Ogonien kokemukset

Charity Nenebari Ebeh

Sisältö

Ulla Lehtinen: Alkuperäiskansat ja öljy -tapahtuma Suomessa 1999 

Olli Tammilehto: Sivistynyt maailma vai maan veren imijä? 

Taustatietoa öljystä 

Venäjän öljyntuotanto Hantit / Nenetsit 

Florian Stammler: Mistä öljymme tulee 

Jeremei Aipin: Venäjän öljyteollisuus ja alkuperäiskansojen oikeuksien kehitys 

Agrafena Sopotshina: "Elämme siitä, mitä maa päällään kantaa" 

Juri Aivaseda: Kogalym-Lor - Järvi jossa kuoli mies 

Bruce Forbes: Kaasuteollisuuden kehittäminen Jamalin Nenetsiassa 

Lidija Okotetto: Enää en ymmärrä tundraa joka minua on rakastanut 

Grigorij Anaguritshi: Sivilisaatioiden törmäys maan äärillä 

Charity Nenebari Ebeh: Ogonien kokemukset 

Magda Lanuza: Keski-Amerikan öljyntuotanto 

Ecuador ja öljy 

Arturo Yumbay Iligama: Sota köyhiä vastaan 

Kolumbia, u'wat ja öljy 

Roberto Afanador Cobaria: Öljy on maan veri 

Työryhmä 1: Öljy-yhtiöiden strategiat ja alkuperäiskansojen vastaus niihin 

Työryhmä 2: Öljyn- ja kaasuntuotannon uhkaamien alkuperäiskansojen verkostoituminen 

Työryhmä 3: Pohjoinen ulottuvuus

Alkuperäiskansat ja öljy -seminaarin osanottajien julkilausuma 

Linkkejä

Vaikka Nigeriassa on suuria valtaheimoja kuten hausat, jorubat ja ibot, on Jumala huolella sijoittanut Nigerian öljyn vähemmistökansojen maahan. Tällaisia kansoja ovat mm. edot, efikit, ibibiot, ijawit, ikweret, isokot, isekirit, kalabarit ja ogonit. Näillä kansoilla ei pienen kokonsa vuoksi ole juurikaan sananvaltaa luonnonvarojensa käytössä. Yhä tärkeämmiksi käyvien öljytulojen jaossa on pahiten laiminlyöty Ogonimaata. 

Nigerian öljyä tuottamattomat alueet ovat sattumalta suurempien etnisten ryhmien vallassa. He vaativat, että kaikki maan tuottamat rikkaudet tulisi jakaa koko kansan hyväksi riippumatta siitä, miltä alueelta rikkaudet ovat peräisin. Tuottoisat alueet, kuten Ogonimaa, vaativat puolestaan enemmän valtaa oman maansa luonnonvarojen käytössä. Kärsiväthän öljyntuotantoalueiden asukkaat eniten öljyteollisuuden aiheuttamasta ympäristön saastumisesta.

Ogonikansan tausta 

Ennen kolonialismia Ogonimaa oli siunattu paikka elää. Meillä oli hyvin vakiintunut sosiaalinen järjestelmä ja ylätasangon maa oli hedelmällistä. Raikkaat vesivirrat ja ympäröivät merialueet olivat täynnään kaloja ja metsissä oli yltäkylläisesti eläimiä ja kovia puulajeja, jotka olivat ympäristötietoisten ogonien suojelemia. Ogonit, jotka tunnetaan työteliäänä ja kiihkeästi itsenäisyyttä kannattavana kansana käyttivät maan antamia mahdollisuuksia hyväkseen, ja heistä tuli päteviä maanviljelijöitä ja kalastajia. He eivät tuottaneet ruokaa vain omia tarpeitansa varten vaan myös suurimmalle osalle Nigerjoen suistoalueen ihmisiä ja pohjoisille naapureilleen.

Ogonien taistelu 

MOSOP onkin kaikkein suosituin niistä kansalaisjärjestöistä, jotka puolustavat ogonikansan perusoikeuksia. Ogonien oikeuksien julistuksessa (Ogoni Bill of Rights) on seuraavat vaatimukset:

Ogonikansalle tulee myöntää poliittinen itsehallinto, jonka välityksellä se voi osallistua tasavallan yhteisten asioiden hoitoon erillisenä ja omana yksikkönään, kutsutaanpa sitä millä nimellä tahansa. Tällöin edellytetään, että itsehallinto takaa seuraavat asiat:
 
 

a) Ogonikansalla on poliittinen valta heitä koskevissa asioissa.

b) Oikeus hallita ja käyttää oikeudenmukaista osuutta Ogonimaan taloudellisista resursseista Ogonimaan kehittämiseen.

c) Oikeus riittävään ja suoraan edustukseen Nigerian kaikissa kansallisissa instituutioissa. 

d) Oikeus käyttää ja kehittää ogonikieliä ogonien asuttamalla alueella.

e) Oikeus Ogonimaan kulttuurin täyteen kehittämiseen.

f) Oikeus uskonnolliseen vapauteen.

g) Oikeus suojella Ogonimaan ympäristöä ja luontoa enemmältä tuhoamiselta. 

