisinajattelijan päiväkirja" (WSOY, 1979) on monia biologistisia korostuksia - toisin sanoen kaikki asiat pyritään palauttamaan biologiaan. Tästä kaikesta voi päätellä, että todennäköisesti näkijän näky on tällä kertaa seuraava:
4. Väestön kasvun ja teknologisen muutoksen syinä ovat luonnonolosuhteiden lisäksi ihmisen biologiset ominaisuudet.
Ihmislaji kulkee näin ollen kohti tuhoaan yhtä vääjäämättä ja samanlaisten lainalaisuuksien saattelemana kuin valovoimainen tähti muuttuessaan ensin punaiseksi jättiläiseksi ja sitten valkoiseksi kääpiöksi. Entä sitten? Kuolemistahan on maailma tulvillaan. Linkola ei kuitenkaan jätä asiaa tähän. Hän haluaa pelastaa "elämän, vieläpä ehdottomasti". Aiemmista kirjoituksistaan päätellen kalastaja ei ole erityisen kiinnostunut juuri ihmislajin elämästä, mutta hän näkee ihmislajin tuhoutumisen mukana menevän hautaan lukemattomia muita eliölajeja. Lisäksi hän arvioi, että luonnon itseisarvosta puhuttaessa muiden ihmisten "ärsytyskynnys ylittyisi... jo toivottomalla tavalla". Näin ollen hän käytännöllisistä syistä lähtenee nyt seuraavasta premissistä:
5. Ihmislajin tuhoutuminen on äärimmäisen paha asia.
Paha on jo käsitteellisesti jotain mitä pyritään karttamaan. Mikseivät siis ihmiset pyri estämään omaa tuhoutumistaan? Linkolalla on tähän selitys valmiina: Ihmisten psyykkinen koneisto toimii niin, että useimmat torjuvat nämä tosiasiat" (premissit 1 ja 2). "Irrationaalinen usko on epäilemättä ihmisen biologisen varustuksen olennainen osa - ja vankka osa tämän lajin itsetuhomekanismia." Nämä väitteet seuraavat itse asiassa premissistä 4, sillä kun asiat selitetään biologialla, eivät tietoisuuden ilmiöt, jos niitä ylipäänsä oletetaan olevan olemassa, voi vaikuttaa maailmaan mitenkään.
Premissin 4. seuraus: Väestön kasvun ja teknologisen muutoksen aiheuttamaa uhkaa eivät ihmiset tiedosta tai jos tiedostavat tämä ei johda mihinkään toimintaan.
Eikö ole siis mitään toivoa? Kaikesta huolimatta Linkola jättää jäljelle pienen toivon hivenen: "yksi mahdollisuus miljoonasta". Hän tietää, että tavallisten ihmisten lisäksi on olemassa myös "joitakin selvänäköisiä yksilöitä", joilta usko "puuttuu, he ovat jonkinlaisia mutaatioita". Nämä ovat ilmeisesti jonkinlaisia biologisten satunnaislakien tuottamia oikkuja, joihin yllättäen edellä esitetyt biologiset lainalaisuudet eivät täysin pädekään.
6. Kohdassa 4 ihmisellä on tarkoitettu normaali-ihmistä. Normaali-ihmisten lisäksi on olemassa näitä pienempi joukko poikkeusihmisiä, näkijämutantteja, jotka kykenevät tiedostamaan edellä esitetyt premissit ja ryhtymään toimintaan niiden pohjalta.
Mutta mitä tämä mutanttivähemmistä voi tehdä tuhon torjumiseksi? Linkolan mukaan "vähemmistöllä ei koskaan ole mitään merkitystä - niin kauan kun se on vähemmistönä". Jos tämä pitäisi paikkansa, tilanne olisi toivoton, sillä Linkola ei selvästikään usko näkijämutanttien koskaan voivan olla enemmistönä. Tekstiyhteydestä selviääkin myöhemmin, että näkijäkalastaja tarkoittaa:
7. Vähemmistöllä on merkitystä vain jos sillä on enemmistön kannatus.
Miten sitten enemmistön kannatus voidaan saada? Premissin 4 seurauksen mukaan valistus ei auta. Linkola näkee väkivallassa ainoan mahdollisuuden. "Mitään muuta kuin voimaa ihminen ei kunnioita", hän sanoo natsien valtaannoususta puhuessaan. Ilmeisesti Linkola uskoo fyysisen voimankäytön ja se näyttämisen lisäävän vähemmistön kannatusta. Mutta valtiovallan haltijoilla on poliisin ja armeijan muodostama väkivaltakoneisto käytössään, joka on väistämättä voimakkaampi kuin eloonjäämissoturit. Näin ollen valtiovallalla on Linkolan mukaan enemmistön kannatus. Tästä seuraakin sitten:
