| Tämä Olli Tammilehdon artik ke li on julkaistu Maan ystävät -lehdessä elokuussa 1997. Se on ilmestynyt myös englanniksi kampan jalehdessä "A Different Europe", jonka Ruotsin Maan ystävät teki Amsterda missä kesäkuussa 1997 järjestetyn EU:n huippukokouksen vastakokousta varten. Uudelleen julkaiseminen toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla. |
Ruokavalta yhtiöille
Valtaa saadaan luomalla riippuvaisuuksia. Vallalla taas saadaan rahaa, joka toisaalta on yksi vallan muoto. Ihmisten kyky itsenäisesti hankkia ruokaa muiden luontokappa leiden avulla ja omalla työllään on siksi aina ollut kiusallista ahneille ja alistajille. Niinpä yhteisten laitumien, peltojen ja metsien vieminen pois ihmisten enemmistön ulottuvilta yksityistämällä tai valtiollistamalla on ollut keskeistä nykyisen valtavan vallan ja varallisuuden keskittymisen luomisessa - niin Euroopan menneisyydessä kuin kolmannen maailman nykyisyydessä. Samaten on ollut tärkeää saada viljelijät tavalla tai toisella riippuvaisiksi yhtiöiden ja valtiollisten organisaatioiden panoksista ja palve luksista.
Lupaavimpia uusia vallan hankkimistapoja on geneettisen riippuvuuden luominen: viljelijät tehdään riippuvaiseksi yhtiöiden siemenistä tai muista perintöaineksen välittäjistä. 80-luvulla suuret lannoitteiden ja maatalousmyrkkyjen valmistajat, kuten Ciba-Geigy (nykyinen Novartis), ICI ja Shell, ottivat haltuunsa suuren osan maailman siemenkaupasta. 90-luvulla yhtiöiden strategiassa päällimmäisenä on geenimanipulointi ja kasvilajikkeiden patentointi.
Vallankeskittäjille kaikki kansalaisvaikuttamisen kanavat ovat tietenkin haitallisia. Niinpä ylikansalliset yhtiöt ja niitä tukevat byrokraattiset eliitit ovat viime vuosikymmeninä - uusliberalismin ideologisella tuella - pyrkineet ja onnistuneet heikentämään demokratiaa Euroopassa. Sinänsä vaatimatonta kansanvallan tasoa edustavilta valtiollisilta elimiltä valtaa on viety niitä vielä epädemokraattisemmille ylikansallisille elimille. Erityisesti ruokaa koskeva julkinen valta on suureksi osaksi siirretty EU:lle, Maailman kaup pajärjestölle eli WTO:lle sekä FAO:n ja WHO:n yhteiselle Codex Alimentarius -komiteal le.
Uuden järjestelmän toimintaa kuvaa Ciba-Geigyn ke hittämän geenimanipuloidun maissin hyväksyminen käytettäväksi Euroopassa. Viime joulukuussa tehdyn mielipide tiedustelun mukaan selvä enemmistö EU-kansalaisista suhtautui kielteisesti geeniruokaan. Euroopan parlamentti oli geenimaissin hyväksymistä vastaan - samoin ministeri neuvosto: 13 maan ministerit suhtautuivat kielteisesti geenimaissiin vain kahden ministerin kannattaessa sitä. Mutta koska ministerineuvosto ei ollut yksimielinen, asia siirtyi EU:n komission päätettäväksi. Joulukuussa komissio hyväksyi geenimaissin - tosin pitkin hampain: komission normaalin salaisesta kokouksesta kulkeutuneet tiedot kerto vat komissaarien voivotelleen, kun oli alistuttava yhtiöiden painostuk seen.
Ciba/Novartiksen ja muiden yhtiöiden apuna painostuksessa oli ilmeisesti WTO, jonka säännöt ja käytännöt mahdollista vat minkä tahansa kansainvälisestä tasosta poikkeavan elintarvi kesäädöksen tulkitsemisen kaupan rajoitukseksi. Kansainvälisen tason taas määrää Codex Alimentarius, jonka asiantuntijoista suuri osa on ollut yhtiöiden miehiä.
Ruokavallan keskitystä yhtiöille lisää vielä se, että geenimanipuloinnista hyötyvillä yhtiöillä on ratkaiseva ote sen riskejä koskevan tiedon tuotannossa. Tässäkin geeni maissi on valaiseva esimerkki. Komissaari Ritt Bjerregaard puolusti geenimaissipäätöstä sillä, että komission kuulemat tieteelliset komiteat väittivät, ettei geenimanipuloiduista tuotteista ole haittaa ihmisille eikä luonnolle. Kuitenkin ainoat komiteoiden käytössä olleet tutkimukset geenimanipuloidun lajikkeen terveys- ja ympäristöriskeistä olivat Ciba-Geigyn tekemiä tai teettämiä. Kaiken lisäksi nämä tutkimukset olivat - ja ovat edelleen - liikesalaisuuksia, joten riippumattomat tutkijat eivät ole saaneet niitä lukea.
Palautetta kirjoittajalle voi lähettää osoitteeseen etunimi(at)sukunimi.info
Kirjoituksen udelleen julkaiseminen on toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla.
Takaisin Olli Tammileh don kotisivun alkuun