Helsingin Sanomat raportoi 29.11. ansiokkaasti Nature-tiedelehdessä julkaistusta ilmastotutkijoiden varoituksesta (1). Seitsemän tutkijaa, joista monet ovat alan johtavia nimiä, tuovat esiin hälyttäviä tietoja, joiden mukaan maapallon biogeofysikaalisen järjestelmän useiden osatekijöiden keikahduspisteet ovat hyvin lähellä, tai ne on jo saavutettu. Keikahduspisteen jälkeen järjestelmä siirtyy hallitsemattomasti toiseen tilaan – esimerkiksi sademetsä muuttuu savanniksi. Tutkijoiden mukaan yhden osajärjestelmän keikahdus voi edistää joidenkin toisten järjestelmin keikahduspisteen saavuttamista, jolloin syntyy dominoilmiö. Se voi siirtää koko maapallon nopeasti toiseen, ihmisten ja useimpien nykyisin elävien lajien selviytymisen kannalta liian kuumaan ja muutenkin huonoon tilaan. Tällainen globaali keikahdus ”uhkaa koko sivilisaatiomme olemassaoloa”.
Yksi tärkeä asia tiedesivun toimittajalta oli kuitenkin unohtunut: tutkijoiden mukaan fossiilisten energianlähteiden käytön jatkaminen on nyt muuttunut täysin mielettömäksi. Yleinen näkemys on ollut, että haluttaessa pitää lämpötilana nousu enintään 1,5 asteessa edes 50 % todennäköisyydellä, päästömahdollisuudet ovat vain 500 gigatonnia. Nykyisillä päästöillä tämä kiintiö hupenee 12 vuodessa. Koska kuitenkin monet suuret metsäekosysteemit ovat keikahtaneet tai keikahtamassa hiilen sitojista hiilen päästäjiksi ja koska laajat ikirouta-alueet ovat vastaavasti muuttumassa kovaa vauhtia hiilivarastoista päästölähteiksi, 500 gigatonnin päästökiintiö täyttyy lähes kokonaan näistä teollisen järjestelmän laukaisemista luonnon päästöistä. Näin ollen kaikki vielä jatkuva fossiilisten polttoaineiden käyttö merkitsee järjetöntä uhkapeliä, jossa selviytymisen todennäköisyys on reippaasti alle 50?‚Â %.
Meidän on siis vähennettävä päästöjä erittäin nopeasti. Taloudellisen kasvun jatkuessa on teknisin keinoin mahdollista alentaa päästöjä korkeintaan 4 % vuodessa eli noin 33 % kymmenessä vuodessa. Tämä on aivan liian hidasta, joten taloudellisesta kasvusta on pakko luopua ja pienentää virallista taloutta.
Nyt tietenkin väitetään, ettei tämä mitenkään ole mahdollista. Kuitenkin kun on ollut kysymys ulkomaisten pankkien pelastamisesta, talouslasku on voitu toteuttaa Kreikassa ja monissa muissa maissa. Kun tämä tehtäisiin ilmaston pelastamiseksi, voitaisiin talouslaskun aiheuttamat menetykset ja rajoitukset jakaa reilusti niin, että ne kohdistuisivat kovimpina rikkaimpiin ihmisiin.
Talouslasku on siis täysin mahdollista. Suomessakin on sen toteuttamisesta kokemuksia, koska euroryhmän jäsenenä virallinen Suomi on ollut hallinnoimassa Kreikan talouslaskua. Eihän ”eurooppalaisten arvojen” järjestys voi olla sellainen, että se, mikä on mahdollista pankkien vararikon torjumiseksi, ei ole mahdollista sivilisaation pelastamiseksi.
______________________________________________________
(1) Lenton, Timothy M., Johan Rockström, Owen Gaffney, Stefan Rahmstorf, Katherine Richardson, Will Steffen, and Hans Joachim Schellnhuber. ??€~Climate Tipping Points – Too Risky to Bet Against??€â„?. Nature 575, no. 7784 (November 2019): 592–95. https://doi.org/10.1038/d41586-019-03595-0.
Olli Tammilehto
PS. Sananvapauden monopoli Helsingin Sanomat ei suostunut julkaisemaan tätäkään kirjoitusta edes lyhennettynä.
Ja Tammilehto herää nyt sitten todellisuuteen!
1. IPCC:n uusi erikoisraportti SR15 arvioi, että pelkästään energiantuotannon uudistaminen 1,5 asteen tavoitteessa pysymiseksi maksaa jopa 106 biljoonaa (106 US triljoonaa) euroa vuoteen 2050 mennessä. Joka vuosi puhutaan siis 1,4-3,3 biljoonan euron kustannuksista.
2. Jokaiselle maailman ihmiselle jaettuna tämä tarkoittaisi jopa 443 euron vuosittaista kustannusta. Mutta koska jopa miljardilla ihmisillä on alle tuon verran pelkkään elämiseen vuodessa, on selvää, että maksukykyisille maksettavaa tulee enemmän.
3. Suomen ostovoimakorjattu osuus maailman BKT:sta on 0,19 % (IMF 2017). Suomen osuus kustannuksista suhteessa maailman BKT:een olisi siis 2,6-6,2 miljardia euroa vuodessa.