8. Vähemmistö voi saada enemmistön kannatuksen ainoastaan kaappaamalla väkivaltaisin keinoin valtiovallan.
Valtiovallan kaapanneella vähemmistöllä on siis kohdan 7 mukaan jotain merkitystä. Mutta onko sitä riittävästi, jotta eloon jäämiseen tarvittavat muutokset voitaisiin toteuttaa? Linkola tietää näin olevan:
9. Valtiovaltaa voidaan käyttää niin, että lajin tuhoutumisuhka väistyy.
Enemmistön kannattaman valtiovallan avulla voidaan siis pakottaa ihmiset käyttäytymään vastoin kohdassa 4 mainittuja biologisia ominaisuuksiaan.
Näkijämutantit ja heidän mahdollisesti jo saamansa kannattajat alkavat ilmeisesti tässä vaiheessa kaivaa vallankaappauspuuhien lähtökuoppia. Mutta vielä yksi este on voitettava: ihmislajin tuhoutumisen lisäksi kaikki mutantit pitänevät myös monia muita asioita pahoina. Esimerkiksi ihmisten murhaamista. Kun nyt ihmislajin säilymistä ja väkivallattomuutta ei Linkolan mukaan voi edistää yhtä aikaa, seuraa helposti lamaannus - varsinkin kun vallankaappauksen valmistelu tuottaa välittömästi ja varmasti pahaa, mutta tuota suurta hyvää vasta kaukaisessa tulevaisuudessa ja pienellä todennäköisyydellä. Ekofasisminsa oikeuttamiseksi Linkola tarvitsee siis vielä yhden moraalisäännön:
10. Ihmisen velvollisuus on pyrkiä torjumaan äärimmäisen pahoja asioita, vaikka tämä johtaisi eettisesti tuomittaviin keinoihin turvautumiseen.
Ruumiillista työtä tekevän näkijämme ymmärtämistä vaikeuttaa kuitenkin se, ettei hän ole kiireiltään ehtinyt esittämään kaikkia lähtökohtiaan selvästi. Edellä on vaatimaton yritys löytää Linkolan alustustekstin perusteella selkeä ajatuskulku, joka hänen sanomansa taustalla varmasti on. Ja toden totta, löydetyistä kymmenestä premissistä seuraa itsestään selvästi johtopäätös: fasistinen puolue ja terroristijärjestö on perustettava.
Mutta Linkola ei vaadi mitään kyselemätöntä uskoa näkijän näkyihin: "premissistä, alkuasettamuksesta voidaan väitellä". Miten siis edellä löydetyt 10 premissiä kestävät kritiikkiä?
Premissiä 5, eloonjäämisen arvoa, on hankala kieltää. Sen hylkääminen merkitsisi jonkinlaista ihmiskunnan ulkopuolelle asettumista. Varustelun jatkuessa harva ydinaseiden luonteen tunteva pitää ihmislajin säilymistä varmana, joten premissi 1 on myönnettävä oikeaksi.
Helpointa on välttää Linkolan ikävät johtopäätökset kieltämällä premissi 2 eli ympäristön tuhoamisen merkitys. Tämä edellyttäisi kuitenkin vankkaa edistysuskoa ja tiukkaa mentaalihygieniaa. Joka tapauksessa minun ja todennäköisesti useimpien ympäristöliikkeen ihmisten on vaikea torjua tätä johtopäätösten perustetta
Premissin 10, tarkoitus pyhittää murhat, halunnevat kieltää useimmat Linkolan kannattajatkin. Mutta jos tämä tehdään ja hyväksytään muut premissit, on jäljellä vain epätoivo.
Valtiovallan rajat
Alkuasettamus 9 uppoaa Suomen valtiollistettuun yhteiskuntaan varmasti hyvin. Joka tapauksessa sitä on tarkennettava niin, että kyse on Suomen valtion lisäksi useimpien muiden valtioiden vallasta. Tälläkin tarkennuksella premissi on kyseenalainen. Kommunistiset, sosiaalidemokraattiset, populistiset samoin kuin fasistiset puolueet ovat epäonnistuneet kerran toisensa jälkeen yrittäessään muuttaa yhteiskuntaa oman mielensä mukaiseksi pelkästään valtiollista pakkovaltaa käyttäen. Suuria muutoksia tosin on tapahtunut, mutta ne eivät ole olleet välttämättä niitä, joita on haluttu.
