Siwa sivaltaa pientuottajia

Kylässämme on Siwa, joka mainostaa itseään lähikauppana. Olen tullut siihen tulokseen, että se on itseasiassa kaukokauppa. Siwa ei nimittäin osta mitään läheltä.

Kolmen kilometrin päässä siitä on leipomo, joka tuottaa hyviä lisäaineettomia leipiä ja leivonnaisia. Leipuri kertoo myyvänsä mielellään tuotteitaan Siwalle, mutta Siwa ei osta. Kapasiteettia leipomossa kyllä olisi, sillä se tuottaa päivittäin enemmän leipää kuin mitä Siwassamme myydään. Mutta lähikauppaamme kaikki leipä tulee keskusliikkeen Tradekan tai sen osittain omistaman Tuko Logistics Oy:n kautta. Koska leipää levitetään yli koko valtakunnan, määrien täytyy olla suuria. Kun lisäksi kuljetusketjusta tulee pitkä ja aikaa vievä, leipien täytyy sisältää runsaasti säilöntä-, ehostus- ym. lisäaineita. Niinpä lähileipomomme lisäaineettomat leivät eivät kelpaa.

Kesällä voimme ostaa toriltamme paikallisen viljelijän herkullisen makuisia luomutomaatteja. Niitäkään Siwa ei osta. Siellä myydään kyllä luomutomaatteja, mutta ne eivät maistu miltään: ne kun täytyy poimia raakana, jotta kestäisivät pitkän matkan maaseudulta tukkuun ja sieltä takaisin maaseudun myymälöihin.

Siwan omistaja Tradeka on osuuskunta, jonka nimi aikaisemmin oli OTK. OTK:n juuret ovat työväenliikkeen osuustoiminnassa.

Osuustoiminta-aate eli 1900-luvun alussa vahvana myös Fiskarsissa. Työläiset halusivat päästä eroon yhtiön kanssa yhteistyössä olevan kaupan monopolihinnoittelusta. Yhtiö ei kuitenkaan antanut koskaan perustaa omalle maalleen osuuskauppaan. Niinpä se perustettiin kolmen kilometrin päähän juuri samaiseen Bollstan kylään, jossa leipomomme sijaitsee. Innokkaita osuustoimintamiehiä ei kaupan etäisyys kuitenkaan häirinnyt, vaan he toimittivat kaikki ostoksensa jalkaisin tai pyörällä omasta osuuskaupastaan.

Nyt minä saan ajaa tuon saman matkan pyörälläni leipomoon, jotta välttyisin ostamasta tuon työväen osuuskaupan kapitalistisen perillisen myrkkyleipää.