4. Jokaiselle täysi-ikäiselle suomalaiselle (4,45 milj. v. 2017) maksettavaa tulisi siis 591-1405 euroa vuodessa.
5. Vaikka lähes kaikki maailman maat ovat mukana ei-sitovassa Pariisin ilmastosopimuksessa, suurin osa maista on saamapuolella. Käytännössä kustannukset jakautuvat todellisuudessa varakkaiden teollisuusmaiden kesken. Lisäksi ainakin Yhdysvallat ja Australia ovat ilmoittaneet jäävänsä pois talkoista. Suomen osuus OECD-maiden BKT:sta (poislukien Yhdysvallat ja Australia) on 0,67 %.
6. Jos kustannukset jaetaan siis rikkaiden ja halukkaiden teollisuusmaiden kesken, Suomen osuus on 9,2-22,0 miljardia euroa vuodessa, eli jopa 40 % Suomen valtion ensi vuoden määrärahoista!
7. Jokaiselle suomalaiselle aikuiselle se tekee sitten jo 2079-4937 euroa per vuosi. Pelkästään globaalin energiasektorin ”korjaamiseen”, IPCC:n uusimman raportin mukaan. Oletko sinä valmis tähän?
8. Kun otetaan vielä huomioon työttömät, eläkeläiset, opiskelijat ja muuten vähävaraiset, niin keskiluokkainen ydinperhe ei näistä talkoista selviä edes vaivaisen kymppitonnin vuosikuluilla, hyvä jos pysyy alle kahdessa. Joka vuosi, aina vuoteen 2050 asti. Tuleekohan vielä maksettua ylimääräistä ympäristöystävällisistä tuotteista?
9. Energiasektorin osuus hiilidioksidipäästöistä on kaksi kolmannesta, joten summiin pitää laittaa vielä ainakin puolet lisää, olettaen että muiden sektorien kustannukset ovat linjassa energiasektorin kanssa.
10. Ja lopuksi: kuka on joskus kuullut valtioiden hankkeesta, joka olisi pysynyt budjetissa?
Ja koska myös Venäjä, Kiina, Intia ja Saudi Arabia jäi ulos, kasvaa Suomenkin osuus ja samalla suomalaisten osuus. https://report.ipcc.ch/sr15/pdf/sr15_chapter2.pdf?fbclid=IwAR1M6TiBbHcJi2lSUfL-mlYHolxtfe1_Y3bb5hF0bGUwkNHe5YTaB1w_Gig
https://fi.wikipedia.org/wiki/William_Nordhaus <—— Maailman talouteen perustuvan alkuperäinen kirjoittaja.
Voi olla, että Val Nyholmille ei ole selvinnyt, että ilmastotutkijat ja muut ilmastonmuutoksesta huolestuneet ihmiset eivät aina kaikissa kohdissa ole samoilla linjoilla IPCC:n kanssa. Se, mitä minä kirjoitin talouslaskusta on jotain aivan muuta kuin IPCC:n esittämä investointiohjelma. Minun linjallani on mm. Britannian johtava ilmastotutkijoista Kevin Anderson, joka puhuu suunnitellun talouslaman välttämättömyydestä ja Saksan johtava ilmastotutkija Hans Joachim Schellnhuber, joka kirjoittaa taloudellisten järjestelmien tarkoituksellisesta keikauttamisesta uuteen muotoon.
Ilmastokatastrofin torjumisessa on minun ja lukuisten muiden ihmisten mielestä kysymys samantapaisesta asiasta kuin sotilaallisesta hyökkäyksestä tai tulipalosta selviytymisestä. Esimerkiksi tulipalon syttyessä asuintalossa ei auta keskittyä omaisuuden pelastamiseen, jos haluaa, että asukkaat selviytyvät hengissä.
PS. Sananvapauden monopoli Helsingin Sanomat ei suostunut julkaisemaan tätäkään kirjoitusta edes lyhennettynä.
* P.S. Joskus Helsingin Sanomilla edes jollakin järki toimii ja jättää tökeröt kirjoitukset julkaisematta…kiitos siitä. Kysymys kuuluu nyt näin, julkaisetko sinä molemmat kriittiset kirjoitukseni!
Ilman muuta julkaisen. Ei ole aikaa enää jossitella. Talouskasvun ja kilpailukyvyn nimissä ei kenelläkään ole oikeus tuhota yhteistä elinympäristöämme.
Keskuspankit voisivat hyvinkin ostaa tietyntyyppisten energiayhtiöiden velkoja tai toimia muuten takaajina.
No nyt ainakin talouskasvu alenee ja hiilidioksidipäästöt vähenee virus höpötyksen vuoksi. Tai jos höpötys on keksittykin koemielessä tarkoituksena tarkastella miten massat suhtautuvat eristyksiin, matkustuskieltoihin ym.ym. Saa nähdä josko totuus joskus tulisi ilmi myös talouskasvusta ja muusta.?äÂ
Tuli tämä korona kuin tilauksesta?
Great reset.agenda 21.vihreä siirtymä.
kestävä kehitys.Depopulaatio mRNA rokotteilla ja kaikki uppoaa kansaan kuin häkä !
Jos Kiina ja/tai Venäjä ovat tässä mukana niin meitä ”hyödyttömiä’ ei pelasta mikään !
Kannattaa ottaa ilo irti elämästä kun vielä kerkeää ?ä???â€??