Mitä sitten tarvitaan valtiovallan lisäksi, tai sen sijaan, eloonjäämisen turvaamiseksi? Ilmeisesti kansalaisten enemmistön omaehtoista toimintaa, joka ei perustu valtion väkivaltakoneiston uhkaan. Mutta tämähän merkitsisi sitä, että ihmisten tuki uudistuspyrkimyksille ja samalla vähemmistölle, joka ne on käynnistänyt, ei perustuisi valtiollisen voiman käyttöön ja näyttöön. Näin ollen myös premissi 8 olisi virheellinen. Tämä asettamus joudutaan kieltämään myös, jollei historiaa aleta kirjoittaa uudelleen. Esimerkiksi enemmistö puolalaisista kannatti solidaarisuutta, vaikka valtiovalta oli tiukasti kommunistien hallussa.
Ilmeisesti hyvin monet Linkolan hengenheimolaisista haluavat kieltää asettamuksen 8, sillä he uskovat valistukseen ja karttavat väkivaltaa. Mutta nämä ihmiset, jotka uskovat ajattelun olevan kukkien poimintaa, eivät huomaa, että tällöin koko Linkolan rakennelma aikaa horjua. Jos nimittäin luotetaan valistukseen, premissin 4 seuraus kielletään ja normaali-ihmisten tietoisuudella uskotaankin olevan vaikutusta historian kulkuun. Näin ollen myös itse premissi 4 eli biologismi on hylättävä
Biologismin vaihtoehto
Mitkä sitten ovat väestön kasvun ja teknologisen muutoksen syitä luonnon olosuhteiden lisäksi?
Kolmannen maailman köyhät eivät suinkaan ole biologisen lisääntymisviettinsä armoilla. He hankkivat lapsia tietoisen päätöksen tuloksena, koska lapset lisäävät heidän eloonjäämismahdollisuuksiaan nyt ja vanhuuden päivinä. Samaten teollisuusmaan asukas hankkii asiaa kovasti punnittuaan yksityisauton, jos elannon hankkiminen muuten olisi lähes mahdotonta. Syntyvyyden ja autoistumisen vastaiset propagandakampanjat eivät tehoa, koska kieltäytyminen toisi yksityiselle ihmiselle lähes varmasti haittaa mutta yleistä hyötyä vain pienellä todennäköisyydellä.
Mutta mikä sitten vaikuttaa ihmisten tietoisiin päätöksiin? Aivan ilmeisesti tekijä, jonka muuttumiselle Linkola tuntuu olevan aivan sokea: ihmistä välittömästi ympäröivä yhteiskunnallinen todellisuus valtarakenteineen. Linkola puhuu kyllä kovasti vallan valtiollisten makrorakenteiden muuttamisesta, mutta mikrotasolla hän näkee kaiken paikallaan pysyvänä. Todellisuudessa myös tällä tasolla yhteiskunnallinen todellisuus muuttuu ja sitä voidaan muuttaa. Esimerkiksi muuttuneet yhteiskunnalliset olosuhteet - ei pakko eikä materiaalisen elintason nousu sinänsä - ovat laskeneet syntyvyyttä useimmissa teollisuusmaissa ja monissa kehitysmaissa. Eloonjääminen ei enää ole ollut kiinni suuresta lapsiluvusta. Kun Linkolan biologismi vaihdetaan yhteiskunnallisia tekijöitä korostavaan näkemykseen, avautuu eloonjäämisen turvaamiselle aivan toisenlaisia näkymiä. Ihmisten pakottamisen sijaan astuu yhteiskunnallisen tietoisuuden herättäminen ja ihmisten vapauttaminen. Keskitetyn vallankaappauksen tilalle tulee keskitettyä valtaa purkavien yhteiskunnallisten liikkeitten luominen.
Tietoisuuden kasvu, vastavallan muodostuminen ja yhteiskunnan rakenteiden pakosta vapautuminen vuorottelevat niin, että väestön kasvua ja nykyisen kaltaista teknologista muutosta ylläpitävät sosiaaliset mekanismit häviävät.
Väestöräjähdys vain savupommi?