On huolestuttavaa, että huolimatta ogonien vaatimuksista Nigeria ei ole pitänyt tarpeellisena luoda ogoneille omaa osavaltiota.

Ogonien naisten liitto (FOWA) 

FOWA on MOSOPin naissiipi, jossa muutamalla meistä on ollut kunnia olla mukana alusta alkaen. Se perustettiin voimakkaan kampanjoinnin tuloksena Ogonimaan kaikissa seitsemässä hallintoyksiköissä. Kampanjaa käytiin myös Ogonialueen pääkaupungissa Borissa.

Naiset ovat yhteiskunnan erityinen ryhmä, ja he kohtaavat monia ongelmia Ogonimaassa. Muistattehan, että kaikissa yhteiskunnissa perhe-elämä on riippuvainen naiseudesta. Voiko naisen hellä silmä välttää tarkkaamasta lasta, jonka hän itse on kantanut? Naiset joutuvat alituisesti huolehtimaan sekä lapsista että miehistä. Naiset ovat aina kantaneet, ja kantavat yhäkin, Ogonimaan sorron raskainta taakkaa.

Naiset olivat ja ovat edelleenkin järjestäytyneet FOWAan vedotakseen naisellisella äänellä maan despoottien julmiin sydämiin ja saadakseen apua Ogonimaalle. FOWA palvelee taistelun vakuuttavana äänenä ja tiedotuskanavana saadakseen ja pitääkseen tavalliset ihmiset mukana MOSOPin toiminnassa. Ogoninaiset tapaavat öisin metsässä rukoillakseen tukahduttamistoimien keskellä. He vaeltavat jalkaisin pieninä ryhminä pitkiä matkoja kotikylistään välttääkseen Ogonimaan miehitysarmeijan huomiota. Yleensä naiset naamioituvat peltotyöläisiksi. Monet naiset ovat kuitenkin saaneet pysyviä vammoja, kun heidän kimppuunsa on hyökätty ja heitä on ahdisteltu öisessä metsässä.

Ogoninaiset ja köyhyys 

Ylpeinä kutsumme ystäviämme auttamaan FOWAa ja koko Ogonimaata ja kääntämään kehityksen saaman väärän ja ruman suunnan ilman mitään lisäviivytyksiä.

Keskellä Jumalan ylimaallisia lahjoja Ogonimaassa on korkea työttömyys, tai pikemminkin voisi sanoa, ettei siellä ole lainkaan työllisyyttä. FOWAn suuri huoli on, että lapsemme kuihtuvat köyhyyteen. Ogonimaassa sijaitsee monia Nigerialle tärkeitä taloudellisia kohteita, kuten kaksi suurta öljynjalostamoa, petrokemiallinen tehdaskompleksi, Kansallinen lannoitusyhtiö NAFCON jne. Kuinka näin voidaan kohdella kansaa, jonka maa virtaa maitoa ja hunajaa? "Älä sido puivan härän suuta." (1.Kor. 9:9)

Köyhyys on alistanut Ogonimaan monille sosiaalisille uhkatekijöille. Tiedämme, että köyhyys ja kurjat elinolosuhteet aiheuttavat terveysongelmia. FOWA pelkääkin, että köyhyyden hirviö kykenee suistamaan kiskoilta Ogonien koko elonjäämiskamppailun. Se on ikään kuin juoni, jolla ihmiset pakotetaan elämään riettaudessa Shellin kanssa. Köyhyys pakottaa nuorisomme prostituutioon ja muihin sosiaalisiin vitsauksiin. Eihän kukaan voi rakentaa mitään niin kielteiselle perustalle. 

Kutsu palvelukseen 

Me tarvitsemme työpaikkoja muuttamaan ihmisten elämää, jotta he näkisivät, että maailma on kiinnostunut heidän ahdingostaan. Me olemme kiitollisia kaikista avustuksista ja tuesta, jota olemme saaneet teiltä taistelumme alusta alkaen.

FOWA tahtoo, että sen työkyvyttömiksi tehdyt jäsenet eli pakolaiset voivat palata kotipaikoilleen Afamiin, Lekumaan, Oloko I & Oloko II:seen, Tumbeehen, Gbakeniin, Nwenkovaan ja Eemuun. Kuinka naiset voidaan ajaa vuosikausiksi maanpakoon?

FOWA ja naisten asema Ogonimaassa 

FOWA tahtoo, että Ogonimaahan perustetaan enemmän tyttöjen kouluja. Onhan yleinen sanonta, että "jos koulutat miehen, koulutat yksilön, mutta kouluttaessasi naisen koulutat koko kansan".