Jäljelle jää kuitenkin vakava ongelma. Onko väestön määrä ja sen käytössä oleva teknologia saavuttanut jo nyt tai viimeistään silloin, kun muutosliike alkoa purra, sellaisen tason, että ekokatastrofeja ei voi välttää? Onko nälkäkatastrofit ja muut julmat väestön vähentämiskeinot siis hyväksyttävä? Aavikoiden eteneminen nälkää näkevissä maissa, metsäkuolemat ja suuret myrkytysonnettomuudet antavat tähän viitteitä. Muuta entä jos myös Linkolan kolmas premissi on erheellinen? Ehkäpä väestön kasvu ja teknologinen muutos eivät sinänsä aiheutakaan ympäristön saastumisen ja ekosysteemien tuhoutumisen kiihtymistä.
Vaikka väestön määrällä, jonka maapallon ekosysteemit kestävät, on varmasti yläraja ja vaikka väkiluvun alentaminen pitkällä tähtäyksellä olisi monesta syystä toivottavaa, ei sellaisten ympäristötuhojen välttäminen, joita viime aikoina on sattunut, ole tällainen syy. Esimerkiksi Sahelin alueella Afrikassa etenevä aavikoituminen ja tätä seuraavat nälkäkatastrofit, eivät johdu siitä, että alueella olisi liikaa ihmisiä. Todellisuudessa alueen ekologiaa rasittaa ennen kaikkea se, että siellä on pidetty lihakarjaa ylensyöviä eurooppalaisia varten, kasvatetaan maapähkinöitä, jotta Euroopan omien kotieläinten tuotto voitaisiin puristaa äärimmilleen, ja puuvillaa, jotta eurooppalaiset saisivat juosta muotiteollisuuden oikkujen perässä.
Samantapainen on tilanne Etiopiassa. Eroosio on seurannut liian intensiivisestä maanviljelystä ja metsänkäytöstä. Tämä ei johdu liikaväestöstä vaan yhteiskunnallisista syistä ja siitä, että laajoille alueille viljellään kahvia ja vihanneksia eurooppalaisille. Maataloustuotteita ei viedä ravinnon ostamiseksi vaan aseiden maksamiseksi. Aseostoihin taas pakottavat suurvallat, jotka ovat valinneet Afrikan sarven yhdeksi sotaleikkiensä päänäyttämöistä. Etiopian neuvostoasein varustettu armeija on mustan Afrikan suurin.
Teknologian poliittisuus
Vallitseva teknologia ja sen muutossuunta ovat tuhoisia ympäristölle. Mutta on väärin luulla, että teknologinen muutos voidaan vain pysäyttää - myös sen suunta voidaan muuttaa. Nykyinen suunta ei määräydy siitä, että sillä voidaan parhaiten tyydyttää ihmisten tarpeet. Vallitsevien yhteiskunnallisten instituutioiden puitteissa tapahtuva kehitystyö hakeutuu urille, jotka parhaiten ylläpitävät ihmisten alistamista. Välttämättä ei ole sattuma, että ne samalla alistavat myös luontoa tehokkaimmin. Toisenlaiset yhteiskunnalliset lähtökohdat tuottavat toisenlaista teknologiaa. Jo nyt on paljon esimerkkejä tästä.
Kolmannessa maailmassa toimivat tarkoituksenmukaiset teknologian ryhmät luovat ihmisen omatoimisuuteen perustuvaa teknologiaa, joka samalla säästää myös luonnonvaroja. Esimerkiksi vapautuksen pedagogilta Paolo Freireltä oppia saaneet guatemalalaisen CEMAT-keskuksen vetäjät ovat kehittäneet Lorena-lieden, johon tarvitaan vain paikallisia raaka-aineita ja jonka valmistusohjeet leviävät parhaillaan suusta suuhun ympäri kolmatta maailmaa. Liesi käyttää puolta vähemmän puuta kuin perinteiset keittomenetelmät.
Tapasin CEMATissa toimivat Roberto ja Armando Caceresin Nairobissa neljä vuotta sitten. He olivat syvällisesti perehtyneet ympäristö- ja kehitysongelmiin. Heissä ei näkynyt merkkiäkään siitä heikkoudesta, jota Linkola suomalaisissa ympäristönsuojelijoissa inhoaa. Mutta Roberto ja Armando eivät nähneet ekofasismia minään ratkaisuna. He tiesivät omakohtaisesti, mitä fasismi on. Heidän ystävänsä olivat kadonneet keskitysleireille.
En ole saanut Robertoon ja Armandoon yhteyttä. En tiedä ovatko he enää hengissä.
|
Palautetta kirjoittajalle voi
lähettää osoitteeseen etunimi(at)sukunimi.info
Kirjoituksen uudelleen julkaiseminen on toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla. |
Takaisin Olli Tammilehdon kotisivun alkuun (http://www.tammilehto.info/)
13.5.2003