FOWA suunnittelee parhaillaan ogoninaisen asemaa parantavia ohjelmia. Ogonimaassa ei ole kelvollista vettä johtuen öljyyn liittyvistä ympäristöongelmista. Ogonimaassa ei myöskään ole kylmävarastoja, jotka auttaisivat naisia, kun he hankkivat valkuaispitoista ruokaa. Tätä varten heidän täytyy matkustaa kauas Port Harcourtiin, mutta matka on kallis, eikä monilla ole varaa siihen. FOWA haluaa myös järjestää valistusohjelmia naisille, jotta he oppisivat puhdistamaan veden kotitalouskäyttöä varten ja näin vähentää likaisen veden välityksellä tarttuvien tautien määrää. Jonkun järjestön olisi mahdollista edistää tätä asiaa rakentamalla porakaivoja Ogonimaahan. 

FOWA toivoo myös, että ogoninaisille opetettaisiin muitakin taitoja, kuten ompelua Borin muoti- ja vaatesuunnitteluinstituutissa. Siellä monet naiset voisivat saada opetusta, jos vain ompelukoneita olisi tarpeeksi. Myös ATK-taitoja voitaisiin opettaa naisillemme.

Loppupäätelmä 

FOWA tahtoo sekä hallituksen että yritykset mukaan dialogiin MOSOPin kanssa. MOSOP on ainoa ogonien itsensä tunnustama edunvalvoja. 

Tuon teille terveisiä kaikilta FOWAn naisilta. Toivomme teille menestystä kaikissa ponnistuksissanne.

Öljyn- ja kaasuntuotannon vaikutus ogoni- ja ijaw-kansojen elämään

Shell aloitti öljyn hyödyntämis- ja tutkimustyön Ogonimaassa 1958 ja Ijawmaassa jo hieman aikaisemmin. Sen sijaan, että olisi sopinut öljyntuotannosta maan omistajien kanssa, se teki sopimuksen Nigerian liittohallituksen kanssa. Ei Shell eikä liittohallitus muistanut maan kuuluvan jo yhdelle kansalle, jonka kanssa olisi pitänyt neuvotella ennen kuin mitään toimintaa aloitetaan. 

Jumalan meille antama siunaus, maa, jaettiin siis kahden osapuolen kesken, joista kumpikaan ei omistanut sitä. Todelliset omistajat jätettiin ulkopuolelle. 

Öljyn- ja kaasuntuotanto aiheuttaa maaperän, ilman ja veden saastumista. Öljyntuotannolla on myös suoria vaikutuksia ihmisten terveyteen. 

Maaperän saastuminen 

Öljyvuodot ovat pilanneet vesilähteemme. Meillä ei ole enää hyvää juomavettä. Öljyvuotojen takia ihmiset eivät ole menettäneet ainoastaan toimeentuloaan vaan myös kalaravinnon heille antamat runsaat valkuaismäärät. Me kaikkihan tiedämme valkuaisaineiden tärkeyden ravinnossa. Jos tätä ongelmaa ei lähitulevaisuudessa ratkaista, ogonit ja ijawit tulevat kärsimään monista terveysongelmista. Valkuaisaineiden puutteesta johtuva aliravitsemustila saattaa johtaa kuolemantapauksiin.

Yksi merkittävimmistä öljyvuotojen aiheuttamista tuhoista on ollut soiden mangrovepuiden tuhoutuminen1 . Mangrovemetsät olivat kerran paitsi polttopuun lähde myös kuhiseva elinympäristö täynnä veden eläviä, esimerkiksi ostereita, rapuja ja simpukoita. Puut eivät ole kyenneet selviytymään hengissä myrkyllisestä öljystä, ja nyt niitä ollaan korvaamassa hyödyttömillä palmuilla. 

Raakaöljy on myös myrkyttänyt jokien mutaiset penkereet, jotka olivat ennen syötävien simpukoiden, liejuryömijöiden, rapujen ja muiden vesieliöiden elinympäristöä. Kaiken tämän tuhon vuoksi kalastajamme on pakotettu köyhyyteen. 

Ilman saastuminen 

Kaasuloimut ovat tuhonneet villieläimistöä ja kasvilajistoa ja myrkyttäneet ilmakehää. Lisäksi ympäröivien alueiden asukkaat ovat puolikuuroja ja altistuneet vakaville hengityselinsairauksille. Kun sataa, saamme hapanta sadetta, joka myrkyttää vesiväyliä ja maanviljelysmaata entisestään. Korkeapainepumppuja ja -putkia ei ole haudattu maahan, vaan ne risteilevät ogoni- ja ijawkylissä. Nämä vievät arvokasta maapinta-alaa ja ovat vaaraksi ihmisille haljetessaan vanhuuttaan. 

Terveysriskit 

Shell on käyttänyt hyväkseen Ogoni- ja Ijawmaita 1950-luvun lopulta lähtien. Arviolta 30 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta öljyä ja kaasua on viety maastamme, emmekä me ole saaneet mitään vastineeksi. Samalla kun öljyn riisto ja hyödyntäminen ovat muuttaneet maamme jätemaaksi, meiltä puuttuvat edelleen peruspalvelut kuten sähkö, vesijohtovesi, hyvät koulut ja hyvät pikitiet.